Tänne erityisesti hedelmien ja marjojen kumppanuuskasveista tietoa, kokemuksia ja keskustelua. Aina puhutaan kasvimaan kumppanuuskasveista, ja niistä löytyykin tietoa todella laajasti. Hedelmien ja marjojen kumppanuuskasveista löytyy kuitenkin hyvin vähän tietoa, lähinnä vastaan tulee kaalin istuttaminen sinne sun tänne. Jotenkin täällä Suomessa on edelleen pinttynyt tapa istuttaa herukat riviin ja mansikat omaan riviin, kaikki lokeroituina omiin läntteihin sotilaallisen särmästi. Toivottavasti löytyy muitakin, joita tämä asettelu jotenkin kyllästyttää.
Minulla on 12kpl herukoita juurikin edellä mainituissa sotilaallisissa riveissä, ja mansikat omana länttinä. Joka vuosi herukat on kirvoja täynnä, koko alueelta löytyy kemppejä, kirppoja, ansarijauhiaisia, hillanälvikkäitä, harmaahometta jne. Yks vitsaus koko marjojen kasvatus omissa länteissä. Tein kahden kesän kokeilun viherherukasta perennapenkissä (en raskinut ostaa varrellista, joten ihan perinteinen viherherukka on kyseessä). Vieressä kasvaa herttakelloa, ritarinkannuksia, iisoppia ja erilaisia salvioita, aluskasvina kasvaa metsämansikkaa. Ja kah, ei mitään tauteja eikä ötököitä. Herukoilla ja mansikoilla sato on ollut aivan mielettömän hyvä. Perennat ovat kasvaneet todella hyvin. Kuukausimansikkaa olen kasvattanut jo monta vuotta perennojen reunuskasvina. Ne ovat myös olleet täysin tautivapaita, ja satoa tulee enemmän kuin puutarhamansikoilta. Nyt sitten ajattelinkin perustaa ihan oman ison “penkin”, johon tulee herukoita, ja alle puutarhamansikoita. Perinteisen mansikkamaan hävitän kokonaan. Sekaan istutan tietysti jotakin perennoja houkuttelemaan pölyttäjiä. Vielä on auki, että mitä. Tavoitteena olisi kaunis, terve ja satoisa “kukkapenkki”.
Vuosi sitten käynnistyi toinen kokeilu. Istutin kolme tyrniä, ja niiden alle perustin monivuotisen yrttimaan. Tämä valinta perustuu siis ainoastaan maaperän laatuun, kosteusolosuhteisiin ja ilmansuuntaan (ja tietysti ulkonäköönkin). Väriläiskinä löytyy taas perinneperennoja. Ensi kesänä näkee, miten kasvu lähtee käyntiin. Satoa saan odotella kuiten vielä tovin. Ensi kesän suunnitelmana olisi omenapuiden istutus. Löysin paljon tietoa siitä, että omenat rakastavat raunioyrttejä. No ainakin liljat kukkivat huomattavasti paremmin keskeltä ruotsinraunioyrttipusikkoa, kuin muualla. Joten rohkea rokan syö, ja omenat saavat helmaksi raunioyrttejä. :laugh:
Haluaisin myös kirsikan pihalle, koska hollannintuonnikas yllättäin paleltui. Onko kellään kokemuksia tai jotakin huhua mikä kaveri sille olisi mieluinen?
Ruusujen kumppanuuskasveja, jotka erityisesti häätää tuholaisia on kissanmintut, salviat, laventelit ja laukat. Menisköhän samat kirsikoillekkin? (Tulipa vain nätti kuva mieleen nuitten yhdistelmästä, vielä vähän valkoista myskimalvaa sekaan. )
Tämmösen linkin löysin. Sivun vasemmalla alhaalla näkyy muitakin hyviä juttuja permakulttuurista.
Kuulostaa permakulttuurilta, mutta ainakaan mun koneella haku ei löytänyt mitään. Voiko olla, ettei pentissä ole muka lainkaan keskusteltu permaviljelystä? Mutta siis mun hakuni ei olekaan oikein toiminut.
Mullakin sattumalta kasvaa omena- ja kaksi kirsikkapuuta kukkapenkeissä. Olen ihan tarkoituksella laittanut ne isojen perennapenkkien keskelle, ettei ruohonleikkuukoneella tarvitse kierrellä yksittäisiä puita. Mutta tuossa en kyllä ole miettinyt mitää kumppanuuskasveja vaan syy on ollut tuo äsken mainitsemani. Sattumalta olen laittanut varrellisen suklaakirsikan juureen myös mansikkaa. Siinä on pinkit kukat, oliskohan Pink Pandaa. Omenapuun alla kasvaa kevätkaihonkukkaa runsaasti. Sain kevätkaihonkukkaa ystävältäni ison määrän ja silloin tuo omenapuun alunen tuntui parhaalta paikalta. Ja kasvaa mulla tuossa omanapuupenkissä myös saskatoon. Samassa penkissa mulla on koristepensaita ja välissä kasvaa kuunliljoja, siperian unikkoja, belliksiä ym. Latvian matala kasvaa toisessa penkissä. Se on kasvanut muutamassa vuodessa tosi reheväksi. Sen alla kasvaa neidonkieltä, joka on kylväytynyt siihen itsestään.
Meidän kasvimaa on sekoitus marjapensaita, mansikoita, perennoja ja yksivuotisia hyötykasveja ja kukkia sikin sokin ja yksivuotisten paikkaa aina vaihtaen (tai oikeastaan tässä muutaman vuoden aikana on vähän kaikkien kasvien paikkaa vaihdettu). Ensi kesänä olisi tarkoitus vihdoinkin tehdä mansikoille ihan oma penkkinsä, mutten nyt sitten tiedä että kannattaako
Marjapensaille on oma kiemurteleva rivinsä, mutta seassa kasvaa myös sellaisia vähän varjoisampaa vaativia pikkuperennoja. Raparperia myös. Mansikoita siellä sun täällä. Tässä on vaan sitten semmoinen ongelma että mansikoiden suojaaminen linnuilta on vähän hankalaa.
Mustaherukoissa on joka vuosi ollut kirvoja ja karviaisessa pistiäisiä. Ekana vuonna taisivat säästyä ötököiltä. Toisaalta en ole niitä myöskään keväisin ruiskuttanut ja ensi keväänä kokeilen rasvatonta maitoa siihen.
Niin siis sitä vaan tässä pohdin, että onkohan kumppanuuskasveilla kovin paljon merkitystä tuholaisten torjunnassa? Siis tälleen melko pienissä määrin viljeltäessä. Vaikka onhan se hyvä jos edes vähän on merkitystä
Allelopaattisista kasveista olen jonkin verran lueskellut ja se olisi aika merkittävä tutkimuskohde mututuntuman ja perinnetiedon vahvistamiseksi. Esim. ruista käytetään Amerikassa vartavasten rikkaruohoja torjumaan väliviljelykasvina.
Mulla oli viimekesänä ihan hullu kirvainvaasio tuolla sotilaallisissa riveissä. Ihan järkyttävät määrät, niin että piti myrkkypulloon tarttua kun eivät vesisuihkuista, uhkailusta ja kiristyksestä välittäneet. Mutta tuo viherherukka säästyi jokaikiseltä ötökältä. Sen vieressä on 3m rivi loistosalviaa. Etiskelin salviasta tietoa aikani kuluksi, niin tässä olisi ainakin jotakin. Sori kun on englanniksi.
-Repels/+distracts
Cabbage flies, carrot fly, black flea beetle, cabbage looper, cabbage maggot, repels many bean parasites
Mints (including hyssop, sage, and various “balms”) repel slugs, a bane of lettuce and cabbages.
Ja timjamista löytyi sellainen nippelitieto, että mansikat kasvaa sen seurassa paremmin ja tuottaa marjoja nopeammin. Elikkäs timjamia mansikoille, ja salviaa joka nurkka täyteen.
Kesänlapsi, mulla on tosi paahteinen piha, koska se on uusi eikä isoja varjostavia puita ole. Kuunliljatkin ovat vielä maltillisen kokoisia ja ne ovat sellaisia suht pieniä vihreälehtisiä, missä on paljon keskellä valkoista. Eivät ehkä kasvakaan niin voimakkaasti, koska olot eivät ole optimaaliset. Siellä väleissä sitten on tilaa niiden siperianunikkojen kasvaa.
Kaivoin tälläsen vanhan ketjun esiin. Tähän vanhaan aiheeseen löytyy varmasti paljon lisää tietoa ja kokemuksia muille jaettavaksi .
Itse tein, ja keväällä jatkuu, pitkän rivin, johon tuli omenapuita, päärynä, karviaista, herukkaa ja mansikkaa. Nyt mietin sopivia aluskasveja näille, koska haluan naamioida hedelmä-marjatarhani istutusalueeksi. Tämän ketjun vinkeillä laitoin jo salviaa ja sitruunatinjamia (kesäkukkaistutuksista jos vaikka selviäisivät talvesta) muiden perennojen joukkoon. Ukkolaukat ovat vielä pussissa. Keväällä ajattelin laittaa kesäkukiksi joukkoon sopivia tuholaisten karkottajia ehkäpä ruukkuihin istutettuna.
Löysin Puutarhavuosi -kirjasta taulukon, johon on merkitty eri kasvien suosikit ja inhokit rinnakkaiskasveina. Hedelmäpuiden rinnakkaissuosikkeja ovat kirjan mukaan krassi, valkosipuli, piparjuuri ja lamopinaatti. Inhokkeja ei taulukon mukaan ole.Mansikka suosii valkosipulia, kaaleja, keräsalaattia, purjoa, retiisiä ja retikkaa sekä sipulia. Mansikallakaan ei ole inhokkeja. Ei muuta kun innolla kokeilemaan!
Jos nyt istuttaisin omenapuita niin en laittaisi mitään kasveja alle. Pudokkaiden ja puusta kerätessä täytyy tilsiä siellä kasvien päällä mistä ei monikaan kasvi pidä vaan kuolla kupsahtaa. Puiden kukat varisevat niiden kasvien joukkoon joten sateisena kesänä ovat ikävän näköisiä ainakin isommilla lehdillä. Myyrät viihtyy myös siellä kasvien suojissa napostelemassa pudokkaita omenia. Pudokkaat on myös vaikea huomata ja jäädessään maahan niissä muhii tauteja.
Tämä ei ole mitään kirjaviisautta vaan ihan minun omakohtainen kokemus.
.