Kuka tietäisi varmaksi, miten ja millä tavalla myrkyllinen hiirenvirna on?
Lähinnä kiinnostaa, miten paljon pitää "herneitä" syödä, että saa oireita, ja minkälaisia.
Lapsena äiti varoitteli, että kasvi on vähän myrkyllinen ja että herneiden syöminen aiheuttaa "pissavaivoja". Oma lapsi pääsi tietämättäni syömään niitä aika paljon, naapurin pikkutyttö vielä enemmän, ja nyt ollut hänellä outoja kuumeiluja. Mahtaakohan liittyä hiirenvirnaan?
Googlettamalla löysin toisesta paikasta, että kasvi on myrkyllinen, toisesta, että ei ole myrkyllinen...
Mie söin lapsena hiirenvirnan siemeniä useammasta palosta, lukumäärää en osaa arvioida, mutta minulle ei niistä ainakaan tullut mitään vaivoja ja kuten näkyy, hengissä vieläkin, mutta puutarhahulluus vaivaa .
Googletin eilen vaikka miten kauan enkä saanut selvää tuosta myrkyllisyydestä joten voisi päätellä ettei kovasti ole vaarallinen. Epäselvissä tapauksissa aina kuitenkin kannattaa soittaa myrkytystietokeskukseen, sieltä olen saanut todella asiantuntevaa ja ystävällistä palvelua sen kerran kun soitin.
Muistelisin, että minäkin olen niitä maistellut. Ja tämmöinen minustakin on tullut....
Älkää yrittäkö. Hiirenvirnalla ei ole mitään tekemistä puutarhuroinnin kanssa. Paitsi jos te olettekin niitä, joilla oli se into osata ne tieteelliset nimet. Siihen se voi vaikuttaa. Minä en ole nimittäin ikänä syönyt ensimmäistäkään hiirenvirnaa. Enkä syö.
Eikös tähän päde sama kuin sieniinkin: jos et tiedä varmaksi, niin älä syö.
No nyt on selvinnyt syy lapsen kuumeiluun: virtsatietulehdus, joka on munuaisissa asti, jonne on muodostunut sentin kokoinen rakkula tai patti. 5-7 päivänä antibiootteja suoraan suoneen, ja jos rakkula ei häviä, se leikataan pois. Naapuri ei älynnyt mainita lääkäreille lapsen syömistä hiirenvirnan herneistä, mutta juuri juteltiin ja sanoi sanovansa kun käyvät taas sairaalalla lääkkeen tiputuksessa. Kyllä mietityttää tuo asia nyt varsinkin. Äitini ei enää elä, en voi kysyä, mistä se tieto hänelle oli tullut, että virtsavaivoja tulisi. Luulisi jossain olevan muutakin kuin "kansanviisautta" ko. kasvista. Pitänee tutkia muunkielisiä sivuja netistä...
Käsittääkseni hiirenvirna ei ole juurikaan myrkyllinen. Nyökyttelen Kibun kommentille vertauksesta härkäpapuun. Ainakin niitä pitäisi syödä aika hirveä läjä, että oireita tulisi. Lapsilla tietenkin vähemmän, mutta minäkin olen syönyt hiirenvirnan palkoja lapsena. Ei niitä paljoa kyllä syöty, koska maku ei ole mikään hyvä. Lähinnä maistelua. Näin uskoisin muidenkin lasten tekevän. Eihän niitä tahdo saada syömään edes kaikenlaisia vihanneksia lautaseltaan...
Ehkä kyseessä on ikävä yhteensattuma. Käytännössä puutarha ja luonto ympärillämme tarjoaa paljonkin myrkyllistä maisteltavaa. Yleensä maku kuitenkin on sen verran ikävä, että suurempia annoksia lievästikään myrkyllisiä kasveja ei tule nautittua. Lasten makuaisti on vielä aikuisiakin herkempi. Minulle esim. parsakaali on makunautinnon ylimpiä asteita, mutta lapseni luulevat minun myrkyttävän heidät ao. kasvilla.
Suosikkikasvini täällä luonnonpihalla on jäänyt vähälle huomiolle ja sekin on kielteistä. Yllättäen löytyi pihasta tällainen, olin jo aivan unohtanut. Vuosia sitten siemenkirjeessä oli ja heitin silloin siemeniä suoraan päivänliljan sekaan.
Viime kesänä nakkasin tähän ruukkuun ruisvirnan siemeniä, kun ne kasvoivat, näyttivät hyvin paljon hiirenvirnalta. Ne olivat talvehtineet ja lisääntyneet purkin täyteen…tein verkon palasta ympyräkehikon, mistäs tän helpommin kesäköynnöksen saa.
Hernekasveihin kuuluva, Euroopassa ja Aasiassa yleinen monivuotinen kasvi. Se viihtyy monilla kasvupaikoilla, kuten kesannoilla, viljapelloilla ja niityillä.
Hiirenvirna on tutuimpia hernekasvejamme ja yksi kaikkein yleisimmistä niittyjen lajeista. Alkuperäisenä se on kasvanut meillä ainakin merenrannoilla, kenties myös suurten vesistöjen varsilla. Merenrantamuoto erottuu ihmisen vaikutuspiirissä viihtyvistä sukulaisistaan usein helposti tiheämmästä karvoituksesta ja eloisamman värisistä kukistaan.
Hiirenvirnan rento varsi kiipeilee kohti valoa muuhun kasvillisuuteen nojaillen ja tukeutuen. Varren kannattelussa auttavat lehtien päässä olevat kärhet, keskisuonista muodostuneet tarttumaelimet.
Hiirenvirna kukkii kesä-elokuussa. Siemenet kypsyvät 10–25 millimetriä pitkissä ruskeissa paloissa. Yhdessä palossa on 4–8 siementä, ja ne ovat lievästi myrkyllisiä. Hiirenvirna on rönsyilevä, ja sen lähellä maanpintaa kasvavien rönsyjen versojuuret voivat ulottua jopa 30 sentin syvyyteen. Hiirenvirna kestää hyvin kuivuutta.
.
