Härmä

(Taudit ja tuholaiset, puutarha)

Pääseekö härmästä eroon? Miten? Se vainoaa joka kesä ensin orvokkeja, sitten petuniaa. En tahtoisi hävittä itse kasvatettuja orvokkeja, kun viimein ne sain kukkimaan.

Härmään sanotaan peltokortekeitteen sekä jonkin muun kasvin keitteen auttavan piinsä takia. Se toinen kasvi oli joko pietaryrtti tai raunioyrtti (tarha-ruotsin ja mitähän niitä nyt olikaan). Kasvit siis kastellaan sillä vedellä, jolloin ne vahvistuvat.

Minullakin on härmäongelma. Ja samoin orvokeissa (osto) ja tuoksuherneissä. Viimeisissä joka ikinen vuosi. Ensin luulin sen johtuvan puuloodasta, että oli jotenkin liian kostea maa tms., mutta nyt ovat hengittävässä ruukussa ja sama homma jatkuu… Ja kappas! Tässä, mitä “Puutarha kukkii” -kirjassa sanotaan:



HÄRMÄT - Edistäviä tekijöitä: kuivuus, ankara auringon paahde, liiallinen typpilannoitus. (Parvekkeeni on erittäin paahteinen, olen siis ollut aivan väärässä kosteuden suhteen). TORJUNTA: Aikainen fungisidiruiskutus, joka toistetaan usein.



Ja jollain “mansikkanestori” -sivuilla lukee ei kemiallisista torjunta-aineista: RIKKI, AKOHOLIPITOISET LEHTILANNOITTEET (etanoli, Kekkilän hiililannoite, Jaakon taika), RUOKASOODA, PII, NATRIUMBIKARBONAATTI JA FOSFAATTISUOLAT, KASVIPERÄISET UUTTEET: Härmän torjuntaan käytetään myös kirjavaa joukkoa erilaisia kasviperäisiä uutteita (mm. valkosipulia, peltokortetta, nokkosta ja pietaryrttiä), mutta niiden torjuntatehosta on usein vain vähän tieteellistä näyttöä… Eli kaikenlaista löytyy. Tuo WORD-dokumentti, missä noista kaikista on enemmän, löytyy osoitteesta:
mansikka.netsor.fi/kasvihuone/ harma/h%E4rm%E4n_torjunta_valmis.doc



Ja sitten tällainen mielenkiintoinen löytyi myös www.puutarhaliito.fi:
oticoctail härmän torjuntaan sisältää puoli prosenttia soodaa, prosentin rapsiöljyä ja neljä prosenttia mäntysuopaa veteen sekoitettuna. Seosta ruiskutetaan reilusti lehdille.



Toivottavasti saadaan härmät kasveistamme!!!

Tämä kaikkien aikojen mahtavin kukintakesä on ollut myös mahtava härmäkesä. Kurjenpolvet ovat olleet aivan valkoisen, varsien alaosissa suorastaan limaisen tuntuisen härmän peitossa. Ikinä en ole moista nähnyt.

No huh ja harmitus...onneksi ei meillä ole moinen vitsaus iskenyt...joskus kuulin, että ainakin leimujen härmään auttaa ennakoiva kastelu, eli siis kuivuus aiheuttaa sitä...toivottavasti ei iske tänne.

Meillä tarha- tai jotkin piiskut ovat lehdistöltään kuin maidolla kastellut. Tammessa on ollut iät ajat härmää, lienee lajille ominaista ?? Muistankohan oikein, että piiskuilla juuri liiallinen kuivuus altistaa härmälle.

Kaikenlaiset kasvitaudit on kyllä jotenkin niin surullisia. Kuitenkin meille kaikille täällä kukat ja puutarha on kuin oma lapsi, ja sen kehitystä haluaisi seurata ja nauttia töinsä jäljistä. Sitten iskee moisia vitsauksia, ja pilaa kaiken. Tyyyyyyyyylsäääääääää.....

Minä suihkutan härmäisten kasvien lehtiä ruokasoodalla terästetyllä mäntysuopavedellä, joita tuolla edelläkin jo mainittiin. Olen häätänyt seoksella härmää mm. nappiruususta, tulikellukasta ja vuorikaunokista. Kaksi jälkimmäistä tuntuvat olevan alttiita härmälle. Oikein hyvin on lääke tepsinyt.

Hoi, Päivänhattu, onko sulla jokin sekoitussuhde ruokasoodalle ja mäntysuopavedelle, vai kokkaatko sitä näppituntumalta kuin huippukokit konsanaan? Valkoisessa syysleimussani on härmää pahan kerran, ja haluaisin säilyttää sen.

Mulla on nyt härmää yhdessä orvokkiruukussa, eikä ikinä ennen ole ollut, ällöä! Siis pääseekö siitä vielä eroon, vai onko orvokki jo tuhoon tuomittu? Entäs pitääkö se hävittää talousjätteen mukana, vai saako sen laittaa kompostiin, leviääkö härmäsieni siitä muualle puutarhaan? Kyselee tässä tyhmänä...

Moi, intopii! Näppituntumalla arviostaan teen sekoitukset, mutta yritän edes pitää mielessä, että vettä on oltava enemmän kuin mäntysuopaa...silmän isku Mulla on sellainen pumpattava suihkupullo, en edes täsmälleen tiedä sen vetoisuutta, olisiko lähellä kahta litraa. Siihen laitan lämpimänoloista vettä, lorautan sekaan vähän mäntysuopaa (kai siinä johonkin 3-5 %:iin pyritään) ja viimeksi taisin heittää reilun teelusikallisen ruokasoodaa sekaan. Johan lähti härmät vuorikaunokin lehdistä, ihan nätit tuli taas eikä pari kolme viikkoa sitten tehdyn käsittelyn jälkeen ole uusinut. Minusta aika kelpo konsti ja kaikista helpoin, tosin jos on isoja istutuksia, käsittely on työläs millä litkulla vaan.

Poppius, sinuna kokeilisin orvokkiinkin, miksei tehoaisi? Tuosta leviämisestä kompostoinnin kautta en osaa arvailla. Jotenkin ajattelisin, että kyllä härmäiset kasvit voi kompostiin laittaa, jos siihen päätyy, härmää on aina enemmän tai vähemmän, olosuhteiden mukaan eri vuosina erilailla.

Minulla on ilmeisesti tämä härmäongelma nyt eteläpuolen purkki-istutuksissa. Sorvalinpensaan lehtiä peittää valkoinen vahakerros, sen juurella orvokit samoin. Mullan pinnallakin ikäänkuin olisi hometta? Kirjavalehtinen humala kupsahti samaisessa purkissa. Tähän ruukkuun käytin erikoisempaa multaa, jota ostin yhdeltä pieneltä puutarhalta. Onkohan siinä osasyytä? Ikinä en ole nähnyt tämmöistä ennen. Toisessa pikkupurkissa on myös ihan samaa valkoista kesäkukkien lehdillä. Pitää kokeilla tuota sooda+mäntysuopa+ruokaöljyseosta. Voi hyvä tavaton, ei kai tuo vaan leviä minnekään??

Tulipa oikeaan aikaan härmäntorjuntaohje! Tosin härmää on luonnonvaraisen poimulehden lisäksi vain tämän keväisissä ruusun siementaimissa, niissäkin vain n. 30 %:ssa. Olen yrittänyt keksiä, miksi ihan samanlaiseen purkkiin ja multaan samaan aikaan istutetuista taimista toinen on härmäinen ja toinen ei, mutta ei sytytä. Muutkin pensas- ja äitienpäiväruusut ovat härmättömiä. Ainoa härmäkokemus tätä ennen oli, kun tosi kuivana vuonna ritarinkannukset peittyivät härmään. En tehnyt asialle mitään, eikä senjälkeen niissä ole härmää näkynyt.

Mielestäni härmälle otollisinta on kuiva ja tuulinen alkukesä - itiöt pääsevät leviämään oikein mukavasti joka paikkaan. Sen jälkeen kosteaa - härmä oikein tanssii ilosta kasvien lehdillä ja varsissa.



Härmän torjumiseen ennaltaehkäisevästi oivia keinoja ovat juuri kastelu kuivina kausina ja kyllin harvat kasvustot.



Ostin kärhön jokin aika sitten ja siinä on härmää. :frowning: Kuulin että etikkavesi auttaa. Juuri kävin suihkuttelemassa.

purkki, auttoiko etikkavesi härmään? Mistä kuulit semmoisen ohjeen? Miten vahva liuos?
Itse olen kuullut etikkaa käytettävän vain rikkaruohojen tappamiseen ja minua tää ohje kyllä hämmästyttää, kun aiempi sooda+mäntysuopa+ruokaöljy-ohje on varmaan aika emäksinen, etikkavesi taas varmasti on hapanta.

Toinenkin asia hämmästyttää härmän käyttäytymisessä. Mustaherukkapensaamme, jotka kasvavat aika harvakseen mäen päällä, saavat joka vuosi härmää, kun taas pusikko joka kasvaa miehenkorkuisessa horsmikossa saunan takana, pysyy härmättömänä ja tekee paljon suuria puhtaita marjoja. Linnutkaan eivät älyä nopsia niitä suihinsa horsmien seasta, joka niitetään vasta, kun lähdetään marjankeruuseen. Maan laadussa voi tietty olla eroa, mutta puskat ovat samaa lajia, varsipistokkaista lisättyjä. Täähän on varmaan kaikkien oppikirjojen vastaista kasvatusta.

Härmästä, onko se kerran tultuaan pesiytynyt kasviin. Viime kesänä uudet syysleimut olivat aivan täynnä härmää. Nuo ovat paahteiseslla paikalla ja niistä sanottiin, että syysleimu pitää auringosta, mutta paahteisella paikalla niihin tulee helpolla härmää. Mietin, että jos siirtäisin ne puolivarjoon.

…ei varmaankaan kasviin sinänsä mutta härmäsientä on aina luonnossa ja sopivassa tilanteessa iskee johonkin - yleensä heikkokuntoiseen kasviin. mietteesi kuulostaa ihan hyvältä, koska kuivuudesta kärsivät leimut ovat otollisia härmän kasvulle. runsaalla kastelulla/sateisena kesänä pärjäävät auringossakin. helpommalla pääsee, kun istuttaa ne soveliaammalle paikalle.

Onkohan tähän isotuomipihlaja-aitaankin iskenyt härmä?

kuvaAinakin syysleimut ovat sitä täynnä ja en oikein muutakaan syytä keksi..

Aidanne on leikattu alas kaksi vuotta sitten ja trimmattu keväällä että kasvaisi tiheäksi.

Hoitoehdotuksia?

Annetaan olla ja odotetaan seuraavaa kesää?

Härmä iskee käsittääkseni helpoimmin voimakkaasti leikattujen pensaiden uusiin versoihin.

Kosteus ja lämpö sitä härmää lisää, etenkin kun kuivan kauden jälkeen alkaa moinen lämpö-kosteus ja nimenomaan loppukesästä.