Löytyyköhän keneltäkään tietoa 1800-luvulla käytössä olleista huonekasveista, esim. sellaisista jotka menestyvät viileissä tiloissa ja/tai pimeissä huoneissa? Olen niistä kiinnostunut ihan löytääkseni viileissä talviolosuhteissa menestyviä, sekä myös historiallisesti oikeaoppisia kasveja perinneympäristöön.
Tietääkseni palmuja, pelargoneja ja traakkipuita olisi käytetty…
Alkuperäinen kirjoittaja: annaw
viidakkokirjeet-blogi
"Isoäidin kammarista tuovat muistoja kliivia, papinkaura, kärsälilja ja apostolinmiekka." sitaatti on hgin kaupunginpuutarhan sivuilta.
…noiden lisäksi ihan pakollinen oli tietenkin myrtti:-)
edit - ja totta kai tämäkin oli jo olemassa
Ja eikös issikka eli tuonenkielokin ollut näitä viileissä saleissa pidettäviä ihanuuksia?
Maatiaisamaryllis, monet kaktukset, oleanterit, rahapuu, huonekuusi,kriinumit,asparagukset unelma ja hienohelma
Vanhoista huonekasveista on olemassa useampikin kirja, “Rakkaat vanhat huonekasvit” ja “Hienohelma ja vanhapoika” ainakin.On muitakin mutten muista nimiä enkä löytänyt googlaamalla kun noi nimet.Ne on olleet mulla kirjastosta useampaan kertaan lainassa kaikki mitä olen sieltä käsiini saanut.
mai-lee, siks mää tän teinkin kun en löytäny tuota (ajattelin että tämä kuuluu alakohtaan soveltuvuus), eikä moni meistä taida olla lapsuudessaan elänyt 1800-luvulla
Suosittelen kanssa noita Bumblen mainitsemia kirjoja, ovat hyviä opuksia aiheesta noihin jo edellä mainittuihin lisään vielä kentiapalmun ja tuonenkielon, molemmat menevät hyvin pimeissäkin loukoissa. Kentia tosin ei siedä kylmää vetoa mutta muuten varmasti menee viileämmissäkin tiloissa talvikauden.
Kartanoitten pihamailla oli agavet ruukkuineen portinpylväitten tms. päissä, kai ne talvikauden oli sitten huonekasveja. Katsokaas “sillä silmällä” vanhoja elokuvia, vaikkapa Katariina ja Munkkiniemen kreivi. Ainakin vielä 1980-luvulla oli mm. Kangasalla erään kartanon pihan somistuksena komeat agavet ja silloin kuulin, että se on ihan perinteinen kartanoitten kasvatti.
Linkistä löytyi mm. seuraavat huonekasvit:
1775-1810 - myrtti, palsami, pelargoni, turkinpippuri, hyasintti, tulppaani.
1820-1850 - Kriinumit, kärsälilja, kielopuu, pasuunakukka, oleanteri, hortensia, amaryllis (oletan että Amaryllis belladonna?), lehtikaktus, kanna, verenpisara, tuoksupelargoni, liljat, kiinanruusu, isoposliinikukka, kärsimyskukka, kohtalonpensas, sinisarja.
1850-1870 - mustanmerenruusu, aralia, atsalea, kliivia, syklaami.
1870-1900-uutuuksia: tuonenkielo, asparagukset, palmut, traakkipuut, begoniat.
Jugend 1890-1915: saniaiset, soilikki, ahkeraliisa, maalla fiikukset, värinokkoset.
Merkille pantavaa oli, että kaupunkiasunnoissa ja maalaiskartanoissa oli ´hienommat´ kukat kuin maalaisten asunnoissa. Isoissa viileissä asunnoissa suosittiin vihreitä ja raikastavia kasveja, maalla enemmän kukkivia kasveja.
Tutkiskelin tuossa Törnävän kartanon kasvitilauslistoja vuodelta 1865, ja siellä pisti silmään Scarlet Pelargon, oliskohan ollut Scarlet Rambler, vanha kerrottukukkainen pelargoni…
- koko suunnitelma 1865
Huomasin, että Botanialla on myynnissä asiaan liittyvää vihkosta http://www.uef.fi/botania/btl . Täytyy varmaan ostaa, ja samalla nuo muutkin, vaikuttavat mainioilta!
Tällä hetkellä tuo Arkion kirja lainassa, todella kiehtovaa luettavaa! Kuinkahan moni tänä päivänä haluaisi poseerata tärkeässä juhlavalokuvassa traakkipuun kanssa?