Käytössäni on hevosenlantakomposti ja mietin mitä hopeakuusi pitäisi jos saisi sitä juuristoalueellensa reilun kerroksen. Onko kellään antaa vastausta suoralta kädeltä?
Lisäksi pihallani on kaksi kituliasta pientä vuorimäntyä. En tiedä millaisiin kuoppiin ne on istutettu ja milloin, mutta toimenpiteitä on tehtävä. Ne kasvavat heinää, joten aion kaivaa ne ylös ja istuttaa uudelleen. Voisinkohan käyttää kyseistä maatunutta hevonlantakompostia istutuskuoppien täytteenä? Osittain vaiko ehkä kokonaan?
Varmastikin penttiläisistä löytyy tämänkin kysymyksen suhteen asiantuntijoita, joten odotan innolla vastausta ja tietoa!
Ja vielä palaan kysymykseeni voiko havupuille antaa hevosenlantakompostia. Unohdin nimittäin kysyä sitä, voisiko ko. tavaraa laittaa myös kuusiaidan juurille. Aita on noin parimetrinen ja mielestäni hyvinvoiva ja tuuheakin. Koska tätä ihanaa ruskeaa kultaa nyt riittää, laitan sitä joka paikkaan johon vain voi. Eli voiko laittaa myös kuusiaidan juuristoalueelle?
Havupuut eivät mitään kovin voimaperäistä istutusalustan valmistusta tarvitse eivätkä itse asiassa siedä. Jättäisin hevonpee-kokeilut jollekin muulle kasville. Vuorimäntyjen kituliaisuuteen on varmasti muu selitys kuin kasvualustan vähäravinteisuus. Heinät niiden ympärillä osoittavat päinvastoin, että ravinteita on liikaa. Onko istutuspaikka mahdollisesti kiinteää savimaata, johon vettäkin sateilla kertyy. Männyt ovat kuivien kangasmaiden eli hyvin vettä läpäisevien alustojen kasveja. Havupuiden juurten päälle ei missään tapauksessa saa lisätä mitään. Hopeakuusi kasvaa omalla vauhdillaan eikä sitä kannata yrittää vauhdittaa millään hevonpeellä.
Mutta mitähän tuommoiset hopeakuuset, tuijat, pihdat sun muut "ulkomaan elävät" sanoisivat siitä lantalisästä? Onkohan hevonpeekonkareilla, Titamiinilla ja Paulastiinalla asiasta kokemuksia?
Meillä nimittäin on kanojen unipuuna siperianpihta ja se on saanut joka kesä sellaisen kananpeelannoituksen juurilleen ettei paremmasta väliä. Ja se kasvaa pituutta niin että natisee. Parhaimmillaan sen oksilla on nukkunut ja kakkinut melkein parikymmentä kanaa niin arvaatte että rapisee.
Hei Anttipa, kiitokset tiedoista. Jätän siis kuusiaitani kasvamaan kaikessa rauhassa ilman mitään lisiä. Ja oikeassa olet, maa tässä alla on savimaata, mutta olen vuorimäntyjen vierestä kaivanut äskettäin ja savi tulee siellä vastaan vasta yli puolessa metrissä. Oletan itse että vuorimäntyjen istuttajat ovat kaivaneet kuopan juuri ja juuri sen kokoiseksi että juuripaakku sinne mahtui. Ja koska istutuspaikka on ihan ruohikolla, sieltä sitten puskee keskeltä heinääkin. Joka tapauksessa on heinät poistettava, ikävän näköistä eikä käy esteetikon silmään. Eli uudet paikat on niille kaivettava, yritän etsiä sopivia. Suosittelisitko täysaurinkoa (lähes koko tontti) vai iltapäiväaurinkoa (pieni osa tontista jonne kyllä ne mahtuisivat)-
Pihalla on myös joku tuijan näköinen puu, oletan että se on nimenomaan tuija. Leveämpi alhaalta ja suippenee suippua kohti. Sille kyllä annoin reilulla kädellä lantaa, ihan koska se tuntui oikealta - mutu tuntumalla.
Tässä vuosien saatossa olen tasoitellut kuoppia pihassa silkalla sonnalla, ja on niitä kuoppia ollut havupuittenkin juurella. Takapihalla kasvaa useita isoja mäntyjä, pari kuusta sekä tänä vuonna istutettu kuusiaidanpoikanen, enkä vielä mitään ole saanut hengiltä hevonpaksalta.
En kuitenkaan ota vastuuta asiasta, jos joku haluaa omakohtaista kokemusta.
Appiukon alppis ei tykännytkään huonoa kun sille tyhjättiin mökin toiletin komposti joka oli ylivuotista…kukki nyt kaksi kesää oikein reippaasti ja kauniisti ja kasvaa hyvin. Ihan vaan lukasin tätä todella vanhaa ketjua ja tuli mieleen et oikein vanhat kasvit voi saada uutta virtaa satsista palanutta kakkelia.
Hyvää neuvo. Harva tulee lannoittaneeksi havupuita. Niistä usein vaan ajattelee, että kyllähän ne pärjää. Sama pätee alppiruusuihin. Niitä voisikin nyt syksyllä vähän lannoittaa, jos kukkisivat paremmin ensi keväänä.