Jadean kuvia

Vuosien palstan seuraamisen jälkeen ajattelin tässä esitellä itseni ja syksyistä pihaani. Pihaa on tässä viisi kesää eletty ja inspiraatiosta riippuen jopa joskus hoidettukin silmän isku. Tänä iltana oli pakko saada otettua ekat ja ehkä viimeiset kuvat tälle kesälle pihasta, vähän on ollut välivuosi sekä kuvaamisessa että puutarhanhoidossa.

Tässä paraatikukkapenkkiä, viime yönä osa dahlioista pääsi jo paleltumaan. Penkki näyttää suurin piirtein tällaiselta pihaan tullessa:



Penkin päällä taloa vartioi tämä:






Tässä nyt aluksi paraatipenkin esittelyä naurua.

hyvässä iskussa!
tyräkistä hieno otos

Se pallomainen vihreä (pensas?) jossa oli keltaisia kukkia, mikähän on? Mukavan näköinen puska, voisin itsellenikin harkita.

Pallomainen vihreä keltaisilla kukilla on tyrakki. Sen tyrakin kanssa minulla on oikea viha-rakkaussuhde, sitä saa pitkin kesää kitkeä joka paikasta koko penkistä, mutta toisaalta penkki näyttää valjulta ilman sitä.

Tässä on paraatipenkki alkutilanteessa, josta oli hyvä aloittaa:



Oletpas, Jadea, aikamoisen muutoksen saanut aikaan, jos vertaa nykytilaa tuohon lähtökohtaan. Ja vaikka itse en olekaan tyräkin suosija, sinun kasvisi näyttää aivan mahtavalta. En yhtään ihmettele, että haluat pitää sen penkissä. Komia on, ja komian vuoksi kannattaa tietysti vähän vaivaakin nähdä.

Voimia ja intoa vaan jatkossakin, sekä tyräkin että koko paraatipenkin kanssa. Kiva, kun laitoit kuvia pihastasi!

Hupsista, jäipäs syksyn kiireiden myötä gallerian täydentäminenkin no-jaa.

Mutta tässähän on koko kesä aikaa täydennellä galleriaa. Tänä keväänä pitkästä aikaan puutarhassakin on tapahtunut jotain. Aloitetaan vielä keskeneräistä projektista. Tontimme on korkeiden aitojen sisällä, jostain aiemmassa kuvassa siintää vanha aita. Uuuden aidan koin kohtuullisen pian massiiviseksi ja hallitsevaksi. Ratkaisuksi tulivat joskus puoli-ilmaiseksi haalitut seinäruukut ja varjoisen paikan kapeahko laiskan naisen kukkapenkki.

Tässä ollaan viikon verran rajailtu eri alueita pihasta varastosta löytyneillä materiaaleilla ja isäntäkin on innostunut puutarhan laitosta. Joku päivä hän kyseli minulta, olisiko meidän pihallamme tarvista valkoisille tiilille. Oli löytänyt niitä kasallisen lenkkipolkunsa varresta. Kun loistavaa ilmaista materiaalia rajauksiin löytyy, niin starttasimme tänään varjopenkin uusintaprojektin hakemalla satakunta tiiltä. Tässä alkua:

Taustalle istutin nauhuksia ja etualalle hajoitin tuntemattoman akileijan ja siirtelin krookuksia. Krookuksia pitäisi varmaan ostaa lisää syksyllä, kun mies on ihastunut sinisiin pieniin kukkiin. Yritän etsiä tuosta akileijasta kukkivan kuvan, kun en kohtuullisen etsimisen jälkeenkään ole löytänyt sille nimeä.

 

 

Paraatipenkki sai vihdoin ja viimein reunukset lauantaina. Viime kesänä penkki sai optimaalisen kokonsa, eli pystyn kitkeämään rikkaruohot pois seisomatta kukkapenkissä. Rajaukseen käytettiin 10*10 kestopuutolpaa, kun varastossa sattui olemaan. Aikanaan aidan valmistuttua nostatin kaikki tolppien päät talteen varaston ylisille mahdollista tarvetta varten. Nyt sattui tulemaan tarve naurua

Tänä kesänä meillä on pihalla todella runsaasti punatähkää. Ostin Lidl:n pussukan ja ilmeisesti kaikki 60 siementä virosivat. Eli tänä kesänä ensimmäistä kertaa meillä ei ole laidalla kesäkukkaa, vaan punätähkiä. Toisaalta punatähkä on suosikkikukkiani, kaunis lehtien muoto ja syyskukinta.

Paraatipenkin lisäksi leikin eilen spraymaalilla ihmetys. Maalasin kaikki "puutarhavihreät" tuet sekä restauroin vanhan puutarhapatsaani.

Kateellisena olen katsellut etelän ihmisten kukkapenkkejä, joissa on viikkoja jo kukkinut ties vaikka mitä. Onko kellään tietoa, mikä tämä meidän ensimmäinen kukkija on?

Ilmeisesti olen ostanut jotain josta ei mitään selkeää mielikuvaa ole apea. Huomasin ostaneeni laukkojakin vasta kun olin jotain istuttamassa päälle kukkuu.

Joltain imikältä tuo ainakin minun silmiini näyttää.

kukkais pyöritystä Kiitos, googlasin imikkää ja voin uteliaille kertoa sen olevan imikkä. Kivannäköinen kevätkukkija.

Minulla on ristikkäiset vatsalihakset pomppivaa naurua ja varmaan huomenaamuna tiedostan ne vielä paremmin. Viiden tunnin punttiharjoituksen tuloksena on:

Joka ikinen tiilenkappale moneen kertaan aseteltuna ... vielähän tuo ei miltään näytä, mutta laitan kuvaa jahka kasvitkin heräävät hymy.

Penkin kustannukset ovat miltein minimaaliset, jokunen säkki multaa, hurmehappomarja, 2 suikeroalpia (hurmehappomarjan ja purppuraheisiangervon alle) sekä heräteostos 8 samettikukkaa.

Tuo suikeroalpi oli mulle uusi kiva tuttavuus:

Tuosta penkistä laittanen kuukauden päästä yksityiskohtaisempaa viestiä kuukauden päästä, jahka mm. angervot, röyhytatar ja kuunlinjat heräävät. Huomenna aloitellaan luultavasti seuraavaa projektia ... toinen laiskan naisen penkki:

Jos kuitenkin päättäisi positiivisemmin illan hymy :

Kunhan tuo suikeroalpi alkaa tuosta ryömiä, sitä on koko penkki tupaten täynnä ja seuraavaksi nurmikko. naurua Eipä mitä, minä tykkään siitä kyllä, mutta varoitan vaan jos sinä et tykkää saman lajin aluskasvillisuudesta koko perennapenkissä.

Minulla sitä on aika tavalla joka paikassa nurmikolla, kivituhka-alueen reunoilla, yhden epämääräisen kukkapenkin pohja täynnä, ja ruusu-kärhöistutus myös. Siinä se kasvaa minimaalisessa kasvualustassa, vanhassa liian vähäisessä kuorikatteessa. On se kyllä huomattavasti nätimpää kuin se musta mansikkakangas... Meinasinpa ehkä jopa laittaa sitä uudelle pensasruusualueellekin, mutta sieltä se saattaisi ryömiä pionipenkkiin, joka on siinä edessä...

Kiitos varoituksesta, tarkistin ostaessani nimenomaan leviämisen ... myyjä väitti, että maahumalaan verrattuna pysyy kurissa. Periaatteessa saa minun puolestani koko levitaä penkkiin naurua, kunhan vaan pysyy penkissä. On tuo edellä mainittu maahumalakin pysynyt jo neljättä kesää kurissa suorakaiteen muotoisella alueella ilman mitään reunusta.

Tänään sitten tuli välipäivä puutarhassa, tein kasaantuneita ompelutöitä, eli rikkinäisiä saumoja, reikiä ja miltein irronneita nappeja. Kävin illalla mutkan kaupassa hakemassa multaa, säkin koristekatetta ja puutarhahiekkaa. On ilmeisesti tullut katsottua liikaa puutarhaohjelmia, kun tuntui nuo kaksi viimeistä välttämättömiltä ostoksilta no-jaa.

 

Kamerassa oli välillä patterit loppu ja eihän tässä tiiliurakassa niitä kerennyt vaihtamaan allapäin.

Eli näin urakka eteni etupihalta takapihalle:

 

Takapihalla penkissä on tosi paljon tyhjää, koska sade alkaa kostuttaa maata vasta metrin päästä talosta. Joku vuosi istutin pensaan 40 senttiä väärään paikkaan ja mietin koko kesän, miksi se niin kituisasti kasvaa.