Onko kenelläkään kokemuksia puutarhan suojaamisesta sähköpaimenella kauriita (ent. valkohäntäpeura, odocoileus virginianus) vastaan ?
Meillä on hedelmätarha perustettu ja riistamies pelotteli että kauris tulee ja syö kaiken kunhan kerran löytää sen. Suositteli aitaamista. Puutarha on peltomaalla kesäasunnon vieressä, pinta-alaa 30x50m
Sähköpaimenesta ei ole kokemusta, mutta korkea kanaverkko ainakin estää niiden pääsyn tuhotöihin. Se on tietenkin rumempi ja vaivalloisempi pystyttää, kuin sähköpaimen...
Meillä kävi nyt alkutalvesta kaksi kaurista tarkistamassa puutarha-aidan tiiviyttä (180cm kanaverkko), ja pois kääntyivät. Kauriita on alkanut esiintyä jo Kainuussakin.
Kyselin asiasta Masinistien foorumissa ja siellä tiedettiin kertoa että kauriit oppivat hyppäämään yli sähköpaimenen langasta. Lanka saattaa katketakin osumasta mutta kun eläin on ilmassa niin ei se saa tälliä. Pitänee pystyttää kunnollinen verkkoaita.
Kanaverkko estää kuitenkin samalla myös jänisten pääsyn puutarhaan. Itse laittelin sen juuri pupujentorjuntamielessä, kun olivat syödä hedelmäpuuni parempiin suihin, mutta nyt samalla tuli testattua ne metsäkauriitakin vastaan...
Olet ihan oikeassa, puput popsivat helposti hetelmipuut. Yhdistelmä olisi tietysti paras, mutta kallis… Meillä on hedelmäpuiden ympärillä talvisin 1,5 m korkeat “tötteröt” vanhasta koiratarhaverkosta, pysyy hyvin pystyssä, silmäkoko 5 X 10 cm. Jos on paljon lunta, käyn polkemassa lumen ympäriltä.
Lumi tahtoo meillä painaa kanaverkkoa pussille, riippuu tietysti siitä kuinka vahva lanka verkossa on. Vaatisi yläreunaan poikkipuun.
Minä voin kertoa kokemuksesta ja kokeilujen jälkeen: Paras suoja puutarhalle on eläinten ruokinta. Kaura on halpaa, mutta kun sitä on saatavilla jää tympeät puunkuoret ja pensaiden oksat rauhaan. Kauran lisäksi voi laittaa perunaa yms.
Edellistelvena emme ruokkineet mutta laitoimme verkkoja (paljon suurempi kustannus kuin se ruokinta) ja tuhoa oli tehty mahdottomasti. Muina talvina, kuten nyt tänä kuluvanakin, meillä on kaura-automaatti ja puput, valkohäntäkauriit yms. pysyvät automaatilla.
Tuohan on niitä “jo muinaiset roomalaiset”. Jollet voita niitä niin liittoudu = virallinen kanta. Oikeasti meillä tykätään elukoista, mutta se on aika lällyä.
Meillä on laitettu kaikkien puiden ympärille 160cm vihreä koiraverkko. Se saa olla paikallaan kesät talvet. Istutuskuoppaan on laitettu myyräverkko suojaamaan juuria.kasvatan puihin pitkät rungot, ettei verkkoa mene paljoa.Kun kerran tekee, niin sitten saa vanheta rauhassa.
Palaan vielä asiaan kun sen aloitinkin. Sähköpaimen ei kuulemma auta koska kauris voi hypätä sen yli tai läpikin eikä saa sähköiskua kun ei kosketa yhtä aikaa lankaa ja maata. Rusakkojänikset taas eivät ole lahjottavissa, ainakaan Liedossa, vaan syövät hedelmäpuun kuorta ympäri vuoden jos vain tilaisuus on. Kunnon aitaa ei korvaa mikään - ellei luota hajupelottimiin. Onko joku kokeillut ?
Ruotsalaisia torjuntakeinoja: 1. Vellinki verijauhosta (1 kg), vedestä (10l) ja ammoniakista (2dl) Keppejä asetellaan tasaisin välein, ne kastellaan tähän liemeen joka 3. viikko ja aina sateen jälkeen. 2. Laitetaan valkeita villatussuja, alumiiniteippiä tai paperia liuskoina vaaranalaisten kasvien lähelle 3. CD levyjä ripustetaan rokkumaan 4. Terävät puukepit, tarvitaan paljon 5. Sydämen muotoiset valkeat pahvipalat, koko 20+25cm. Puolen metrin korkeudessa ne näyttävät metsäkauriin silmissä niiden omalta varoitusmerkiltä (vaalea persaus) 6. Murskatut valkosipulinkynnet joilla hangataan kasveja 7. Hirvensarviöljy jolla sivellään keppejä jotka tökätään kasvipenkkiin 8. Hiuskiinne, ruiskutetaan kasvin päälle. Kallis konsti.
Kaupan karkotteet ovat tosi tyyriitä, kannattaa vain hyvin pienille aloille. Lähde : Myror och bladlöss
PS. Niin, valkohäntäkaurishan ei ole vielä päässyt rikastuttamaan Ruotsin kulttuuria ja luontoa
Kokeilin kerran verijauhokarkoitepusseja. Hävisivät. Linnut tai koirat tai…
Olen samaa mieltä kaupan karkotteista. Eivätkä tehoa kuin hetken jos sitäkään.
Lopetin (toistaiseksi) karkotteiden kokeilun. Kun ne …keleet ovat vuosien mittaan oppineet reitin ja mehukkaiden versojen paikat niin karkote ei taida pidätellä. Tänä keväänä uusi polku kulki karkotteella käsitellyn pläntin yli.
On tosi tylsää pitää puita verkoissa koko kesän mutta parempi sekin kuin nylsitty puu.
Sorkkien jälkiä näkyy taas mutta tänä kesänä ei vielä ole pahempia vahinkoja tullut kun arimmat puut ovat olleet verkoissa. Konfetnojeen hangattiin sarvia. Puu selvinnee vaikka onkin ohut. Ihmettelen vain miksi tuhoavat puita mutta kukat saavat olla rauhassa?
Minullakin ekan kerran kirsikan alaoksia ja lehtiä syöty jo elokuussa. Oli pakko laittaa verkko ympärille jo nyt. Runkosuoja jo olikin, mutta verkot olen ottanut kesäksi pois, jotta on helpompi siivota rikkiksiä. Omenapuut ja luumu sekä suklaakirsikka joka on syödyn vieressä, eivät ole onneksi kelvanneet.
Riistakamera paljasti tihulaiset: kaksi jonkin sortin kaurista.