Ehdottaisin jotain kontrastia antavaa, kulleroita on hiukan eri sävyissä, sitä laittaisin.
PS. Mitä kurjenpolvea tuo komea pehko on?
Tuo kurjenpolvi lienee loistokurjenpolvi, tilasin joskus aikanaan (syksyllä 2006) postimyynnistä sellaisen "valmiin perennapenkin", jossa oli sekä loistokurjenpolvea että peittokurjenpolvea. Oli muuten tyhmä ostos, siinä oli myskimalvaa ja kellopeippiä, joista en sitten tykkää kummastakaan, enkä ymmärrä yhtään niiden kukinnan päälle. Piti olla valkoista syysleimuakin, mutta en sitäkään vaan ole istutuksen jälkeen nähnyt. Koskaan enää en sorru tuollaisiin.
Pakkohan se oli aloittaa tämänkin kevään pihan kuvailu. Joka on pirullista ihan siitä syystä, että ottaapa kuvan mistä tahansa, takana taatusti näkyy jotain roskaa ja roiviota.
Kevään aloittavat tietenkin narsissit;
Narsissit ovat kiitollisia, tulppaanit eivät. Narsisseja nousee joka vuosi enemmän ja erilaisia, tulppaanit vaan vähenevät - muutama vuosi sitten oli vaaleanpunaista tulppaania vaikka kuinka paljon, nyt vain yksi 
Suosikkinarsissini, joka kevät odotan innolla kukkiiko se vielä, aina on kukkinut 
Seuraava kevään merkki;
Kerrottu keltainen narsissi, tuosta minä tykkään!
Seuraavana aloittaa tämä - ja näitä poksahteleekin esiin milloin mistäkin
nuo ovat kauniita laajana rykelmänä.
siis nuo vuohenjuuret.
Pihlajamäellä kevät on siis keltainen - mutta aivan kohta aukeaa jotain sinistä... (ja punainen yksinäinen on liljatulppaani, herkän kaunis)
Kevään merkki tämäkin - aina on pakko aloittaa jollain turhanpäiväisellä kaivelulla, kun on vain niiin mukava kaivella. Päätin upottaa penkinreunustiilet syvempään (jotta pääsisi ruohonleikkurilla ajamaan vaikka päältä) ja näin tuli kevään tiilisato korjattua. Tuohon kohtaan nimittäin ilmeisesti on aikanaan haudattu vanhan leivinuunin jäänteet, upotat lapion maahan ja aina saaliina on vähintään puolikas tiili!
Tuollaiseen kuvaanhan ei voi lopettaa, vaan vaikka johonkin mitä odottaa hartaasti - kuolanpionin nuppu 
Kyllä on sullakin niin mukavaa ja kauniita kasveja. Tota samaa oon itekin tehny puolenpäivää, kaivanu kiviä ja tiilejä tulevan kukkapenkin tieltä.
Ainoa puuhasteluni tänään pihalla oli heilua hiukan kameran kanssa. Esittelyssä perennapenkkini;
Tämä, kutsuttakoon tätä vaikka Pihlajapenkiksi, on suoraan pihaan tulijan edessä ja muotoutunut vanhan ison, sittemmin kaatuneen pihlajan ympärille. Ja ainoa, jossa on tällä hetkellä jotain kunnon kukintaa.
Pihlajapenkin parhaimmistoa tällä hetkellä;
Siperianunikkoja alkaa aueta kaikkialle ja kääpiöjapaninakileija kukassa
Hopeinen hetki muuten väririkkaan penkin keskellä, ihanan tuoksuvaiset valkoiset narsissit ja nukkapähkämön lehdistöä
Sekamelskaa, penkin eteen piti virittää matala aita estämään nelijalkaisten juoksentelua.
Tulppaaniesiintymä, olikon carnival? tai jotain. Näiden taakse istutin neljä pionia ja pionien taakse nousemassa taas kultapalloa, paljon.
Pihlajapenkkiin paistaa aurinko melkein koko päivän. Mutta siirrytään seuraavaan, tämä penkki on auringossa aamulla ja aamupäivällä, alkaa talon nurkalta ja jatkuu aidan vierustaa syreenipuskan ohitse itseasiassa pihlajapenkkiin asti. Kutsuttakoon tätä syreenipenkiksi.
Tämän penkin reunassa on kuunliljoja ja näin se jatkuu, ohi syreenipuskan varjoisaan nurkkaan.
Syreenipenkissä ei oikeastaan kuki vielä mikään, tämä kaunokainen sentään. Kohta aloittavat kurjenmiekat ja aidassa kiipeilevä alppikärhö.
Alppikärhössä nuppuja, harmi, että jää taustalle piiloon
Syreeni aloittelee
Sammalleimusta ei nyt onnistunut mikään kuva ja muutenkin se näyttää jotenkin kämäiseltä tänä keväänä. Paloikohan se kun nakkelin tyhmä lannoitetta siihenkin?
