(pensaat)
Kaikki samettihortensiajutut näyttävät olevan vanhan pentin puolella, eli kokeillaan uuden otsikon lisäystä!
Myös tarkempi tieteellinen nimi löytyi: Hydrangea aspera ssp. sargentiana. Neuvokoot viisaammat kumpaa pitää käyttää!
Tässä kuvat hortensiastani jonka ostin viime syksynä ja säilytin maakellarissa. Nyt se kasvaa ruukussa.
Onko tää kasvi nyt kaunis vai ruma? Ainakaan se ei ole tavanomainen.
Ihana
. Mistä noita saa? Kysyy hän, joka just on miettinyt miten kaikki olemassaolevat talvetettavat saa mahtumaan.
Matinkylän Muhevaisesta muistaakseni!
minä tilasin keväällä kauppilasta omani ja toivon totisesti että se menee talven yli
.
Mun samettiseni on Virosta, päättyneen syksyn hankintoja, ja ulos sen heti pökkäsin.
Samat sävelet kuin Paulastiinalla eli ulos pökkäsin heti. Paikka saattaa olla liian aurinkoinen, mutta toisaalta taas hyvin suojainen. Omani ostopaikka oli Riihimäellä Sydänmaa.
Mun samettihortensiani hengissä!!! Vähäisin elkein, mutta kuitenkin 
Samoin täällä
Ostin viime kesänä Virosta SAMETTIHORTENSIAN (Hydrangea aspera ‘Macrophylla’) ja unohdin sen (saamattomuuttani, jällen kerran) talveksi säiden armoille ruukkuun. Ruukkua ei oltu kaivettu edes maahan, joten ihan jäässä on juurakko ollut. - Viikko sitten leikkelin kuivuneen kuolleenoloisen rungontyngän alas ihan varmana, että menetetty tapaus.
No, tänään ajattelin ottaa ruukun muuhun käyttöön - ja kappas vain - tyvestä tunkee esiin kolme virkeännäköistä kookasta silmua.
Eli ilmeisesti samettihortensia ei ehkä olekaan niin talvenarka, kun yleisesti on annettu ymmärtää.
Jee Ahdekaunokki, siis sen voikin ostaa ihan huoletta sitten. On kaunis ja olen sitä jo kuolaillutkin, mutta arkaillut hankkimisen kanssa.
Samettihortensia, Hydrangea aspera var. sargentiana
Samettihortensian suuret lehdet ovat kirkkaan vihreät ja niitä peittää niin tiivis karvoitus, että ne tuntuvat käsin kosketettaessa miltei persialaismatolta. Erikoiset lehdet ja oksien hilseilevä kaarna tekevät pensaasta miltei ruman ja silti valtavan hienon. Harva kasvi erottuu näin selvästi ympäristöstään. Sen talvenkestävyys on Suomen olosuhteissa valitettavan huono. Pensas paleltuukin usein lumirajaan asti ja kukkii sen vuoksi harvoin.
Pensaan ajoittainen paleltuminenkaan ei haittaa, jos sitä kasvatetaan lähinnä lehtikasvina ja nautitaan kukinnasta harvinaisena bonuksena. Kukinto on litteähkö ja steriilit laitakukat ovat vaalean punavioletit.
Lähde: Mustila.fi