Meillä ollut kymmenisen vuotta pensasaitana, nurmikko vieressä. En ole yhtään juurivesaa nurmikolta tavannut. Ovat jotain 3-4 m korkeita nyt. Mukavan kapea kasvi, suosittelen! Tosin ei kannata laittaa ihan kiveyksen viereen, marjat sotkee jos putoilevat kivetykselle.
Kiitos vastauksesta, Oulunseudulta! Päädyimme lopulta marjatuomipihlajaan, sen kapeakasvuiseen 'Obelisk'-lajikkeeseen. Pensaat/puut tulivat istutusalueen takaosaan naapurin rajalle. On tuossa rajalla kyllä vielä aukkoja, joten isotuomipihlaja ei ole ollenkaan poissuljettu vaihtoehto, jos kerran on noin hyvätapainen.
Hellurei, henkilöt!
Tarvitseeko isotuomipihlaja istutusleikkauksen? Kyseessä on aika-moni-haaraiset avojuuritaimet.
Kyllä istutusleikkausta suositellaan avojuurisille. Itseltäni taisi jäädä tekemättä, eipä siitä nyt valtavaa vahinkoa tullut, mutta olisi kyllä kannattanut leikata.
KIITOS!
No, jäihän se istutusleikkaus tekemättä, kun iski flunssa ja noro yht’aikaa. Enkä nyt niitä raaski leikata, kun alkoivat kukkimaan!
Mutta olenko ymmärtänyt oikein, että kestää leikkaamista kesken kasvukaudenkin?
Päädytty vuosia sitten siihen, ettei ole leikattu ollenkaan aidannetta. Isotuomipihlajat ovat kasvaneet korkeiksi ja kukkivat ja voivat hyvin.
Nyt on ongelmana se, että tekee mieli saada peittävyyttä lisää. Oksia on kyllä, mutta silti mikään peittävä aita tuo aidanne ei ole.
Kysymys: Osaatteko sanoa, voisiko ja jos niin mistä kohdasta leikata sivulle pitkälle haarottavia oksia, jotta ne alkaisivat haarottua runsain mitoin ja tulisi tiheyttä siitä aidanteen ala- ja keskiosaan?
Isotuomipihlaja, Amelanchier spicata
Vieraslaji
Tämä laji on vieraslaji, jota ei ole säädetty haitalliseksi eli se ei kuulu kansalliseen eikä EU:n haitallisten vieraslajien luetteloon, ja esimerkiksi lajin myynti ja kasvattaminen ovat edelleen sallittuja. Kaikkia vieraslajeja koskee kuitenkin vieraslajilain mukainen ympäristöön päästämisen kielto ja siksi niihin on syytä suhtautua varauksella.
Isotuomipihlaja on ruusukasvien (Rosaceae) heimoon lukeutuva monivuotinen 2-6 metriä korkea tiheä ja pystyhaarainen pensas joka kukkii touko-heinäkuussa.
Kuva: Isotuomipihlaja luonnossa
Sen syötävät marjat ovat sinertävän mustat ja ne kypsyvät heinä-elokuussa. Isotuomipihlaja tuottaa marjoja 3–4 vuoden iästä lähtien ja marjominen voi jatkua vuosikymmenten ajan.
Isotuomipihlajan ja marjatuomipihlajan marjoissa on eroa: isotuomipihlajan marjat ovat pienemmät ja miedon makuiset, kun taas marjatuomipihlaja tuottaa suurempia, mehukkaita ja makeita marjoja.
Kuva: Isotuomipihjalan marjoja
Laji on hyvin suosittu puutarhakasvi erityisesti aidanne- ja massakasvustoissa. Se leviää kasvullisesti maavarsiensa avulla ja sen juuret ulottuvat syvälle maahan. Kasvia pölyttävät monet erilaiset hyönteiset, etupäässä mehiläiset. Linnut, pienet nisäkkäät ja lajin alkuperäalueella Pohjois-Amerikassa jopa karhut syövät marjoja ja levittävät sen siemeniä.
Suomessa se on kotiutunut metsänreunoihin, kallioille ja avoimiin metsiin, kuten harjuille, joiden hiekkamaassa se voi levitä laajoiksi kasvustoiksi.

