Tiedä Jade kuinka paljo hämpyt pelkää sua, et vain kuule niitä 
Ei mul ois hämppyjen kaa ongelmaa jos ei ne kiipeilis… No onneks eivät sentään omista siipiä, se ny viel puuttuski.
Onpa söpö hämppy tatilla. Mie taian seuraavaks tehä keramiikassa oiikeen isot hämpyt ja lähetän ne tatille ja jadelle ;).
Olen satoja ellen tuhansia hämppyjä ottanut käteen - eivätkä ole koskaan purreet. Jos kylässäkin ollessanikin suunnitellaan hämisten tappamista, niin nappaan käteen ja vien ulos. Nuorempana (yläaste/lukioikäisenä) oli hauska kiusata muita tyttöjä ottamalla hämis käteen, voi sitä kirkumisen määrää pienen hämähäkin takia. Hämähäkithän on hyödyllisiä kavereita, kun pitävät öttiäisiä kurissa. Tarantellat alkavat olla sitten jo sitä kokoluokkaa, etteivät enää muhun vetoa.
Iuh, käteen en ota mut ulos kiikutan paperin ja lasin avulla.
HYI, mua puistattaa jo koko tää ketju. Ja samaan aikaan mies tossa huuteli kattomaan tota tähtien viidakkotouhua, siellä ne ettii kolikoita lasiteraariosta missä on isoja hämähäkkejä. HYI, mä en voinu jäädä edes kattomaan kun tuntu että pukkaa paniikkikohtauksen päälle.
Mä olen asunut joskua vähän aikaa Afrikassa ja muistan kun huoneessani seinällä, tosi ylhäällä oli tajuttoman kokonen hämähäkki. Mulle sanottiin että se on kuollut ja että se se on kuivunut siihen ja on ollut siinä jo monta kuukautta. Oli niin ylhäällä että siihen ei oikein millään yltänyt kukaan. Pari päivää sitä siedin ja sitten pyysin että joku tulee ja poistaa moisen raadon koska mä en vaan voinut kattoa sitä. Jollain tossulla ne sitä heitti ja se lähtikin kävelemään Voitte uskoa että mä juoksin ulos lapsi sylissäni ja nopeeta. Sai ne sen tapettua… mut ajatus että mä ja mun alle parivuotias poika nukuttiin siellä huoneessa sen kanssa kaks yötä… sehän ois voinu tehdä meille ihan mitä vaan.
Ei ees huoneessa pesinyt rotta ja sen poikaset ollu ollenkaan niin paha juttu… voi tauti että mä inhoon hämppiksiä.
Onkohan tatti mahdollisesti katsonut aracnofobian liian nuorena
Jos onkin, tatti ei varmaan pysty sitä nykyäänkään katsomaan. Meniskö siedätyshoidosta?? Minua ei hämikset iljetä, mutta toukat, etenkin putoilevat tai kuhisevat tapaukset. Niin, että tuomilla ei ole meidän pihaan mitään asiaa :-S
Kaikkeista pahin hämppis on sellanen mikä hiipii kaikessa rauhassa kattoon ja sit laskeutuu ihan yhtäkkiä seittiä pitkin johonkin suoraan mun naaman eteen. Sellasta kun tuijottaa sen sadasosasekunnin ennenku kiljuu niin tuntuu että sydän pysähtyy. Ja sit se kiipee nopeeta takas ja katoaa jonnekin piiloon.
Ja mä kuulin että ihminen syö nukkuessaan elämänsä aikana keskimäärin 6 hämähäkkiä. Mä oon erityisen tarkka makuuhuoneiden kanssa. Ykskään hämyri ei saa lymyillä mun makkarissa, tai etenkään lasten sänkyjen lähellä.
Ja voi tauti että mua puistattaa aina kun mä näen tän ketjun tuolla, toi sana jo… yhyääääk.
Tatti rakastaa, niitä hämppyjä sydämensä kyllyydestä
En myöskään tule toimeen hämppyjen, enkä muidenkaan öttien kanssa. Ton syömisenkin olen kaikin keinoin yrittänyt välttää tai ainakin vähentää, tulee myös syynättyä paikkoja aika tarkoin. Uloskaan en niitä uskalla kiikuttaa, ettei vain hyppää lehdeltä naamalle. Mies saa niitä kantaa pihalle, ellei ole paikalla on ainut keino imuri, millä voin niitä lähestyä ja sekin tekee tiukkaa.
Eilen meidän eteisessä kipitti paksu hämppis ja mun oli pakko tyhjentää koko eteinen että löysin sen ja sain sen imuriin.
Mies tuli töistä pieneen kaaokseen ja totes että "oot sit alkanu järkkäillä eteistä" ja just sillon se hämppis tuli esiin ja mä tietty kiljasin.
Mut sitä ei voinu jättää tänne ettei se mee mun lasten kimppuun tai tuu mun suuhun yöllä.
Voi että näen siuluni silmin Pihapihlajan eteisen…!
Viime keväänä, kun en muka vielä-viitsinyt laittaa sitä katosta roikkuvaa hyönteisverhoa sängyn ylle, heräsin aamuyöstä siihen et todellakin - hämähäkkiraukka laskeutui suoraan suuhuni katosta. Meilläkun on läpi talven aina muutama asukas sisälläkin. (Ja niitä on kiva seurata!)
Hetken unen ja valvetilan rajamailla mussutinkin sitä onnetonta, mut sit hoksottimet skarppaantui ja pelastin 8-jalkaisen kamalalta ihmissylkikuolemalta. Sellanen pieni onneton vajaan sentin tapaus, mikälie huonehämyri olikaan.
No ei ku tyypille vippaus lattialle ja takasi unten maille .
Mutta aatelkaas mun avominiän kokemusta: Hän aktiivinuorena oli joskus jossain leirillä ja oli ottanut sinne siskonsa makuupussin. Se oli asianmukaisesti ollu pakattuna siskonsa edellisen reissun jäljiltä siinä pussukassaan…vaikka ainahan toitotetaan et makuupussit pitää laittaa "rekille" säilytyksen ajaksi.
Noo, ekana iltana teltassa oli tietysti sen kaverinsa kanssa tavaroiden järjestelyjä jne. Melkein pimeässä menivät sit likat nukkumaan. Aamulla ku heräsivät, oli koko miniteltta täynnä hämähäkkejä. Niitä oli katossa ja lattialla ja hiuksissa ja ja ja…
Likat juoksi paniikissa leiriohjaajan luo ja tämä sanoi reteesti et : jos siellä on kolmea hämyriä enemmän, niin syön jokaisen ! No eipä sit kuitenkaan syönyt, raukkis …
Harmi ku nää lapset oli ilman kameraa matkassa, kuvan saanti olis ollu miljoonan arvoinen, ku leiriohjaajan naama muuttui valkoisesta vihreän kautta violetiksi. Niitä hämähäkkejä oli ihan koko miniteltta täynnä.
Lopulta selvis et yks tai kaks tai kolme hämyriä oli tehny kakaransa makuupussinyssykkään ja näitten pikkutyyppien kuoriutumisaika vaan sattui just siihen iltaan/yöhön. Oli siinä teltan ja muun tavaran kirjaimellista tyhjentämistä.
Avominä pelkää melkein kuollakseen hämähäkkejä tän tapauksen takia vieläkin, vaikka onkin jo saanut pelostaan 10% otteen! Maalla ei voi asua lungisti jos hämyrit ja sudet tuottavat kylmiä väreitä selkäpiihin. Samalle pallolle kuulutaan, mut ei se tietenkään kivaa oo löytää semmonen musta karvanen kutitteleva olio omasta sängystään, varsinkaan jos se on sittenkin vaan pelkkä hämähäkki .
Tagetes ja hyi miten mua kutittaa koko ajan ja tuntuu että joka puolella vilisee pieniä hämppiksejä.
Mä olen kerran nähnyt miten sellanen yks pallollinen hämiksiä lähti hajaantumaan verkossa. Pienenpieniä hämppiksejä alko vaeltaa hitaasti ja sit joku puhalsi siihen verkkoon ja ne laitto vauhtia menoonsa… Hyyyyi miten puistattavaa vieläkin.
Oikeesti, mua puistattaa joka ikinen kerta kun näen tän otsikonkin tossa keskustelujonossa.
Tää on Tatille ja kaikille muillekin hämppykammosille. Ehkä pelkonne ei olekaan turha:http://www.youtube.com/watch?v=hE9V7ZYUzTo
VOI PÖSSÖ kannattiko sinne mennä??? 
Meidän pihaan on ilmaantunut niiden mustien paksujen hämppien seuraks sellasia ihan vaaleita, oikeestaan luonnonvalkosia, tosi hyvin maastoutuvia hämähäkkejä. Ja tauti että ne on karmivan näkösiä.
Eilen oli tarkotus heitellä pojan kanssa palloa. Mut sellanen hämppi istu sen pallon päällä. Jäi sitten heittelemättä. Se ois tasan loikannut mun käsille tai jaloille jos oisin menny yhtään lähemmäs. Ihan katto mua silleen että “oota vaan, ota askel ja mä hyökkään”
Ja sit nää on ärsyttäviä. Tossa paiteisella terassilla ne vaanii ja kiipeilee mun tuoleillani.
Ei voi enää istuukaa rauhassa. Ja vitsi mitä lengauksia ne osaa tehdä, just sellasia spiderman juttuja. Yhtäkkiä vaan seitti esiin ja sit lennetään. Näin meinaan kun tää teki sen.
Toi käsi on mun pienimmän lapsen. Yritin olla tosi urheena siinä etten kiljuis, mut pelotti et se hyppää pojan käteen ja puree sitä. Mut en haluu kuitenkaan tartuttaa tätä kammoani lapseen. Pitäähän mulla olla joku joka häätää ne hämpit pois. 
Täälläpäin tollaset ei kiipeile, tai en ainakaan oo nähny muuta kun kasvarin rajassa. Ja ne valkoset on ihan hirveitä!!! Kiva kun kastelin kasveja ja yhtäkkiä nenän ees killu sellanen pössö, hYi
Pihapihlajalla nätti pikku hämähäkki! Eipä ole ikinä hämähäkki minua purrut tai suuhun yrittänyt. Eiköhän niillä ole aika paljon pienempi riista tähtäimessä. Autan aina melkein kaikki asuntoon tulleet hyönteiset vahingoittumattomina ulos, vain verenimijät ovat poikkeus. Yhden orkidean kaverina olleen pienen mustan hämähäkin tapoin harmikseni vahingossa ruukunvaihdon yhteydessä - se oli seinällä ja luulin sitä roskaksi, kun siltä puuttui useampi jalka. Valkoiset kukkahämähäkit ovat veikeitä, ne maastoutuvat ovelasti esimerkiksi juhannusruusuun ja pyydystävät saaliinsa ilman verkkoa.