Muutama vuosi sitten yksi tuttavani hankki itselleen ns. kivan ja halvan kesäauton.
Syksyn tullen hän parkkeerasi auton pihalleen tarkoituksenaan ottaa auto taas keväällä käyttöön. Keväällä hän huomasi kauhukseen, että auton verhoilu, penkit ja tekstiilit, olivat talven aikana homehtuneet. Auto oli käyttökelvoton.
Kun tuttavani ihmetteli tätä homehtumista naapurilleen, tämä sanoi, että autoon olisi pitänyt laittaa avoin astia tärpättiä talven ajaksi, että astiasta nousevat tärpättihöyryt olisivat estäneet tekstiilien homehtumisen. Veneilijät kuulemma suojaavat tällä tavoin talviteloille nostettujen veneidensä sisustuksen homehtumiselta.
- Tuli tässä mieleeni, että voisiko tuota samaa konstia, eli tärpättiä, käyttää myös muissa kylmissä ja kosteissa varastotiloissa, esim. leikkimökissä tai puutarhakalustevarastossa puisten/pajusta punottujen kalusteiden homehtumisen estämiseksi, tai vaikkapa kasvihuoneessa estämässä sateisina ja kosteina kesinä mm. tomaattien lehtiä homehtumasta.
En tiedä mikä taika tuossa tärpätissä on, mutta minua todella kiinnostisi kuulla, onko joku puutarhanettiläisistä kokeillut toimiiko tärpätti ihan oikeasti homehtumista estävästi, ja myös miksi näin on, mikä ihmeen aine tuossa tärpätissä on, mikä voisi estää homehtumista.
En tiedä taikaansa, mutta aine on herkästi allergisoiva ja haitallinen mm. hengitettynä. Öljyvärimaalaus on jäänyt vähän paitsioon 
Tärpätti ei ole terveellistä eikä sitä pitäisi yhdistellä elintarvikkeiden kanssa, joten unohtaisin heti kasvihuoneen.
Turvallisemmin, edullisemmin ja luontoystävällisemmin selviää homeongelmista, kun huolehtii tuuletuksesta.
Tärpättiä saadaan tislaamalla raakatärpättiä, jota syntyy selluteollisuuden sivutuotteena, lähtöisin havupuiden pihkasta. Mineraalitärpätti tehdään maaöljystä. Se on liuotin ja sitä voi käyttää pesuaineena sellaisille pinnoille, jotka liuottimia kestävät.
Tärpätti haihtuu nopeasti ja syttyy palamaan helposti, leimahduspiste 40 asteen nurkalla.
Haihtumisen(kin) vuoksi kuulostaa uskomattomalta, että se estäisi homehtumista sinällään pelkästään astiassa olemalla.
Tuo kesäauto on ollut jo valmiiksi sisustukseltaan märkä. Talvet ovat olleet lisäksi lauhoja ja jostakin ovien tiivisteistä on voinut mennä vettä talvellakin vesisateiden aikaan. Suomessa ilman kosteus vaihtelee sillä tavalla, että vettä on ilmassa eniten kesällä ja vähiten talvella, mikäli sää on riittävän kylmä. On vaarattomampiakin kosteuden sitojia kuin tärpätti. En sitäpaitsi usko, että tärpätti sitoisi vettä, koksak se ei ole hygroskooppinen pienimmäsäkään määrin. Karkea merisuola saattaisi toimia, kun sitä panisi auton sisälle ämpätrilllisen. Jos minä laittaisin veneen talveksi, asentaisin päälle pressun estämään sateita, mutta asentaisin sen ilmavasti, jotta vene koko ajan tuulettuisi.
Oliskohan tuo auton talvisäilöön laittanut pistäni pressun tiiviisti auton päälle. Tällöin kosteutta on tullut koko ajan maasta haihtumalla ja se on tiivistynyt pressun sisäpintaan. Vaikuttaa kuvauksen perusteella siltä, että auton omistaja on pistänyt autonsa sinne seisomaan eikä ole koko talvena käynyt katsomassa, mita "Bensahepalle" kuuluu. Onkohan käynyt edes lumia päältä lapioimassa.
Veneilijänä käytän homehtumiseen estoon mm kamerapakkauksissa käytettyjä geelipusseja (silica?) Pressun ja veneen kannen alla on kosteaa mutta tila on pieni ja hometäpliä kertyy. Muutamalla talven aikana vaihdetulla pussukalla jo saa ihmeitä aikaan. Myrkkyähän tuokin aine lie, mutta kierrätyksen nimissä käytän, käyn pyytelemässä samalla kun haen kuvia liikkeestä
Noita kosteudenpoistopusseja on eri koostumuksella eli ilmeiseesti myös myrkyttömiä. Niitä löytyy nimittäin myös kuivaruoan seasta, jolloin paketin päällä lukee (pienellä), että sitä kapselia ei saa syödä. 
Joitakin noista pusseista voi myös kuivata. Eli ei kun takan reunalle ja sitten aikanaan takasin veneeseen. Veden määrän mömmössä saa varmaan vaaalla selville. Eli alimman ja ylimmän painon erotus on sitoutunutta vettä, jonka pussin sisältö on imassut ilmasta.
Aikaisemmin kun kuivakukka-asetelmien teko oli enemmän muodissa käytin silicajauhetta esim.ruusujen kuivaamiseen. Se oli uudestaan käytettävää, eli kun se oli imenyt itseensä kukan ja huoneilman kosteuden, levitettiin jauhe uunipellille, käytettiin hetki uunissa että se kuivuisi jälleen ja taas oli käyttövalmista. Jauhetta saa askarteluliikkeistä.
Sukkahousunlahkeeseen laitettu karkea merisuola on myös käyttökelpoinen. Se ripustetaan johonkin roikkumaan ja alle ampäri johon liika neste voi valua.
Olen itsekin miettinyt tuota kosteuden poistoa (asuntovaunusta)… Mietin sitä, pystyykö millään kotoisella menetelmällä merkittävästi poistamaan kosteutta? Luonnossahan kaasumaiset aineet pyrkivät leviämään tasaisesti, eli epäilen että kosteus korvautuu uudella kosteudella.
Oma ajatukseni on että tuuletuksen tulee olla riittävä, niin että vesihöyty pääsee haihtumaan ylöspäin. Rakennukseen tms. pitää saada ilmankierto alhaalta ylös, siis tuuletusaukot.
Karavaanilehdessä ja -palstoilla kosteudenpoistoon on jos jonkinmoista niksiä, niistä kannattaa myös etsiskellä vinkkejä.
Btw., asuntovaunuakaan ei saa peittää tiiviisti pressulla, kuten joskus näkyy tehdyn…
Biltemassa oli myynnissä kosteudenpoistajia, sellainen isohko muovilaatikko mihin laitettiin ritilän sisään sellainen pussi. Riittää 30 neliömetrin tilaan, kestää 1-3 kuukautta. Maksoi vajaan kympin. Laitoin viikonloppuna varastoon, ei ole ainakaan vielä vaikuttanut.
Minulla on ollut tuollaisia kosteudenpoistolaatikoita ullakkovarastossa, jonka ilmanvaihdossa on toivomisen varaa. Laatikko täyttyy 2-3 kuukaudessa nesteellä. Ullakolla ennen vallinnut tunkkainen haju on ainakin vähentynyt.
Yks isohko kyläkauppa keskisuomessa myy verkkosähköllä toimivia kosteuden kerääjiä. Kosteusprosentin voi säätää portaattomasti. Kun kosteus ylittyy, niin laite käynnistyy ja sammuu sitten taas automaattisesti. Vesi kerääntyy säiliöön, joka pitää aika ajoin tyhjentää, jos ei vedä sitten letkua pihalle. Laitteen hukkalämpö lämmittää samalla tilaa ja puhallin pyörittää ilmaa. Hinta on ollu 100€ luokkaa. On ainakin asuntovaunuun sopiva. Sähköähän tuo tietty käydessään vie. Toimiva ratkaisu kuitenkin.