Kuvia pihalta joka pian on entinen mökkipihani.
Kukkapenkki jossa on vain kahta kasvia, keltavuokkoa ja päivänliljaa. Keltavuokko viihtyy samoin paivänlilja. Tää on muutama vuosi sitten otettu kuva, nyt keltavuokkoa on jo niin ettei multaa näy.
Posliinirikko talvehti pohjoisen seinustalla vihreänä, ja jatkoi kevään tullessa kasvuaan siitä mihin syksyllä lopetti.
Siperiankurjenmiekka on jäänyt isompien jalkoihin, niin taas kerran. Lapinnauhus vieruskaverina.
Näillä sama iso nauhus vieruskaverina, eikun muuttomatkalle vaan.
Olikohan tän ihanuuden nimi Coral reef. Ketjukirjeestä kasvattelin. toiseen tuli mustat täplät, tähän ei.
Tässä unikon (ja muidenkin) kaveri, ängelmä. Ketjukirjeestä tämäkin.
Punainen räväkkä unikko on lapsuuden kodistani.
Tästä tykkään kovasti, goldentiara oli nimi. Lapusta ei saa selvää.
Tän valkokirjavan nimi ei ole tiedossa, olis kiva jos joku tunnistaisi tämän.
Onko sulla hiirenporras paikkaa, mihin saat siirrettyä ihania perennojasi? Vai onko tämä nyt surutyötä tekevän kuvagalleria, jota myöhemmin katselet?
Sydäntä riipasee ajatus, että joudut luopumaan tuosta kaikesta.
Roberto eli Osku vahtii missä hiiret luuraa. Tietää sitten ulkona vaania oikeeta pöpelikköä.
Polku huussiin.
Raparperin noutaja yllätti!
Kyssäkaali, tää on niin tuore tapaus etten oo osannutt surra vielä. Kyllä mä kovasti oon ruukuttanut kasveja, ja ainakin osan vien mukanani. Vuokrattiin toinen mökki, saa nähdä kuika pitkän aikaa siellä saa olla (ei oo varaa ostaa omaa kun mies on työtön).
Täytyy ensi vuonna vuokrata palsta jossa saa kasvatella rauhassa.