Hakkeesta koristekatteeksi?

Ne myynnissä olevat koristekatteet ovat mäntyhaketta, ja ne värjätään tehtaan edustajan mukaan elintarvikeväreillä.

No mutta täällähän on otsake tälle hakkeelle, vau.



Vai että elintarvikevärillä? Eihän se maksa hirveitä ja pienellä määrällä saa väriä aivan mahdottomasti, muistaakseni…mutta saako oikeaa väriä joka sopii hakkeeseen. Olisihan se tietenkin boheemia jos olisi turkoosit käytävät.

Ainoa väri jota voisin kuvitella hakkeena käyttäväni on ruskea, sellainen samanlainen tumma kuin on kovapuiset kalusteet tai jonkinlainen suklaanruskea. En itse tykkää ollenkaan noista punaisista tai joistakin vielä oudommista väreistä. Mutta, toisaalta, makukin on muuttuvainen minulla, joten mistä sitä tulevaisuudessa tietää vaikka käyttäisin turkoosia haketta puskien alla :-/

Minä yritin aikoinaan värjäillä viilua mustaksi kun tarvitsin sitä intarsia työhöni. Epätoivoisia oli yritykseni saada läpi värjääntynyttä (0,6 mm) viilua, jossa väri olisi kestänyt esim kevyen hionnan. Opettaja kyllä vilautti minulle omia vanhoja muistiinpanoja, joissa oli kemiallisia reseptejä puun värjäämiseen. Todettiin, että eihän niitä aineita enää edes apteekista taida saada. Puutahan kyllä voi värjätä erilaisilla petseillä, mutta tällöin puusta värjääntyy vain pinta ja petsi tarvitsee aina jonkun pintakäsittelyaineen kalvoksi suojaamaan.

Eikö haketta voi värjätä värisauramolla, mustikkamehulla tai punajuurella?

Onhan luonnossa kasveja joilla värjätään lankoja. Miten ne keitokset mahtais sopia hakkeen värjäykseen ?

Esimerkki kasvivärjäyskirjastani: Tiilenpunainen: 300 :n gramman lankavyyhdin värjäämiseen tarvitaan 1800 g kuusenkäpyjä, 25 g alunaa ja 10 g kuparivihtrilliä. Ei taida 300 grammaa haketta olla kovinkaan kummoinen kasa?

Vähän innostuin, kun hoksasin kirjasta vinkin, että hakkeen sekaan kannattaa hakettaa mustaherukan, tuijan ja tuomen oksia karkottamaan myyriä! Samat lemuthan karkottavat myös rusakkoja :smiley:



Ja kun kuulemma puolukkamehulaimenne sopii myös johonkin, voisi sitä heitellä puuhakkeelle.

Hei

Te olette selvästi korkeammalla tasolla kuin minä tässä asiassa, mutta rohkenen silti hieman kysellä. Voiko sitä haketta käyttää samana vuonna kuin sen tekee (ja puut on kaadettu)? Jostain olen itse keksinyt, että sen pitäisi antaa ensin seistä ja siitä lähtisi jotain aineksia pois.

t. Paritalonrakentajasta Omakotitalonrakentajaksi

kun haketinta käytetään niin samantien kiikutan sinne minne tarvitaan. ei mahdu meillä kyllä mihinkään varastoimaan.

tarkoitat varmaan, että havupuukuorike olisi parhaimmillaan hieman kompostoituneena, tummaa ja kosteaa, mukautuu hyvin uuteen rakennettuun ympäristöön eikä köyhdyttä maaperästä typpivarastoita, lehtipuuhake taas ei syö ravinteita. (havuhakettakäytettäessä voi laittaa kananpaksia lannoitteeksi kuorikkeen alle)

tuoreen havupuun tuoksu vetää puoleensa kovakuoriaisia, tukkimiehentäi on niistä ehkä tunnetuin, kaikki ei tykkää ötököistä?
hakettimella napsuttelin keräämääni männynkaarnaa koristekatteeksi ja johan pelmahti hiuksiini tukkimiehentäi. näitä veijareita on kyllä ihan cityssä: 10-kerroksen vinttikomeroissa heitä asusti roppakaupalla varsinkin keväällä, varastokopit kun oli rakennettu osittain kuorimattomasta puusta.


Lueskelin tos kerran tän ketjun ja päätin kokeilla värjäystä. Ostin rautaoksiidia ja tein haketta.

Sekoitin oksiidia veteen ja laitoin haketta joukkoon ja annoin olla yön yli- ei värjääntynyt kun osaksi eli todennäköisesti kuivemmat veti vähän väriä.

Keitin vettä, oksiidia ja haketta ja johan otti väri kiinni - kuivasin ja liotin - ei irronnut kuin vähän. Kyselin tutulta kemistiltä sidosaineista, mut meinas et ei kannata käyttää jos muutenkin tarttuu, on luontoystävällisempää. Kokeiluni olivat tosi pieniä ja hake oli tehty sekapuusta. Kokeilu on periaatteessa kesken -vain yksi liotus on tehty.

Pihassa jyrsittiin kantoja pois n.30 kpl. Jäljelle jäi hakekasoja, joita ei kokonaan saa pois. Miten nopeasti hake tummuu? Vai laitanko ohuesti multaa päälle???

Oi sehän on erinomaista ainetta pensaiden alle ja muuallekin katteeksi. Älä ny peittämään ala muulla kuin pressulla, jotta voit tarvitessa käyttää sitä.

Vähän tietysti vaikuttaa minkä puun haketta se on, että mihin sitä kannattaa laittaa.

sen saa äkkiämmin tummemmaksi ja silleen siistimmäksi mullan päälle laitettavaksi kun lisäilee vähän typpeä kasaan… ukot asialle - tai voihan siihen ripistellä ureaakin purkista. Tummuuhan se ajan kanssa, mutta kuka ehtii odottamaan näinä hektisinä aikoina?

Sekahakkeella saa tehtyä oivallisia polkuja! Märkiä sanomalehtiä alle ja haketta reilusti päälle. Sitten kun olet kesän kävellyt, syksyllä tilalla on hieno metsähenkinen polku.

juu, sanomalehti vain maatuu (se on hyvä siilien kannalta) mutta toisaalta monivuotiset rikkakasvit esim. kasvimaan laidoilla ei pysy kauan sanomalehden alla, kokeiltu on. Maankatekangas ei ole niin nopea menemään pilalle…

Ainakin tiiviissä savimaaassa puolivarjossa sanomalehdet tuhosivat sekä vuohenputken että nokkoset. "Ongelmana" ovat lähinnä pintaa pitkin polulle hiipivät kasvit. Mutta minun mielestäni on ihanaa, kun vähän leviävätkin polulle, revin näitä kerran kesässä pois polulta, että mahtuu kulkemaan, kun päälle ei raaski polkea.

Meillä on ihan pihapiirissä jyrsitty mäntykantoja. Hei tuo ukkojen urean levittely saattaisi toimia… vai tuleekohan hajuhaittoja? Jotenkin kasat vain loistavat vaaleina tyhjässä maassa.



Meillä siis viime kesän Veera-myrsky kaatoi n. sata mäntyä pihasta ja nyt piha on autio ja tyhjä. Vain kantojyrsinnät. Noita profiilikuvan rantamäntyjäkään ei enää ole. Samalla meni n 200-vuotiaat männyt ja muutama pihakoivu. Nyt vain suunnittelee miten saisi nopasti jotain kasvamaan :slight_smile:

Hapan havupuu sitoo suorastaan typpeä ja silloinhan haisevaa ammoniakkia ei muodostu (sitä muodostuu vain emäksisessä kontaktissa)