Eli kysymys kuuluu kun monissa kasvien maaperäsuosituksissa lukee "humuspitoinen" niin mitä tuo oikein tarkoittaa? siis olen yrittänyt netistä etsiä mutta en löydä millään. Kun eräässä kasvissa luki "humuspitoinen" ja ei liian runsasmultainen. Niin olen aina käsittänyt että tuo humuspitoinen tarkoittaa juuri multavaa mutta näin ei siis kait olekaan. Liittyykö tuo humuspitoinen turpeeseen vai johonkin kompostimultaan vai mihin? Ja mitenkä tuo kompostimulta sitten niin eroaa rakenteeltaan normaali säkkimullasta. Kiitos paljon jo etukäteen!
Säkkimullassa on turvetta ja hiekkaa ja savea (ja kompostia?). Kompostimullassa on pelkkiä kasvintähteitä, jos siihen ei ole lisätty em. aineksia. Käsittääkseni kompostimulta on nimenomaan humuspitoista. Humuspitoinen on joka tapauksessa eloperäistä, esim. lehtimetsän pohjaa. Turpeesta se eroaa pH-arvoltaan, ja turve on havu- tai suokasvien jäänteitä.
Kompostimullalla tarkoitan tässä omasta kompostista saatua ainesta, en kaupan pusseja (ehkä myytävänä on "kompostimultaakin" - sen koostumus selviää säkin kyljestä)
Tämä on varmaan aika hankala kysymys: Jos jossain sanotaan, että lisätään maahan humuspitoista ainesta, silloin yleensä perässä lukee, että turvetta tai kompostia. Mutta yleensä turpeesta ei kyllä käytetä sanaa humus, eikä kai usein kompostistakaan, vaan siitä metsän pohjan kerroksesta. Sitten puhutaan mullasaineista, joista kyllä ensin tulee mieleen maassa jo kauan olleet kasviperäiset ainekset tai sitten komposti, mutta oikeastaan turve ei kyllä ole mullasainetta. Sanasto taitaa olla aika sekaisin, puutarhurit, biologit ja geologit taitavat käyttää näitä eri merkityksissä. Olisikohan jollakulla päivitettyä tietoa tästä?
Yhteenveto: humus on maassa olevaa kasviperäistä ainesta, alkuperästä riippuen niukka- tai runsasravinteista. Turpeessa on vähemmän ravinteita, niitä lisätään siihen puutarhakäyttöä varten. Pelkällä turpeella ei saa maasta runsasmultaista. Turvemaa on eri kuin multamaa. (Voi hyvä tavaton, eihän tästä tule tolkkua.)
onhan sitten vielä erikseen turvemulta :)) Niin ja savi+turve siis saviturve, ei hyvä kasvupohja ainakaan rinteessä, savi tulee kovaksi kuivuessaan ja turve imee huonosti vettä kuivana, silloin vesi karkaa kuin hanhen selästä. Tämä vain tuli mieleen kuin huomasin K-E:n pähkäilyjä.
Olen lukenut n. 50 v.vanhasta kirjasta turvemullan teko-ohjeet, otetaan maasta lapiolla ruohoturpeita, laitetaan ne kasaan ruohopuolet vastakkain niin että ruoho kuolee.En muista tarkempaa enkä nyt löydä sitä kirjaa, mutta siis ainakin ennenvanhaan on puhuttu turpeesta ja suoturpeesta, tai ainakin niin päättelin.
Nyt tuli kyllä niin sekavaa tekstiä… Mutta siis jos ei omista kompostia johon voisi lehtijätteet sun muut kompostoida eikä näin ollen saa humuspitoista ainetta, niin mistä muusta sitä on mahdollista saada? jollei lähde metsästä lapioimaan (luulevat hulluksi). Onko se siis hyvä jos haravoi kuivuneet lehdet ainakin kukkapenkkiin keväällä ja syksyllä…? mitä muuta?
ja lisäkysymys… Onko tuo turve sitten humuspitoista niin kuin tuolla ylempänä Kreeta-Eulaalia kirjoitti? eli jos kasvikortistossa lukee kasvin kohdalla että humuspitoinen kasvualusta niin onko hyvä pistää turvetta? Kun ei tosiaan sitä kompostia ole (tietenkin pitää kalkita jos ei kalkinsuosijoita)
Voi jestas. Nyt minäkin aloin tätä asiaa miettimään. Mutta ajattelen melko suppeasti. Ajattelee esim. järviä. Yleensä suomen järvet ovat melko humuspitoisia, ravinteita on paljon siten myös kaloja ja kasvillisuutta. Hyvin vähän on näitä “lähde” järviä, joiden vesi on tosi kirkasta. Ne eivät ole kovinkaan humuspitoisia.
Meillä taas on varmaankin erittäin humuspitoinen maaperä, sillä jokivesi sitä hyvin kastelee.
Minä en ole suuremmin miettinyt miten maan muokkaan, kun kasvia istuttelen. Kalkin/tuhkan kanssa sitten olen miettinyt mihin sitä laitan.
Jos taas turve on kuollutta maa-ainesta ei se mun maalaisjärjen mukaan ole kovinkaan humuspitoista.
Juu, kyllä niistä lehdistä tulee humusta. Se ainakin on nyt selvä.
Jos vielä sekoitetaan, niin kyllä nuo vanhat äijät täällä siirtelee turpeita, eli ottaa ruohomättäitä ja sitten ne kaivavat mäkkee (suom. mäkeä), joka tässä tarkoittaakin moreenia. Ja jos joku on turvepussia tavannut on ehkä huomannut, että niissä on rahkasammalturvetta, harvemmin sara- tai tupasvilla- tms turvetta, kaikki vähän erilaisia. Lisäksi löytyy liejua ja mutaa eri asteisina yhdistelminä humusaineita ja savea tai muuta hienoainesta. Tähän vielä lisättäköön, että rakennusgeologit ja maaperägeologit jakavat hiesut ja siltit sun muut raekoon perusteella eri tavalla, ja nimityksetkin ovat siten erit.
Ja perusteellinen linkki oli tuossa Kaisa-Liisalla.
No kun tosiaan sitä kompostia ei ole…eikä jokea vieressä virtaamassa ja nuo tekstit oli täyttä hepreaa muuten niin jos kasville lukee että humuspitoinen niin onko nyt hyvä lisätä sitä turvetta? kun ainakin biolanin sivuilla lukee että kasvuturve vai mikä lie paransi alustan humuspitoisuutta. Eli onko tuo turve ok? (tarkoituskena lisätä humuspitoisuutta)
Ei kannata ajatella liian monimutkaisesti, mullekin oli nuo jutut aivan hepreaa. Kukaan ei viisastu vierasperäisistä sanoista, jos ei tiedä niiden tarkoitusta.
Meillä, kun tänne muutettiin oli yksi ainut pieni kukkapenkki ja se oli tehty täysin siihen maahan mitä täällä on. Toinen kukka penkki oli sellainen jonka oli valloittanut aivan muu kasvisto ja ensimmäisen kesän sitä leikattiinkin kuin nurmikkoa. Toisena kesänä vasta ymmärsin että sielä joukossa ilmeisesti kasvaakin jotain muuta ja sieltä sitten löytyi kuunliljaa, päivänliljaa, asteria, kotkansiipeä ja maahumalaa. Tai maahumala ei kasvanut enää kukkien joukossa (onneksi), vaan se oli alkanut kasvamaan nurmikolle. Tämäkin on sellainen paikka, johon ei ole mitään maanmuokkausta tehty.
Varmaan enemmän vaikuttaa se kalkitus/ei kalkitus ja se että katsoo onko miten valoisa paikka.
Tosin tässäkin mielessä mulla on kuunliljaa täysin aurinkoisissa paikoissa, sillä varjopaikkoja meillä ei hirmuisesti ole.
Humuspitoisuuden voi toisaalta mitata testeillä, mutta luulen että eipä siinäkään loppujen lopuksi sen viisaammaksi tule. Kokemus opettaa. Jos kasvi vain juroo tietyssä paikassa, mutta ei kasva kannattaa vaihtaa paikkaa, joskus menee istutus nappiin, toisinaan taas ei.
Vanhanajan perennat ovat vähään tyytyväisiä, kun taas nämä ns. ryhmäperennat ovat hieman vaateliaampia.
Hyvin voit lisätä vähän turvetta. (Paljonko on vähän… no jos vaikka multaa on vajaa ämpärillinen niin siihen sekaan litra tai kaksi turvetta). Turha hifistellä, jotta mitäkö turvetta ja mitäkö humusta, niinkuin joku jo totesikin, ei se aina niin tarkkaa ole. Humus on maatuvaa kasviainesta, eli niinkuin jo suunnittelitkin, syksyllä haravoit lehtiä siihen päälle. Ja vaikka kaikkensa tekisi, silti voi käydä niin, ettei kasvi viihdy, vaikka kuinka olisi humus- ja kalkkiarvot kohdallaan. Tai menestyy todella hyvin, vaikkei mikään ole niinkuin oppaissa lukee
Eiköhän Tumpeloisen alkuperäisen kysymyksen voisi tulkita maalaisjärjellä, että kasvin kasvualustassa on hyvä olla sekä eloperäistä (siis se humus, multa) että mineraaliainesta (savi, hiekka, sora.Mutta ei niin, että koko alusta olisi eloperäistä. Jos ei kompostia omista, niin humusainesta saa suoraan kukkamultapussista. Jos pihassa puita niin kuin yleensä on, niin syksyllä on hyvä haravoida vähän lehtiä kukkamaalle ja jättää vielä kasvinroitteetkin perkaamatta, niin kasvualustaan tulee sitäkin kautta humusta. Eihän syyshoitamattomat kukkamaat mitään silmäniloja ole, mutta mielestäni ihan hyödyllisiä. Turve ei mielestäni suoraan aja humuslisäystä, monet kasvithan eivät oikein tykkää siitä, en tiedä johtuisiko turpeen suuresta vedenpidätyskyvystä.
No siis se multa, kompostimulta ja turve mitä ne sisältävät. (multa siis itsessään on pitkälti eloperäistä ainesta, se kuinka pitkälti, määritetään sen sisältämän humusprosentin kautta)<- oppikirjaviisautta
Mutta siis jos ei omista kompostia johon voisi lehtijätteet sun muut kompostoida eikä näin ollen saa humuspitoista ainetta, niin mistä muusta sitä on mahdollista saada? jollei lähde metsästä lapioimaan 
(tietenkin pitää kalkita jos ei kalkinsuosijoita)
