Tässä olisi ensi kesän yksiprojektimme. Aikoinaan kun rakensimme, jätimme tämän koivun pihapuuksemme ja pinosimme sen juureen valtavan määrän polttopuuta. Sitten täytimme pihan ja istutimme nurtsit. Nyt polttopuut on poltettu ja jäljellä hassu kuoppa.
Haluaisin tähän pienen vesiaiheen, mutta luulen että sen hoito voiolla työlästä. (Jostain luin ettei puiden lähelle vesiaihetta, kun puut roskaavat niin paljon.) Toisaalta pienten lasten kanssa noi vesialtaat on vähän riskaabelia. Ja imisikö koivu kaiken veden?
Sopisiko tällaiseen kuoppaan joku kivikkoryhmä? Kiviä siis on ja ratapöllejä. Paikka on paahteinen ja aurikoinen lähes koko päivän.
Tasoitusta en tuohon paljoa halua ja koivun juurelle ei maata saisi ajaakaan.
Ideoita siis kaivataan!
Montut on ongelmallisia talvehtimisen kannalta, kun vettä kertyy niihin. Jos voit muokata kivien avulla kasvualustan niin, että vettä ei kasvualustaan kerry, niin sitten onnistunee kivikkokasvien tai esim. vuorenkilven kasvatus.
Mikähän on kuopan syvyys?
Laittaisin montun täyteen seulanpääkiviä (niitä nyrkin kokoisia) niin koivulle ei tulisi (toivon mukaan) liian tukalat oltavat. Sinne joukkoon kääpiövuorimäntyjä, mehitähtiä, heiniä ja yleensäkin kivikkokasveja. Tuo sipulin mainitsema veden kerääntyminen on ongelma, kivikkokasvitkaan kun eivät talvimärkyyttä oikein siedä. Tekisin ehkä näin: niihin kohtiin, mihin istuttaisin kasveja, tekisin mullasta ''''''''kasoja'''''''' ja Istuttaisin kasvit multakasan päälle. Näin vesi valuisi kasan päältä montun pohjalle. Montun täyttäisin sitten niillä kivillä, samoin jokaisen kasan pinnalle laittaisin kiviä jolloin kasoja ei erottaisi.
Kiitos hyvistä neuvoista! 
Enpä olisi itse ajatellut tuota veden kerääntymistä. Kesäisin uskon, että vedestä ei ole ongelmaa, päinvastoin, paikka on tosi paahtava ja kuuma ja ainoa varjo mikä vähän lankeaa on tuo koivu, mutta sekään ei vielä ole kovin iso.
Kuoppa on n. 80cm syvä ja edustuspaikalla, että olisi kiva kyllä saada siitä kaunis. Kasvien istuttaminen "kukkuloille" on hyvä. Ja kiviä juu pohja täyteen.
Toisaalta himoitsen myös sitä vesiaihetta, mutta se taitaa olla puun juurella tuhoon tuomittu juttu, vai kuinka? Voisihan tuohon ehkä jonkun solisevan suihkulähteen laittaa, jos ei sitten lammikkoa tee...
Koivusta tulee roskaa pitkin kesää: siitepölyä, niitä keltaisia tähdenmuotoisia (siemeniä? nyt tuli oikosulku...) ja syksymmällä lehtiä. Lammikkoa ei puun juuret kyllä taida kestää. Koivun juurten kun pitäisi saada ''''hengittää''''. Avoin allas voi olla rumannäköinen kun tulee jatkuvasti roskaa, sitä saa olla koko ajan siivoamassa. Voithan kokeilla sellaista pientä, ''''pulputtavaa'''' vesiaihetta. Niitä saa edullisestikin joten ei tule suuri vahinko. Tosin kuumassa paikassa vesisäiliön on oltava aika suuri kun vettä haihtuu paljon.
Voisiko tuossa paikassa olla jonkinlainen terassi, pergola tms.? Kuopan voisi jättää sinne alle ihan tuollaisenaan (no siivottuna tietysti) ja rakentaa siihen päälle lautaterassin. Koivu ei kärsisi, ja paikka siistiintyisi. Siihen terassin päälle voisi sitten tuoda jonkinlaisen pienen vesiaiheenkin. Vaikka kauniiseen ruukkuun, pieni pumppu vettä solistelemaan.
A.I.K.A. Kiitos idasta - harkinnan arvoinen tuokin! Siinä vieressä onkin lasten hiekkalaatikko, joten mikäs siinä pergolassa istuskellessa ihanien ruukkuistutusten juurella....
Vaikka toisaalta - luulen että kukkapenkille olisi enemmän tilausta, mikäli vaan taimikasvatukset tuottaa tulosta.
Juttelin vielä isännälle tuosta pergola-ajatuksesta ja oleskelupaikasta. Innostui siitä… Jäin miettimään menestyisiköhän pergolan ympärillä sireenit, jos istuttaisi niitä ympärille vähän kuin sireenimajaksi. Vaiko onko tuo koivu sellainen juoppo, että vain kivikkokasvit pärjäisi vieressä? Katsotaan nyt miten ratkaisemme kuopan kohtalon. Laitan sitten ensikesänä kuvaa, mitä keksittiin!
Vanhoilta pihoilta voisit saada aika isojakin syreenintaimia, se kestää siirtämistä hyvin. Koivu pois, jos ei nyt niin parin vuoden päästä. Syreenit kunnon ojaan jossa alla salaojituksena hiekkaa -ei tykkää märästä - ja tavallista multaa perään. Meillä on siirretty yksi yli 2m syreenipehko, siitä tosin katkottiin juuret keväällä ja siirrettiin syksyllä, mutta 1,5m siirtyy ihan ilman konsteja.
Tänään kuoppa näyttää tältä. Traktori kävi tuomassa kivenjärkäleitä. Ne on nyt vielä aika sikinsokin, mutta tuollaista nyt ensi alkuun. Viritelläään sitten paremmin, kun kevät koittaa. Koivusta en sitten millään raaskisi luopua, kun se on "ison pihan" ainoa puu ja rakastan koivua yli kaiken (ainakin vielä ). Katsotaan sitten miten paljon vie naapuriperennoilta mehuja. Tuo yksi pieni pihlaja saa kyllä lähteä. (Vai pitäisiköhän säästää se, ja antaa koivulle hommia takanlämmikkeenä??)
Jos olisi minun tontti niin pihlajan jättäisin ja koivusta panisin miehen tekemään saunapuita. Oliko ikävästi sanottu? Koivu on todella kaunis puu, mutta mieluummin metsässä kuin omalla tontilla.
Hmmmmm… Täytyy vielä mietiskellä tuota puun kaatoa. Pihamme on tosi paahtava ja tuo koivu on tuonut pienen varjon tuohon lasten hiekkalaatikolle. Sekin on syy, etten haluaisi siitä luopua. Toisaalta tuo koivu olisi vielä sen verran pieni, että isäntäkin sen kaataisi. Parin vuoden päästä pitänee jo tilata ammattimetsuri kaatamaan. Mutta mietiskellään nyt vielä 
Kyllä pihlaja antaa enemmän, marjat , syysväritys, kaunis lehdistö. Kaunishan koivukin on mutta silti......
kyllä varmasti tulee kauniimpi tulos kun otat ja humautat poikki tuon koivun (kun eihän tuo näytä kovin hyvä kuntoiselta…tainnut kasvaa tuohon kokoon huomattavasti varjoisammalla paikalla?!!) Siihen saat nopeasti komean puun ostamalla kunnon taimimyymälän kautta ‘valmiiksi suuren’ (rungon halkaisija 10-12 cm) lehtipuun taimen… esim. metsälehmuksen, tammen… silloin voit työstää tuon alustan mieleiseksi ja saada paikalle hyvän kasvualustan niin uudelle puuntaimelle kuin myös alustalle tuleville pensaille ja sipulikasveille/perennoille… Tulos on kaunis ja muutamassa vuodessa sinulla on pihassa hieno katseenvangitsija… ;O))
Pitkällä tähtäyksellä ajatellen kannattaa istuttaa / jättää pihaan muitakin puita kuin tuo koivu. Saattaa olla niin, että siihen koivuun kuitenkin kyllästyy ajan mittaan ja jos päättää sen kaataa lopulta, ei ole ihan puuton sitten. Koivut kasvaa erittäin korkeiksi ja jos alimmat oksatkin on korkealla, osuuko varjo enää myöhemmin sinne minne sen haluaa. Suuren koivun ympärillä nurmikkokin kasvaa huonosti ja mitä isompi puu sitä enemmän roskaa syksyisin. Tuollaiseen monttuun saa aivan mahtavan kasvualustan , kun täyttää kivien välit mullalla. Tarpeeksi syvyyttä vaativammillekin kasveille.
Yhyyy. Tänään se lähtee. Nimittäin tuo koivu. 
Pitkään olen tuumaillut, mitä sen kanssa teen, mutta eilen sitten Miekkosen kanssa päätettiin, että pakko se on kaataa, jos haluaa viereen näyttäviä perennoja ja lähettyville istutetut omenapuut joskus satoa tuottamaan... Moottorisaha saa laulaa tänään. Ikävä tulee puuta, mutta onneksi noita koivuja riittää metsän reunassa. Kasvakoon pihlaja komiaksi!
(Mutta ei niin pahaa- ettei jotain hyvääkin. Miekkonen haki eilen naapurin kanssa 24 kpl ratapöllejä. Niistä sitten värkkäämme ojan yli siltaa, pengerrämme ojaa ja reunustamme nurmikkoa, kuka ties vielä mitä muuta.)
Kuoppa on nyt täytetty pohjalle aimo annos hevonhyvää, sitten multaa ja sitten taimia jos jonkinlaista, pienen pieni vesiaihekin siellä on - vaikka pikkuamme tuntuukin olevan lasten leikkipaikka numero yksi. Pumppua ei vielä ole.
Paikka on aurinkoinen ja paahtava, istutin sinne mm. idänunikkoa, päivänkakkaraa, poimulehteä, vuorikaunokkia, rantakukkaa, iiristä, muutaman sireeninkin tuomaan joskus vähän varjoa... Reunoja kiertää bellikset ja orvokit ja gladioluksen mukulat on myös kasvamassa. Kourallinen kesäkukkien siemeniä lähti myös joten aikamoinen sekametelisoppa varmaan tulevana kesänä. Katsotaan sitten kesän mittaan mitkä menestyy ja mitkä ei.
Koivu lähti, pihlaja jäi. Ratapöllit kaikkosivat pikapikaa sinne mistä tulivatkin, en halunnut niitä käyttää kun kuulin vaaroista! Kiviä riittää omasta takaa, joten niitä käytämme kaikessa.
Tässä näkymä kauempaa, takana eilisiä juhlia varten pystytetty paviljonki, joka tuo varjollaan helpotusta lasten hiekkalaatikon paahteeseen.
Ei ole ollut koivua enää ikävä kukkapenkki kuoppaan on täytttynyt mukavasti ja kasvit rehottaa!
Syvään penkkiin sai kunnon istutuskuopat ja pohjalle hyvät lannoitteet omalta pollelta. Ei ihme, että daaliat, Intopiiltä saadut rantakukat sekä keijunmekko ja päivänsini tykkää...
Viimeinen kuva vallankin on aika hieno, verrattuna siihen, missä näkyi pätkä koivun runkoa!