Asun maaseudulla kauniin lintukosteikkojärven rannalla. Pihalla on paljon hoidettua nurmea, istutuksia, nuorehkoja koivuja, pihlajia, pensaita jne. Ongelmana onkin rannan maisemointi. Nurmialue menee rantaan, ja töks. Törmällä erilaisia heiniä, joita kasvaa myös veden rajassa lumpeiden seurassa. Itse veteen en halua puuttua, se on kaunis sellaisenaan. Uintiin rantaa ei ole tarkoitettu. Ihan rannan tuntumassa kasvaa pari n.3m korkeaa koivua, joiden juurella valkeaa lupiinia. Maa on aika hapan savi/turve maa.
Olisiko vinkkejä, miten rannan saisi maisemoitua muuhun hoidettuun pihaan? Kuviakin saa laittaa
Tämä aihe mietityttää minuakin joten olisi kiva saada jotain vinkkejä miten muut ovat onnistuneet. Kuvahaulla googlesta ei oikein löydy. Tai sitten etsin väärin
Voin kertoa omia pohdintoja jos niistä jotain vinkkiä on. Eli olen ajatellut häivyttää tuota rajaa erilaisilla kurjenmiekoilla. Niissä on kauniit lehdet ja keltakurjenmiekka ainakin pitää kosteasta.
Pyörittelin mielessäni myös viiruhelpiä sinne sekaan. En vain tiedä miten väreiltään sopii mutta se kahina jota kasvi pitää on niin ihana
Olen aatellut levittää istutusaluetta rannan luonnollista viivaa myötäillen, pikkuhiljaa (lähinnä siis sitä mukaa kuin kasvit lisääntyy) Olen myös kylvänyt erilaisia heiniä josko niistä saisi täytettä rantaviivalle.
Toisella puolella on koivu ja siihen tulee jossakin vaiheessa silta saareen. Koivu on vielä tosi pieni mutta kunhan se kasvaa niin sen alle olen suunnittellut mietintäpaikkaa. Penkki ja jotakin maanpeiteperennaa joka kestää koivun alla asustelun.
Itse sain sellaisen neuvon, että katsele mitä ympärillä kasvaa jo valmiina ja lisää/levitä sitä kasvia. No en sitten tee niin mutta jos haluaa täysin luonnonmukaisen rannan niin voisi lähteä sitä kautta liikkeelle? Levittää jo olemassaolevia luonnonkasveja?
Myös minä olen miettinyt ranta-alueen istutuksia. Meille on tärkeää, että vesinäkymä säilyy estettömänä. Itselleni haluan nähdä vedessä kasvavat kasvustot kaikina vuodenaikoina. Rannassa kasvaa mm. kortteita, kaisloja ja sarjarimpeä. Siksi en ole toistaiseksi istuttanut rantaviivaan mitään.
Kävin pari vuotta sitten puutarhaseuran vierailulla Sirpan jokipuutarhassa, ja sieltä tullessani olin innostusta täynnä Puutarhassa oli monia ihania kasvustoja joen rannassa. Kuvagalleriasta saa vinkkejä. Itse innostuin esimerkiksi nauhuksista. Toistaiseksi meidän ranta saa olla kuitenkin luonnontilainen - ja maan puolella töksähtävä nurmikko
Tämä on mielenkiintoinen keskustelunaihe ihan oman ammattialan kannaltakin. Mutta muistettakoon että sanana MAISEMOINTI tarkoittaa maisemavaurioiden korjaamista, vrt. hiekkakuopan maisemointi. Kaikki muu on maisemasuunnittelua tai sen kehittämistä, näkymien parantamista tms. Näistä vaurioistako nyt on kysymys?
Taisin ymmärtää kysymyksen väärin? Olin niin innoissani kun joku aloitti tämmöisen aiheen jota itse pyörittelee mielessään. Mun tekstin saa siirtää jos sille on jossakin sopivampi paikka?
Kaisaliisa, tuhannet kiitokset linkkivinkistä! Täytyy tutkailla läpi!!
Luonto ottaa tilansa ja kasvillisuus kehittyy olosuhteiden mukaan. Eli jos haluaa jotain erityistä kasvavan, niin ettei sitä tarvitse jatkuvasti kaivaa esiin muista kasvustoista, pitää valita siihen maaperään sopivia kasveja. Luonnonkasvit ovat parhaita (siis helppohoitoisimpia). Mm. kurjenmiekat (kelta, valko, siperian, kuningattaren, kauno ym.) näyttävät yhtä hienoilta joka puolelta kukkaa. Toisilla kasveilla pitää ottaa huomioon auringon suunta, tai kukkia ei näe ollenkaan. Hoidoksi luonnonomaisilla alueilla riittää niitto pari kertaa vuodessa, joko terävällä niittokoneella tai viikatteella käsin. Kalkitus voi olla pahaksi happamilla alueilla, koska se edistää tavanomaisten piharikkakasvien leviämistä rannalle. Vaikeinta onkin saada aikaan silmälle miellyttävä, tasaantunut kasvu alueille, joilla ravinnetilanteet tai vesitasapaino vaihtelee kesien mukaan (esim. ruoppausmaat). Homma voi kestää kymmeniä vuosia, ja uudella alueella nurmikko saattaa olla hyvä lähtökohta. Kunhan ei lannoiteta! Kyllä siihen luonnonkasvia alkaa tuppaamaan, ja osia tällaisesta nurmikosta voi myöhemmin jättää harvemman niiton piiriin. Jatkuva leikkaaminen on rasittavaa
Ja kasveista - minä hankin aikoinaan Maatiainen ry:stä luonnonkasvien siemeniä, kun niitä ei meinannut mistään oikeista puutarhakaupoista saada. Nykyään löytyy netistä ja ulkomailta, mutta kannattaa muistaa, että arvokkain kasvi on se, joka on aina siinä kohdassa menestynyt. Ulkomaiset plantut ei välttämättä viihdy, ja muualta Suomesta tilatut saattaa viedä kasvupaikkoja paikallisilta uhiksilta. Eli selvitä ensin, mitkä kaikki lajit rannallasi kasvavat. Voipi löytyä erikoisuuksia, kuten mulla hiirenhäntää ja käärmeenkieltä (ovat juu kyllä kasveja…).
Todella hyviä pointteja Annaw nostat esiin. Jäin miettimään josko jättäisinkin rannan ja saaren koskematta ja katselisin mitä luonto sinne itse kasvattaa. Olen asunut tässä vasta reilun vuoden joten en osaa kovin hyvin selittää mutta täällä on ruopattu järveen pohjaa alueen “reunamille” joten kasvurauhaa ei niinkään ole ollut. Viime kesänä muutamia kukkia/kasveja löysinkin, pitäisi hommata kirja jotta ne tunnistaisi ja osaisi suojella. Niittoja ei ole tehty varmaan koskaan? Täytyy mieheltä kysellä. Kiitos!
Luonnossa kasvit ovat yleensä erikoistuneet tiettyihin kasvupaikkoihin, eivätkä ole ns. jokapaikan kasveja, eli kranttuja nekin voi olla vaikka eivät ole “jalostettuja” kuten monet koristekasvit.
Se millaista kasvillisuutta veden äärellä menestyy riippuu rannan jyrkkyydestä, maaperästä ja trofia-tasosta (ravinteikkuus, pH). Myös istutuspaikan etäisyys vesirajasta vaikuttaa. Mökkijärven rannalla jo esiintyvät kasvit toimivat indikaattoreina, eli niistä voi päätellä olosuhteet.
Kannattaa huomioita myös vedenpinnan korkeuden vaihtelut. Jotkut viihtyvät tulvamailla, jotkut eivät.
Jos rantaan asti ylettyy nurmikkoa, niin kokeilisin kaivaa siihen kuopan, että tihkuuko maaperän läpi kuopan pohjalle järvivettä.
Ihana, kun muillakin kiinnostaa tämä aihe Minulla rannassa kasvaa isoja heiniä erilaisia, jotka haluaisin jättää. Ne ovat varsinkin loppukesästä aivan upeita! Luonnonkasveja täällä meidän perällä kasvaa ihan mielettömän paljon erilaisia lajeja. Kosteikkojärvi, jossa kasvaa todella monipuolisesti erilaisia kasveja. Löytyy sekametsää, niittyjä, suoalueita ja lehtoja. Kasvit myös niiden mukaisesti. Ihania harvinaisempia lehtokasveja näillä vyöhykkeillä löytyy myös. Eli rantaan voi istuttaa melkein mitä vain. Ainoa ongelma on se, että kasvin pitäisi kestää mahdolliset kevät tulvat. Aina vesi ei nouse rannalle, mutta esim. viime talvi oli niin luminen, että tulvat olivat aika kovat. Koivut, heinät ja lupiinit kesti
Tosiaan jotain hauskaa voisi kivien kanssa kikkailla. Jossakin puutarhaohjelmassa oli kerran metalliverkosta tehty lieriö, joka oli täytetty kivillä. Sellaisia pylväitä kun pistäisi pari vierekkäin muutaman metrin päähän toisistaan, ja molempiin tolppiin vaikka aurinkokennovalot, niin olisi soutuveneelle mukava "satama". Näkisi syksyllä mukavasti tulla lintumettältä oikeaan kohtaan rannalle. Ne pylväät taas voisi jotenkin sitoa kasveilla pihan reunoille. Tosiaan mitkä kasvit kestää tulvia? Miksipä ei pensaatkin. Entäs kurtturuusu, eikö se ole luonnonvaraisena rantakasvi?
Saittekos mitä viimekesänä rantaprojekteja eteenpäin? Pohdiskelen itse samanlaista asiaa. Meidän rantaa kyllä välillä aalto syö aika paljon, joten olisin ideoista oikein kiinnostunut… ehkä jopa kuviakin olisi tarjolla
Mun projekti ei edennyt, kuin sen verran, että törmä ja rantavesi on ruopattu ja rantaa hieman nostettu. Veneelle tehtiin myös oma auma. Muuten se on ihan kauhiassa kunnossa. Mutta hei, kasvit on ainakin jo valittu, ja osa on jo hangessakin. ;)Perennojen kimppaan on tulossa tyrniä. Edelleen on nuo pylväät tulossa, mitä olin suunnitellutkin. Jos jää aikaa, niin rakennamme ens kesänä laavun tulistelupaikkoineen ihan rannan tuntumaan. Se toimiskin sitten semmosena sorsannylkypaikkana. Aika iso homma tuo rannan tuunaus. Haluan, että se ois tavallaan luonnontilan ja istutetun puutarhan sekoitus. Kuitenkin villimpi kuin cottagegarden.
Tämä nyt ei ole järven rantaa, vaan joen rantaa, mutta sopinee tähän aiheeseen kuitenkin.
Tässä on kuva vanhan kotini rannasta otettuna, tähän kohtaan ei ole ihmiskäsi koskenut, vaan on ihan luonnon itsensä tekemä asetelma ja mielestäni tuo on hyvin kauniisti "suunniteltu".
Eli tuo maisema on siis vastarantaa, siellä takana on vaan rinne ja peltoa, tuo ei ollut siis meidän puolella rantaa vaan minun maisemani omasta rannasta katsottuna.
Asuin tuossa paikassa pitkään ja avioeron jälkeen jouduin luopumaan rakkaasta kodistani ja isosta puutarhastani, mutta onneksi tyttäreni osti tuon paikan ex-mieheltäni ja pikkuhiljaa alkaa hänessäkin herätä pieni viherpeukalo ja tongimme tuolla yhdessä.
Sinne järvenrannalle voisi tehdä jonkinlaisen krillikatoksen tai semmoisen paalujen varaan. En osaa sanoa tarvitsisiko mitään rakenuslupaa. Tai sitten vaan hyvin kevytrakenteisen. Linja-autopysäkin tapaisen. Siinä pitäisi olla jalottelutilaa tietysti hiukan enemmän ehkä n.10-20m2. Kaikki puutavara tummaksi kuultokäsitelty tai luonnollisen harmaana
Sinne johtaisi sitten japanilastyyliset pitkospuut. paalujen varassa. Hoidetulta alueelta asti. Luonnontilaisen rannan heinikko mallintaisi vettä ja kun tuulisi niin heinikko heiluisi, ja se olisi siten niitä aaltoja. Sillä ranta-alueella saisi käyttää vain niitä pitkospuita. Missään tapauksessa sinne luonnontilaiselle alueelle ei saisi astua, koska se mallintaa vettä ja veden päällä ei voi kävellä.
Jos ranta on kaislaa niin visiota pitäisi vähän hioa. Ehkä se olisi myrskyävä meri ja isot aallot vyöryisivät päälle.
Ooo, onpa ihanan näköinen törmä suokukan kuvassa. Kyllä silmä lepää.
Meijän naapurilla on tuommonen LL:n mainittema pitkospuu ratkaisu omassa rannassa. Se on ihan käytännön syistä, koska heidän ranta on niin kostea, ettei siinä vois muuten kävellä kuin kahluusaappailla. Heillä kasvaa erilaisia rantaheiniä kunnon vitikko rapiat 30m rannasta. Ihan jees, mutta tämän varsinaisen pääpihan rannalle tuommonen ratkaisu ei sopisi. Ehkä tuohon saunan eteen. Muutenkin olen vään laiska käyttämään mitää polkuja, kun tykkään kävellä aina "luonnollisella pohjalla".
Olen vähän suunnitellut aikataulua rannan ja koko pihan muutosten suhteen ens kesäksi. Eli kunhan vain routa lähtee, niin aloitan länsipihan muokkauksen. Sinne tulee kaksi isoa istutusaluetta, yhden vanhan tuunaus ja kahden hävitys sekä muita istutuksia, pikkupergola ja hirsiaita. Huh. Sitten vastan hyökkään tuonne rantaan. Pitää odottaa, että saamma saunan valmiiksi, ennekuin alan rantaa myllämään. Eihän sitä muuten tiedä miltä lopputulos tulee näyttämään.
Pitkospuista ja rantaheinikoista oli edellä puhe, ehkä tämä ratkaisu liittyy sinne.Tämä puupolku on rakennettu mökille 2013, kestopuuta ei vielä voinut öljytä. Säännöstelemätön, julma Pielinen, normaali vedenvaihtelu on 1½m kesässä. Välillä kuivaa, välillä vetelää savikkoa. Korkeanveden kesä 2012 oli kumisaapaskesä niemeen kasvimaalle kulkiessa, kottikärryillä ei mitään asiaa. Kuvassa 2013 poikkeuksellisen alhaalla oleva vesi.
Järven puolella on 5 km avointa järvenselkää, kiviröykkiötä kootaan kallioiden alta, saadaan avointa hiekkarantaa ja kivet ladotaan aallonmurtajaksi, jo vuodesta 64! Korkean veden aikaan aallonmurtaja on poikaa, niemi leppineen suojaa saarimökin venelaituria laguunin puolella.
Puutarhassa oli monia ihania kasvustoja joen rannassa. 
Olin niin innoissani kun joku aloitti tämmöisen aiheen jota itse pyörittelee mielessään. Mun tekstin saa siirtää jos sille on jossakin sopivampi paikka? 
Minulla rannassa kasvaa isoja heiniä erilaisia, jotka haluaisin jättää. Ne ovat varsinkin loppukesästä aivan upeita! Luonnonkasveja täällä meidän perällä kasvaa ihan mielettömän paljon erilaisia lajeja. Kosteikkojärvi, jossa kasvaa todella monipuolisesti erilaisia kasveja. Löytyy sekametsää, niittyjä, suoalueita ja lehtoja. Kasvit myös niiden mukaisesti. Ihania harvinaisempia lehtokasveja näillä vyöhykkeillä löytyy myös. Eli rantaan voi istuttaa melkein mitä vain. Ainoa ongelma on se, että kasvin pitäisi kestää mahdolliset kevät tulvat. Aina vesi ei nouse rannalle, mutta esim. viime talvi oli niin luminen, että tulvat olivat aika kovat. Koivut, heinät ja lupiinit kesti 
Järven puolella on 5 km avointa järvenselkää, kiviröykkiötä kootaan kallioiden alta, saadaan avointa hiekkarantaa ja kivet ladotaan aallonmurtajaksi, jo vuodesta 64! Korkean veden aikaan aallonmurtaja on poikaa, niemi leppineen suojaa saarimökin venelaituria laguunin puolella.