Ensimmäistä kertaa koetan tänne viestiä kirjoittaa, saapi nähdä miten onnistuu ...
Olen laittamassa ikivanhaa taloa pihapiireineen kesäasunnoksi. Tontti on suuri, kuivahko etelärinne, jota kuitenkin paikoitain varjostavat rajanaapurien suuret puut (osa naapureita tuntuu kasvattavan vain puita, lähinnä haapaa ja koivua).
Minulla olisi käytettävissä puolivilliintyneitä luumuja, kriikunoita ja kirsikoita, joiden juurversoja voisin vapaasti kaivaa istutuksiini. Soveltuuko jokin näistä tontin rajoille harvaksi aidanteeksi / näkösuojaksi? Kasveilta en odota kovinkaan kummoista tuottoarvoa, koska vapaa-ajanasunnolla peurat, linnut ja muut herkkusuut varmasti ehtivät ennen. Menestyvätkö nämä kasvit edes jotenkin varjoisessa vai kuolevatko? En raaskeisi paljoa taimia ostaa valtavalle tontille, jolla peurat näyttävät mellastavan.
Mitenkähän ostotaimien omenapuiden tai päärynän kanssa? Entäs sinimarjakuusama tai marjatuomipihlaja? Läheisessä pimeässä pusikossa näyttää kasvavan vanhan käkkärä omenapuu ja kukkiakin se on keväisin aivan täynnä. Onkohan tämä omppu aikoinaan aloittanut kasvunsa kunnon valossa?
Täysi noviisi kiittää kauniisti, jos joku osaisi ja ehtisi opastaa!
pinkpeony, sen verran osaan kertoa omista kokemuksistani että puolivilliintyneet kirsikan taimet on suhteellisen helppo kaivaa maasta ylös (riippuu tietysti maalajistakin). Kaivoin yhdestä vanhasta pihasta aikoinaan villiintyneestä kirsikkakasvustosta taimia ja istutin omalle pihalleni. Lähtevät suhteellisen hyvin uuteen kasvuun. Istutuspaikkaan paistoi aurinko n. puoleenpäivään saakka, ja sitten taas ilta-aurinko osui. Hyvin siinä viihtyivät, kasvoivat ja marjoivat.
Koska kirsikka on myös suhteellisen matala, ja ilmaiseksi niitä vesoja saat, niin kyllä sinuna ehdottomasti niitä aidanteeksi käyttäisin. Tottakai on otettava huomioon ettei se anna näkösuojaa maasta alkaen, mutta harvaksi aidanteeksi itse pitäisin sitä oikein hyvänä. Muista noista ei minulla ole kokemusta, mutta eiköhän täältä sellaisiakin löydy...
Ai niin, meinasin unohtaa toivottaa sinut tervetulleeksi vihreään joukkoomme
Kriikunat sopii myös puolivarjoon koristeelliseksi aidanteeksi, hedelmiä tekee sitten ne, joihin aurinko enempi osuu. Ei liene opikeaoppista touhua mutta kauniita on kun kukkivat. -eikös useampilajinen aidanne olis tuplasti paree? On helppo kaivaa juurivesat ja istutettuina lähtevät kasvuun. Jos kauriit ja muut syövät, kasvaa silti! Katsopas kriikuna otsikon alta laittamaani kuvaa saaresta, jossa sen on kasvanut hoidotta ainakin n vuodesta 1970 lähtien. Hedelmät ja marjatAsiaa lajeittain/Kriikuna sivu 5
tervetuloa mukaan. Kun kasveille antaa pikkusormen miin puutarhailu vie varpaatkin!
Tosiaan molempia voisinkin laittaa tontin reunoja kehystämään. Tontti on valtava ja koko matkalta sitä reunustaan 2 sivulta lähes umpeen kasvanut tiepahanen. Naapureiden mökit ovat lähes metsän keskellä ja meidän pikkuruisen talon piha taas on lähes puuton rinneaukea.
Jospa sitten laittelen ne joskus tulevaisuudessa hankkimani arvokkaammat hedelmäpuut lähemmäs taloa paremmille kasvupaikoille.
Into on valtava ensimmäisen oman puutarhaunelman kanssa, toivottavasti taidotkin tässä matkan varrella kerttyvät Tuskin maltan odottaa, että pääsen istuttamaan ensimmäiset omin kätösin kasvatetut perennat!
Muutaman kirsikkaan ja kriikunaan kannattaa heti laittaa esim vihreä katiskaverkko rungonsuojukseksi. Peurat ja jänikset syövät nuoret taimet joka vuosi, eikä mitään näkösuojaa tule.Torvimainen riittävän korkea suojus. Vihreänä se on melko näkymätön ja kannattaa antaa sen olla kesät talvet. Jos näkee istuttamisen vaivan kannattaa suojatakin.
Minulla on kokonainen aita (42) tainta saskatoonia eli marjatuomipihlajaa. Kasvi pärjää sekä valoisassa että hieman varjoisemmassakin paikassa. Maaperä saa olla vähäravinteinen ja hieman hiekkapitoinenkin. Taimet jurovat muutaman vuoden ennen kuin alkavat kasvamaan kunnolla. Marjat ovat mielestäni hyviä-samaa mieltä ovat kyllä rastaatkin, joten pensaat pitää suojata, jos mielii marjoja itselleen. Jänikset eivät pidä pensaista. Ensimmäisenä talvena oli hieman päistä maisteltu, mutta ovat sittemmin jätetty rauhaan. Takapihalla on jäljistä päätellen vieraillut viime talvena kauris, mutta sekin on jättänyt saskatoonit rauhaan. Itse suosittelen saskatoonia kovasti. Kannattaa taimia ostettaessa varmistaa, että lajike on erityisesti marjalajike eikä koriste sellainen niin saat varmasti makeat marjat. Smokey taitaa olla kaikkein makein lajikkeista.