Mökki EUcee Lehtolaisen Ullan Mullat kirjasta: 3 saavia Koko 40 litraa riittää, huussin alle 1 saavi vuorollaan, pohjalle esim kuusenhavusilppua tai sammalta. Vanha täyttynyt saavi nostetaan pois, peitellään ensin esim neulaskerroksella tykkänään pinta.- uusi tilalle, entinen sa huilata "joitakin viikkoja esim kattopellillä peitettynä. Kun viimeinenkin saavi täyttyy, ensimmäinen kipataan puutarhajätekompostiin ( se laudasta tehty lehtikommposti) annetaan alla paikoillaan 2 kesää ja 1 talvi.
Idea on siinä., että huussissa käytetään havarointijätettä kuivikkaana, eikä saaveja pöyhitä turhia, kevyt saavi on helppo nostaa. Nuo saavista toiseen valuvat lillut haisevat,eivätkä haihdu kuitenkaan. Paskia on mukava puhua mutta ei hämennellä. Tämä systeemi toimii ja ON EKOLOGISELTA KANNALTA edullinen.: valmistuskustannukset vähäisiä ja maaperään ei valu sinne kuulumatonta.
Kompostiosaajat haloo! Mikä siinä pississä on niin kamalaa, että sen kanssa täytyy läträtä ja erotella itse tavarasta. Minulla on pakastava käymälä, hygieninen ja hajuton, jonka sisällön maatuvine pusseineen kippaan muoviseen isoon kompostoriin, jonka pohja on rei´itetty. Sekaan heitän huussikuiviketta ja tuoretta ruohosilppua ja muuta vihreää. Ei haise kompostini; mihinköhän nesteet menevät; maahan, vai imeytyvätkö kuivikkeeseen, sitä en tiedä. Enkä tiedä mihin tulevaa valmista(?) tavaraa sitten käytän, mutta pakkohan tuo jätös on johonkin laittaa. Teenkö nyt ihan väärin?
cafe: ihan uteliaisuuttani nyt kysyn. Osui silmään tuo “pakastava”. Kerro lisää. Veikkaan että siinä on vähintään styroksiset istuimet tai jopa …(kamalan sanavalikoiman luettelosta valitsen sanan) ledeillä- varustettua- lämpösäädeltyä- graniittia. Miten pakastaminen ja käymälä oikeasti liittyvät toisiinsa? (Täällä ei muuten saa sitten mainostaa, huom.)
Ihan oikeasti pakastava käymälä on aivan ihana tällaiselle kaupunkilaispepulle! Se on valkoinen siisti istuin, ja mikä parasta: sen voi sijoittaa sisätiloihin. Eikä tarvitse yöllä tarpeen yllättäessä hiipiä ulos pimeyteen ( ihan totta; häpeämättä kerron, etten uskalla!). Puhtain käsin voi vaihtaa uuden biohajoavan pussin kun edellinen täyttyy.
Pissan erottelussa on juuri se ideana, että jos kuiviketta tulee liian vähän joukkoon, tulee tavarasta lietettä. Siis järkyttävän hajuista paskaa! Jos suurin osa nesteestä menee muualle ja haihtuu, pysyy kökkökasa kuivakkaana ja hajuttomana. Tai sitten täytyy vaan ymmärtää lisätä tarpeeksi kaikkea kuiviketta. Purua, haketta, turvetta, haravointijätettä. Meidän huussissa on sirkkelöinti- ja haravointijätettä, sekä toisessa ämpärissä turvetta. Turvetta pissan päälle, tikkuisempaa tavaraa tuhdimman päälle. Aika balanssissa mennään.
Kiitos Piivi vastauksestasi. Ehkäpä olen riittävästi sitä kuiviketta laittanut, kun ei mielestäni haise.Täytyypä vielä sitä turvetta hankkia. Ensi kesänä varmaan selviää, mitä sieltä alaluukusta saan lapioida.
Biolanin lämpökompostori ja kivikomposti ovat täynnä ja jäässä, mihin siivoan koirien jätökset pihalta? Jälkikompostissa olisi vielä tilaa, mutta eikös noiden jätöksien pidä vuoden verran muhia varsinaisen kompostoinnin jälkeen. Kompostimultaa käytän vain kukille, marjapuskat saavat kaupan Y-lannoitetta.
Olisiko mitään ideaa kerätä niitä kerroksittain kompostin kuivikesäkkiin kerroksittain kuivikkeen kanssa ja keväällä kompostien sulamisen jälkeen tyhjentää säkki kompostiiin? Vai miten olisi viisainta toimia?
Minulla ei edes ole kuin lehtikompostikehikoita ja koiranjätökset heittelen sinne vaan - ja levitän kompostoituneen massan joskus jopa jo samana kesänä, koiranjätökset auttavat puutarhajätteen kompostoinnissa kovasti. Ihmisulosteen kai suositellaan jälkikompostoituvan vähintään sen vuoden, mutta liekö koiranjätöksillä niin väliä.
Hei, onko kukaan löytänyt klooria sietävien tai klooria karttavien kasvien listoja mistään? Tietoja tai ohjeita? Muistan joskus niistä lukeneeni, mutta nyt vastaan tuli vain suurinpiirtein, että kloorinaroille kasveille tätä ja tätä lannoitetta… Meillä on ainokaisena vessana kompostoiva sisäkäymälä, ja alkaa tuntumaan ettei se pitempäänkään käynyt komposti sovi ihan kaikille kasveille. Kurkut ja kurpitsat ovat niitä kloorinkarttajia, mutta mitkä muut? Ihmisvirtsassahan on klooria (suolasta) joten sitä on väkisinkin, jos komposti ei ole kovin sateille alttiissa paikassa.
Cafe kysyi mikä virtsassa on kamalaa - no se just, että pökäleet on emäksisiä/neutraaleja happamuudeltaan ja virtsa sekoittuessaan muuhun jätteeseen muuttuu vieläkin emäksisemmäksi - tällöin ammoniakkia alkaa irrota, ja se tuntuu ikävänä hajuna. Tähän auttaa raakaturve/hakesekoituksen käyttäminen seosaineena: jää happirakoja ja sitoo hajua. Myöskään typpi ei haihdu ammoniakin mukana taivaan tuuliin.
Vielä siitä käymäläkompostin käytöstä: biodynaaminen suuntaus kieltää ihmiskakan käyttämisen ruokakasveille, biologinen viljelysuuntaus pitää kaikkia kompostoituneita materiaaleja samanarvoisena humuslähteenä. Ravinnepitoisuudet vain vaihtelee. Itse olen samaan mieltä eli ´maasta olet tullut, ja maaksi jälleen tuleman´ vai miten se nyt meni… voihan sitä sekoittaa ruokatähdekompostin kanssa, molemmat yhtä voimallisia.
Mä olen perintötietona oppinut, että puutarhassa ei käytetä klooria sisältäviä lannoitteita, en koskaan ole ajatellut yksittäisiä kasveja. Paitsi perunahan on vanha tuttu karttaja. Yaran lannoiteopas sanoo yleisluontoisesti: "useimmat puutarhakasvit eivät siedä klooria".
muoks. Tämähän ei siis varsinaisesta liity Annaw:n pohdintaan huussukompostin kloorista, vaan tavanomaisiin lannoitteisiin.
Nykyisessä asumuksessani en ole päässyt huusseja testailemaan, mutta tulevan varalle on pohdittu jo kaikenlaista. Mielessä on ollut juurikin tuollainen Valtsun esittelemä saavisysteemi. Tai siis olen ajatellut, että helpoimmalla pääsee kun vaan ostaa 3-4 saavia, kierrättää niitä ja laittaa aina pohjalle kunnolla turvetta/sammalta nesteitä imemään. Siis ihan sellaisen 20 sentin kerroksen vaikka. Ja käyttää reilusti kuiviketta, juurikin haravointijätettä ja sahanpurua liiteristä ja sen sellaisia asioita. Ihmetyttää vaan tuo ohjeen pitkä kompostointiaika (kaksi kesää ja yksi talvi), meneekö siinä ihan oikeasti niin pitkään vaikka varsinaisen jätteen seassa olisi runsaasti kuiviketta? Toisaalta on ollut mielessä tyhjentää ne saavit ihan oikeaan viralliseen tehokompostoriin, joten sinänsä ei ehkä niin väliä ajalla.
Mutta tässä hämmentää nyt pari asiaa… Miksi vessapaperit pitäisi laittaa jonnekin muualle? Nehän ovat ihan ok kuiviketta, sitovat nestettä ja maatuvat sitten aikaa myöten. Luulisi että huussissa on nimenomaan puutetta kuivikemateriaaleista kuin liiallista tarjontaa?
Toinen juttu on koirankakat ja kissanhiekka. Kun tarkoitus on tosiaan keräillä mahdollisimman paljon koiran tuotoksia pois pihalta ja kun kissathan eivät kuulu Suomen luontoon, niin niiltäkin kerääntyy myös jätettä ja pellettiä, niin onko jotain syytä, miksei näitä saisi laittaa myös sinne huussiin? Jos olen oikein ymmärtänyt niin nimenomaan lihansyöjien kakat ovat vaarallisia, siis siinä mielessä että sisältävät valtavasti kaikenlaista pöpöä. Kasvinsyöjien (esim. hepan lantaahan syötettiin aikoinaan lehmille talvella!) tuotoksiahan voisi suurin piirtein syödä, ilman että niistä tulee mitään kummempaa tautia. Jotenkin tuntuisi luontevalta laittaa "koko perheen" jätteet samaan niin ovat sitten kaikki pöpöiset tavarat samassa paikassa kompostoitumassa. Ja kun kissoilta jää aina ylimääräistä pellettiä niin sekin toimii kuivikkeena. Mutta jostain syystä tuntuu, ettei kukaan tee niin? Onko tässä nyt jotain mitä en tiedä?
Rakennusmessuilla kysyin Biolanin edustajalta voiko huussikäymälään (sellaiseen viralliseen) laittaa myös keittiöjätteitä (liha, kala tms). Sekin tuntuisi minusta loogiselta, että jos ne joka tapauksessa pitää huolella kompostoida niin miksei saman tien sellaisen tavaran joukossa, mikä muutenkin käsitellään erityisellä varovaisuudella? Mutta ei saa, kuulemma huussin toiminta menee sekaisin? Tuntuu vähän hassulta, luulisi että sinne nyt voisi jotkut kalanperkeet heittää kun kuiviketta tulee kuitenkin päälle.
Tuo kuivattu minttu kuivikkeen joukossa on aivan nerokas ajatus!
Käyttääkö kukaan ulkohuussia talvella? Jos käyttää niin kuinka käsienpesu on järjestetty? Kaipa niitä kertakäyttöpyyhkimisliinojakin voisi käyttää, mutta mietin onko jotain muuta vaihtoehtoa.
Meidän pikkulassa käytetään ruohonleikkuujätettä! Eka kerta meni ihan kokeiluna, vieraita oli tulossa ja halusin kaiken olevan tiptop kunnossa. Peitin sitten koko alustan ruohosilpulla ja huusissa tuoksui vastaleikattu ruoho joka muuttui myöhemmin heinäladon tuoksuksi. Muutama kaupunkilaislapsi joka ei ollut ulkohuusissa käynyt, jopa työnsi päänsä pönttöön tarkistaakseen, että eikö se todellakaan haise kakalle. Nykyään käytämme valmista kuiviketta joka käynnin päälle ja kun ruoho leikataan, katamme alustan ruoholla ja jätämme sitä pienen määrän odottamaan sivummalle, esim. juhannuksena on mukava kattaa usemmin kun käyttäjiäkin on silloin enemmän. Wc paprutkin menee samaan astiaan jonka alla on nesteen haihdutusastia. Haihdutusastiaan ei juuri mitään ole koskaan valunut ja makki on kostean oloista mutta ei märkää. Ainoastaan tytöt käy pissalla vesalla, miehet jossain muualla. Makki kompostoituu todella nopeasti, kesämökkiä ei käytetä ollenkaan talvella, joten keväällä tyhjennämme täysin mullaksi muutuneen makin valtavalle ruusupensaalle, joka kukkii todella runsaasti. Minä en ymmärrä mikä taika siinä ruohossa on, mutta se toimii kuin… junan vessa!
Meillä oli aiemmin sellainen ulkovessa, että siellä oli kaksi istumareikää ja molempien alla takaa auki leikattu ja alhaalta rei´itetty tynnyri ja siinä takana siis luukut tyhjennystä varten. Tynnyrit oli nostettu matalaan umpilootaan, jossa oli raakaturvetta pohjalla, tiiliskivien päälle. Toista reikää käytettiin ja toisen päällä oli kuivikepönttö. Sitten kun yks tynnyri oli täynnä, vaihdettiin istumapaikkaa. Sitten kun sekin oli täysi, toinen tynnyrillinen oli jo maatunut mullaksi ja tyhjennettiin varastoitavaksi tai käytettäväksi. Jäätyminenkin (se ´desinfioi´ ulosteet) hoitui ulkovessassa samalla. Homma toimi tosi hyvin eikä alalaatikossa ollut koskaan nestettä liikaa. Joskus sinne kiipesi kekomuurahaiset pesimään, mutta ei siitä ihmisille haittaa ollut. Ja aina on paperit laitettu mukaan. Kuivikkeena hake/turve-seosta.
Niin, olen myös kokeillut ruokajätteen kompostointia tuolla nykyisessä käymälässä, mutta sen tavaran mukana tulee armottomat määrät isojen ja pienien hedelmäkärpästen munia, ja ne aikuiset lentelevät sitten meille asuintiloihin vessanreijästä, valoa kohti. Ei kiva. nykyään siellä pesii vain yhden sortin pimeänperhonen, mikälie laji onkaan, mutta se tykkää pysytellä alhaalla. Joskus päristelen myrkyttää Raidilla siellä alakerrassa pitkin seiniä, kyllä määrät taas sitten vähenee… tässä periaate:
Jossain huussiohjeessa ohjeistetaan laittamaan huussiin pieniä määriä jotain vihreää, tai harvakseltaan kai voi lisätä enemmänkin… Tuore ruohosilppu maatuu nopeasti, pistää siis vauhtia esim pelkillä havuneulasilla huussiaan peittelevän happamaan ja kuivaan, mutta hajuttomaan huussisaavin. Lehtiä laitan kompostisaaviin kun niitä pitää haravoida, neulaset saa kalliolta koota tuulen ja sateen jälkeen helposti.
