Tjaa, meiltä saa hakea posliinisen erottelevan pytyn sisäkompostivessaa varten. Pytty on kyllä ollut ulkosalla jo pitkään, katoksessa tosin.
hep hep, mitämitä, me oltais just hankkimassa sellaista! Laitoin yksityisviestiä.
Hei, olen lukenut monenlaisia ohjeita siitä, millainen huussijätteen jälkikompostointiastian tulisi olla. Jossain sanotaan, että jätteen voi kompostoida vaikka kasassa, alle risupeti ja päälle haravointijätettä tms. Jotkut käyttävät lautakehikkoa. Jostain taas luin, että astian pohjan tulisi ehdottomasti olla tiivis. Kuis on?
Kävisikö tarkoitukseen vanha tynnyri? Pohjalla vai ilman? Ilmarei'illä vai ilman?
Juu, monia ehdottomuuksia esitetään, jopa että pitää olla ehdottomasti lämpökompostori ja siinä 3 vuotta... mahtaa mökkitontit täyttyä tuolla ohjeella muovilaitoksilla.
Meidän mökillä on isoja halpoja laastipaljuja ilman reikiä. Nykäistään käytössä ollut saavi ulos (peitetty ensin piripintaan vaikka polkujen haravointi saaliilla, rannasta kootulla kaislasilpulla. ei sitä itseään tarvitse tuijotella.) Vaihdetaan uusi tilalle, risusilppua, järviruokon pätkiä paksulti pohjalle. Laastipalju peitetään kattopellillä, eikä tehdä mitään, olkoon siinä pari kesää ja talven, ja aika laittaa saavi kiertoon uudelleen. Toimii, kun käytetään vain kesällä pienellä porukalla ja kuiviketta paljon. Koristekasveja varten käytetään omaa lautakompostoria tai lykkään lämpökompostoriin, jossa on suotovesille letkunsa (huussiperäinen suotovesi on pöpöperäistä kuten muukin huussin tuotos).
Eli tynnyri käy hyvin, pohja ja kansi taikasanat, kai sinne jonkun salaojaputken voi laittaa mutkalle ilmastoimaan. Lautakompostorissa pohjalle paljon imevää ainesta, aaltojen keräämä rantakasvikerros keväällä koottuna ja kuivuneena on halvinta ja sitä riittää.
Kusisankot vettä puolillaan on kompostin luona, virtsa itsessään on steriiliä. Sankon voi täytyttyä huitaista lautakompostoriin, järviruoko ja rantojen kasvijätteet maatuvat hiilipitoisina kovin hitaasti, typettämällä komposti pysyy toimivana. 10 m lähempänä rantaa ei losotella, eikä muuallakaan heinäkasveja mäntymetsään rehevöittämään.
Kiitos Valtsu! Ehdittiin jo ottaa tynnyri käyttöön, pohjan kanssa. Pohjalle silppusin paksun kerroksen risuja, isäntä lapioi huussista ulosvedetystä laastipaljusta kuivat tavarat tynnyriin, ja minä peittelin tavaran haravointijätteellä. (Reilu työnjako...?) Päälle vanerilevyn pala ja lecaharkko. Tynnyrissä oli kyljessä valmiina pieniä rälläkän viiltoja (tynnyriä käytetty risujen polttamiseen). Muuta ilmanvaihtoa ei laitettu.
Toinen vastaava astia olisi hyvä olla olemassa, niin saisi tämä satsi tekeytyä rauhassa vaikka parikin vuotta.
Vielä jäi tyhjentämättä kiinteän jätteen alla oleva astia, johon huussin nesteet valuvat. Turve oli sen verran iljettävän näköistä märkää mössöä, että päätimme odottaa seuraavaan mökkeilykertaan, jos vaikka olisi haihtunut jotain siihen mennessä. Nyt astiaa on täytetty usean päivän ajan... Juu, ei ihan paras ajankohta huussin tyhjentämiselle, mutku... ;)
Minnekäs tuo suotonesteinen turve sitten pannaan? Siihen samaan tynnyriinkö? En tarvitse lannoitteeksi.
Ihan perinteisestihän huussijäte on haudattu maahan, ja niin meillä tehdään edelleen. (On siis kompostoiva käymälä melko vähällä käytöllä, ja pari astiaa, ei ihan raakana sentään maahan laiteta.) Eipä sillä kompostoimisen tavalla juuri muuta väliä ole kuin se, että tietää, missä jätettä on ja minkä ikäistä, ettei tule ainakaan käyttäneeksi kasvimaalla, ja pitää huolta, ettei mene ravinteet ja pöpöt vesistöihin, eikä varsinkaan kenenkään kaivoon.
Sinne suotonesteastiaan olisi kannattanut heittää lisää kuiviketta, koska haihtumista voi saada kyllä odotella.
Huusin pytty kannattaisi laittaa penelle korokkeeelle. sitten sieltä taka/ala reunasta letku josta nesteet valuvat johonkin kanisteriin. se on helppo tyhjentää ja kuvan aineen pyttty on myös kevyt tyhjentää.
On myös ostettavissa erottelevia istuinkansia. silloin neste menee heti johonkin sopivaAN ASTIAAN JA PYTTUYYN MENEE VAin kuiva osa. sahasin puisen reiän sille istuimelle sopivaksi. Yksi hyvin vähän käytetty astia tyhjenennetään joka toinen vuosi. erotteleva istuin, jonne on kevyt. vieään kuivalle niitylle. Ensin heitellään narsissin sipuleita nurmelle. sitten kipataan kuiva jäte ja vähän levitellään. sitten reilusti tuoretta heinää päälle. Joku voi vaikka kävellä yli eikä mitään taphu. seuraavana keväänä’ niityllä on komea kukinta. naattien lakastuttua ajetaan ajettavalle ruohonleikkurilla rehoittavat heinät poikki. Olen aina joutunut hoitelemana yksin homma, joten pitää olla kevyttä vanhalle mummolle. Olen hankkinut vakituiseen käyttöpön biolanin lämpöeritetyn. sitä’ tarvitsee tyhjentaa kerran vuoessa ja se on helppoa. sellainen kannattaa hankkia jos tarvitsee myös vähäiselle talosujätteelle asianmukaisen kompostorin. meillä on myös ollut tara. se on kätevä kun tekee luukkuun alas rarannat, saa samalla luiskan, josta vetää pytyn kottikärryihin. Sisällä meillä on nelilokeroinen vera. Siinä on pohjassa lämpökaapelit ja sähkötuuletin. Lokero ehtii olla 3-4 ennenkun tyhjennetään. sisältä vessa on normaali kaakeli homma.
Asumme järven rannalla ja olen ecohenkinen. en halua huusijätteitä valuvan omaan rantaan.Kärpästen torjuntaan on hyä keino lisätä tuoretta apilasilppua reulusti. Kuumenee ja kärpäset toukkinen kuolee.
Juu, maahanhan ne on perinteisesti kaivettu. Pari kesää sitten tehtiin huussi erottelevaksi, nyt yritetään kompostoida. Mullan tarve meillä on ihan minimaalinen, piha kun on lähes luonnontilassa. Mökki ei ole järven rannalla.
Kuivan tavaran tyhjentäminen on varsin kätevää ja hajutonta. Alempaan astiaan, turpeen sekaan valuneiden nesteiden kanssa on vielä vähän ihmeteltävää. Tuollainen kanisteri kuulostaa helpolta tyhjentää, mutta se täyttyy varmaan aika nopeasti? Laakeasta astiasta turpeen seasta nesteen pitäisi osittain myös haihtua, eikä haise pahasti. Katsotaan ensi kerralla, miten tyhjennys onnistuu.
Kun pytyssä on ainettta, ei se kanisteri niin nopeasti täyty.Voi kasvattaa vaikka puskan koripajua ja siihen juurelle nesteet. pajun rehevästä kaasvustosta saa sitten sitä’ kuivikettakin Paju p itää olla kuitenkin jonkun räystäsvesipytyn alla, että voi sitä joskus kastella. vain mielikuvitus on tässäkin rajana.
Anopilla on uusi ulkohuusi sellanen oikeasti kompostoiva …kuivikkeita laitetaan oikein ohjeen mukaan ja pitäisi olla kukkamaahan sopivaa jo talven jälkeen ? He ei käy talvisin mökillä…
Heille tuli tää uusi viime syksynä suoraan messuilta esittely kpl…
Minusta sekin tuotos pitäisi jälkikompostoida mutta enpä sano mittää kun en tiiä näistä uusista vekottimista.
Anopin kannattaisi tyhjentää se huusi vasta syksyllä. kesan aikana se ehtii kompostoitua. Jätös alenee ja sinne mahtuu uskomattoman paljon tavaraa. Sitä ei tyhjennetä kokonaan. vain se valmis alaosa. Siinekin apilasilppu tekee hyvää. Tietysti ne messuesittelijät esittelevät noita kaupan kuivikkeita, koska ovat ihan vieraantuneita luonnosta. Hieno risuhake on oikein hyvää ja metsänpohjan karri8ke. anoppi on varmaan sen verran vanha,e tä ymmärtää tälläisten päälle. Tuo lämpökompostori Biolan on toella hyvä ja siisti, hajuton.Muitakin merkkejä on nykyään.
Aiemmin ainakin yliopiston mikrobiologit oheisti, että huussijäte on varmuudella hygieenisesti turvallista käyttää myös kasvimaalla, kun se ensin kunnolla kompostoituu (ja kuumenee) ja sen jälkeen jälkikompostoidaan niin että se jäätyy talven yli. En nyt enää muista, mitä se jäätyminen tarkalleen tuhoaa, mutta arvatenkin joitakin sellaisia pöpöjä tai muita riskitekijöitä, joiden lepoitiöitä tms kuumuus ei välttämättä tuhoa. Niitähän ei välttämättä ole terveiden huussinkäyttäjien jätöksissä alunperinkään (joitain alkueläimiä, tai mitä sitä saattaisikaan olla), mutta näillä ohjein tosiaan voi käyttää myös ruoan viljelyssä ilman huolta.
En kylläkään koskaan laita huusijätetä kasvimaalle. Mieluummin sitten kasvatan sillä vaikka polttopuita.
Komppan Elliumia. Kyllä varmasti oikein käsitellyn huussijätteen(riittävä aika, riittävä kuumeneminen, riittävä jälkikompostointi ja jäätyminen) sitten ajan päästä voi kasvimaallakin käyttää. Pitää vaan opetella ja osata oikeat systeemit.
Minä en ihan vieläkään ymmärrä, minne ne suotonesteet pitäisi laittaa. Virtsa laimennettuna kai käy koristekasveille sellaisenaankin ja puutarhakompostoriinkin on varmasti tosi hyvä typen lähde, mutta saako virallisten määräysten mukaan suotonestettä kipata puskan juurelle? Vai olisiko se parempi laittaa kumminkin siihen samaan jälkikompostoriin kaiken kiinteämmänkin tavaran kanssa? (Meillä on suotoneste vielä imeytetty turpeeseen.)
Meidän mökillä ei tarvitse erikseen puskia kasvattaa kuivikkeen saamiseksi. Keväällä kaadettiin pihapiiristä 13 isoa koivua, eikä oikein näy missään. Paitsi pilkottavien puiden ja poltettavien/silputtavien risujen määrässä. Ei tarvitse miettiä, perustaako kukkapenkkejä, kun tuota työleiriä on ihan muutenkin. Eli valmiille kompostille ei ole oikein käyttöä, mutta huussijäte tulisi silti hävittää asianmukaisesti.
Ajetaanhan sitä sikaloien lietelnataa pelloille valtavat määrät.
No kun tuota just en ymmärtänyt. Että niitä ei saa valua maahan ja sitten niitä kuitenkin saa lorotella pitkin pihoja ja peltoja.
Etsivä löytää. Ylä-Savon Jätehuolto Oy:n sivuilta löysin linkin hyvään taulukkoon, joka vastaa kysymyksiini.
- Suotonestettä ei saa käyttää alle 20 m päässä vesistöä tai kaivoa.
- Suotonestettä tulee seisottaa kanisterissa vähintään 6 kk ennen käyttöä.
- Suotonesteen voi kompostoida kuivikkeen kanssa kiinteän käymäläjätteen seassa.
Tässä esite, josta ko taulukko löytyy (sivulta 5): Kuivakäymälästä kompostiin
jos käyttää erottelevaa istuinta se neste on steriilimpää.
Jso asuinpaikalle tuo enemmän ravinteita, kun kuluttaa pakosti vuosikymmenten aikana alkaa jossain rehevöitymään taloonhan kannetaan ruokaa ivhanneksia ym joka muuttu jätteeksi.
kesäaikaan suotonesteen käyttävät kasvit heti. Syksyllä voi seisottaa seuraavaan kevääseen. voi esim yhen ison koivun varata paikaksi jonka juurelle kaaetaan nesteet. Koivu kuluttaa suskomattoman määrän ravinteita. se neste muuttuu haloiksi.
kulkeehan meiänkin pienellä maa -alalla neljä isoa peuraa melkein joka yö.Aikaisemmin oli naapurissa laiuntamassa 200 lammasta. Pitää asiat suhteuttaa malaisjärjellä
Etusivulla on juttua käymäläjätteen kompostoinnista. Tai siis linkki juttuun.