Peltomme reunalla seisoo siemenestä kasvanut Sävstaholm. Sitä ei ole ikinä leikelty, mutta se on ilmavan ja hyvän muotoinen ja kaiken huipuksi tekee vielä herkullisia omenoitakin. Nyt se alkaa jo olla niin kookas ( noin 3 metriä kanssttinsa), että haluaisimme sen muiden omenapuiden luokse. Luulen että siihen tarvitaan iso traktori ison kauhan kanssa, mutta paljonko siihen tarvitaan juuria mukaan? Juuria on hanhala mennä etukäteen katkomaan koska paikka on hyvin kivikkoista. Onko operaatio parempi tehdä syksyllä kun omenat on kaikki syöty vai keväällä lumien sulettua? Jos se pääsee pihaan, olisiko parempi leikellä sitä vasta seuraavana vuonna? Se on muuten ainoa puu jota jänikset eivät ole nakerrelelleet.
Olen siitä luvannut oksanpätkiä muutamalle, ne kai leikataan alkukeväästä. Täällä on jossain varmaan ohjeetkin mutta en löytänyt niitä vielä.
Mielestäni paras siirtoaika on keväällä ennen lehtien puhkeamista. Paras olisi, jos nyt jo voisi kaivaa ympärille “ojan”, ja katkoa samalla sen yli menevät juuret. Oja täytetään turpeella. Puu kasvattaa siihen ohutta uutta juurta. Keväällä kauha nostaisi puun uusien juurten kanssa, jolloin ei kuivuisi niin helposti siksi, että juuria on katkennut. Jos tämä ei ole mahdollista, ehdottaisin aika reilua leikkausta keväällä, niin että juurten ja oksiston suhde pysyy tasapainossa.
Isonkin puun siirtäminen onnistuu kyllä kun saa suuren juuripaakun mukaan eli ohjeena lienee tässäkin tapauksessa, että mahdollisimman suuri juuripaakku vaan matkaan. Keväällä kannattaa siirtää, että pääsee juurtuminen hyvään vauhtiin saman tien. Kannattaa ainakin yrittää, jos konevoimaa on mahdollista käyttää ja varmuudeksi ehkä oksastaakin pari oksaa, jos on sopiva puu siihen tarjolla:)
Kertoisitteko te paremmin tietävät mitä minä tekisin niitten Espoossa olevien hedelmäpuiden kanssa. Mulla on siellä siis Aunen päärymä, kaksi luumupuuta ja pensaskirsikka joka tosin on sellainen parimetrinen puu enemmän kuin pensas. Nuo muut ovat sellaisia 2-3 metriä korkeita satoa tuottavia puita. Ajattelin kuskata ne peräkärryllä Espoosta Liljendaliin mutta noinkohan onnistuu koska en voi kovin suuria juuripaakkuja mukaan ottaa kun peräkärryllä niitä kuljettelen. Ja lisäksi on se toinen ongelma niistä kotiloista joita on todella paljon siellä palstalla. Luovunko koko hankkeesta ja ostan uudet? Jos ne vaikka kuolla kupsahtaa kuitenkin niin olen tehnyt turhaa työtä.
Kriikunan siirrosta kyselevä viesti siirtyi tänne. Osaako kukaan vastailla?
Remonttimieshukassa, kannattaa ehkä vilkaista myös "Hedelmät ja marjat - asiaa lajeittain- … “Kriikuna” -ketjua jos siellä olisi jotain tuohon asiaan liittyvää tietoa jo valmiina.
Laitetaanpa kysymys tännekin, jos vaikka joku osaisi vastata. Miten ja milloin kriikunapuun voisi siirtää toiseen paikkaan, kun on oksat kulkuväylän tiellä? Luultavasti 5 vuotta sitten istutettu, korkeutta jo melkein 4 metriä. Kuinka iso juuristo mahtaa olla, minkälaisen kuopan siirto vaatii? Muutimme taloomme uutena 4,5 vuotta sitten, kriikuna tehnyt hedelmää jo neljänä kesänä. Muuttaessa puu oli n,1,5 metriä korkea. oisko sittenkin siirretty jo aikanaan paikasta toiseen.
Jos nyt niin; Kaivanko kuution poteron, vai pyöreän vaikka 80cm halkasialtaan ja vaikka 80 cm syvän? Uskaltaako leikata oksia kevennykseksi ja kuinka paljon? Sato tietenkin kerättävä ensin. Pitääkö istutusasento olla sama kuin nytkin (ilmansuunta)? Miesvoimin olisi tarkoitus siirtää (yksin ite), kun konetta ei ole. Minkäköhän kokoinen juuripaakku pitäisi jaksaa ottaa mukaan? Niin ja paljonkohan mahtaa olla painoa kasvustolla, tuskin kantaa jaksaa, ehkä raahaten pitkin pihaa?
Remonttimieshukassa, tuo sinun viestisi on jo ennestään täällä "Hedelmät ja marjat - Yleistä asiaa - Hedelmäpuun siirto" -ketjussa. Siirsin sen tänne aiemmin puut-osiosta ja laitoin sinulle tulemaan asiasta myös yksityisviestin. Katsotko postiasi, oikea yläkulma, hyppivä kirjekuori.
Odotin hieman aikaa että varmasti huomasit tämän viestin joka oli "Hedelmät ja marjat - Asiaa lajeittain - lajeittain A - K " -osiossa perustamassasi viestiketjussa "Kriikunan siirto" ja sitten siirsin tuon ylläolevan keskustelunpätkän tänne "Hedelmäpuun siirto"-ketjuun.
Uppia Pysyykös viesti nyt omalla ja oikealla paikalla. Niin että olikos palstoilla olevista joku siirrellyt kriikunapuita ja millä menestyksellä. Wekkoseni osaisitkos kertoa tarkemmin, miksi syksyllä eikä keväällä?
Syksyllä riittää kosteus kun on viileät yöt ja aurinko paistaa vain lyhyen ajan, jos edes joskus ylipäätään. Kriikunat on sitkeitä veijareita ja niillä tuppaa olemaan laaja juuristo. Koetan selittää tämmöistä havupuun siirto ohjetta muunnellen. (havuille kaivetaan ensin oja ja sitten se täytetään hiekkamullalla Seuraavana vuonna kun uudet juuret ovat katkottujen päihin kasvaneet aloitetaan vasta ylös kaivaminen) Mie kaivaisin ensin ympärille "ojan" vaikka 1m-1½m päähän rungosta. Sitten alkaisin kiertää kuin kissa kuumaa puuroa, yhä lähemmäs ja syvennälle tilannetta tarkkaillen. Paakun paino on kuitenkin liian suuri, oli koko mitä tahansa jasiirtelipä mitä tahansa . Jos juuria rikkoontuu, niin niitähän voi typistää puukolla. Ei niitä vahvimpia juuria joka suuntaan kulje kuitenkaan.
Lienee haastavin vaihe saada koko könttä vaikka pressun päälle siirtoa varten. Ainakin valmiiksi kaivettu kuoppa olisi uudella paikalla mukava olla . Voipi tulla hiki, maalajista riippuen. Ja kirjastoon painelisin etsimään kunnon ohjeita… Toistametrisiä juurivesataimia olen siirrellyt ja hyvin on pelannut. Kastella pitää nyt ja ensi kesänä.
Kaiva puu ylös sen mukaan, minkälainen sen juurakko on. Selviää, kun kaivat.
Täytä ylimääräinen monttu hyvällä mullalla.
Älä leikkaa yli 6 cm paksuisia oksia.
Luumua ei pahemmin leikellä, mutta korkeus “pitää” rajoittaa sellaiseksi, että sadonkorjuu on mahdollista = ei liian korkea.
Jos juuria katkotaan, niin se tarkoittaa, että puun vedenottokyky heikkenee. → Vastaavassa suhteessa vähennetään puun haihduttamista eli leikataan oksistoa, jolloin haihduttava lehvästö vähenee.
Omassa puutarhassa voi kastella, jolloin voi auttaa siirrettyä puuta saamaan vettä. Jos ei oo juuria, niin ei se ota vettä, vaikka kuinka kastelisi.
Keväällä täytyy muistaa kalkitus. Luumu (ja kriikuna) tykkää kalkituksesta.
Ensi vuoden sato kärsii siirrostä, mutta ei vältämättä ole 0. Asia on pakko hyväksyä, kun puu kerran kuitenkin on siirrettävä.
Kriikuna herkeää kukkimasta herkästi, eli ei tykkää leikkaamisesta. Oksia taivuttamalla saa latvusta mataloitettua. Jänikset ovat kriikunan parhaita leikkaajia, syövät oksanpäät mielellään maaliskuussa.
Ahaa. Hm. Onko luumulla sama? Mutta jos on sellainen monihaarainen puska, hermostuuko se silti, vaikka osan poistaa? (mikäs se nyt olikaan luumun ja kriikunan ero niinku… :o )
Kriikuna on luumun alalaji, että aika samalla lailla kasvatetaan. Jos poistaa vanhasta monihaaraisesta yhden rungon, niin siitä vaan, mutta yleensä leikkely on turhaa. Jokin lähde sanoo, että ei saa katkaisat yli 4-6 cm oksia ja jokin toinen lähde, että ei yli 5 cm oksia. Kumivuoto lienee yksi merkittävä syy olla leikkelemättä isoja oksia.
Joku ketale ehti laittamaan kriikunan ja yhden luumun poikki "sopivalta korkeudelta" ja vielä jonkun "ikävästi tiellä" olleen haaran, ennen asiantuntevaa opastustani. No tuloksena oli seuraavana vuonna julmettu määrä vesiversoja ja hirvittävä ryteikkö, älytön määrä juurivesoja, joita ei ollut ennen juurikaan ollut ja muuta mukavaa.
Meidän tontilla ei ole katkaistu latvaa yhdestäkään kriikunasta eikä luumusta. Kriikunat tekevät jatkuvasti juurivesoja, mutta luumupuut eivät ollenkaan. Onneksi ruohonleikkuri on keksitty. .
Kumivuotohan riippuu vuodenajasta. No sillä minä vaan, kun talvella leikkasin rankasti monihaaraisen luumun tai kriikunan (ei kyllä juurikaan juurivesoja, luumu sitten varmaan) poistaen vanhimpia versoja, joista suurin osa vahingoittunut. Varmistelen tässä, että mitähän tuhoja tuli tehtyä… mutta ei hän kyllä nyt ole havainnut mitään ongelmaa, ihan tarpeeksi tulee hedelmiä edelleen.
ensin ympärille "ojan" vaikka 1m-1½m päähän rungosta. Sitten alkaisin kiertää kuin kissa kuumaa puuroa, yhä lähemmäs ja syvennälle tilannetta tarkkaillen. Paakun paino on kuitenkin liian suuri, oli koko mitä tahansa jasiirtelipä mitä tahansa 
. Jos juuria rikkoontuu, niin niitähän voi typistää puukolla. Ei niitä vahvimpia juuria joka suuntaan kulje kuitenkaan. 
saada koko könttä vaikka pressun päälle siirtoa varten. Ainakin valmiiksi kaivettu kuoppa olisi uudella paikalla mukava olla
. Voipi tulla hiki, maalajista riippuen. Ja kirjastoon painelisin etsimään kunnon ohjeita…
.
.