Olen jättiläisgunneraan ihastunut kasvitieteellisissä puutarhoissa.
Hommasin jo siemeniä.
Onko kenelläkään omakohtaista kokemusta sen menestymisestä/viihtymisestä.
Jostain vanhan pentin puolelta löysin muutaman maininnan ja täällä vain nimen mainittuna.
Tällaisen jutun löysin ja muistan tuon lehdestäkin aikanaan lukeneeni mutta sielläkin se vain mainitaan.
Mistään ei oikein löydy lisätietoa.
Kotipuutarhalehdestä 2/10 juuri luin, että seinäjokelainen kasvattaa, mutta aika lailla tempukasta on kasvatus - styroxvuoraus istutuskuopan ympärillä, moninkertainen talvisuojaus ja vielä keväthalloilta erikseen. Sen verran työlästä, että jätän väliin, vaikka komea se olisi:)
Inki, en ole ehtinyt lehteä vielä lukea 
Jee! Kiitos pitää lukia tarkasti…
ei tietenkään vielä meidän aikanamme, mutta jo lastenlasten kiusana saattaa taas olla uusi paha tulokaslaji. koko jättiputken luokkaa.
ps - aivan kuin tuolta löytyisi tuttu:-)
Haa, hyvä tietää, antaa siis surutta kuolla talvella. Tai kasvattelee ruukussa ja pitää aisoissa
Ei taida saada Gunnerasta ongelmaa näille seuduille, kun ei tahdo pysyä talvisuojattuna hengissä Keski-Euroopassakaan. Sen sijaan tämmöinen kääpiö Linkki (Gunnera magellanica, korkeutta n. 10 cm) talvehtii ihan kiltisti tuossa parin metrin päässä seinän takana vyöhykkeellä V.
Ei pysynyt minullakaan hengissä.
Etkö sä kuitenkin roudannut sen varastoon talveksi?
Roudasin. Ei pysynyt siltikään hengissä :-)) Tais meidän kesä vastata sen liian kylmää talvea.
No, meidän kesät on onneksi vähälumisia.
Mulla on kokeilussa Gunnera magellanica, kovasti paljon vaatimattomampi versio. Mutta Horsmalla se on kuulemma talvehtinu. Enpä suojannut talveksi muutoin kuin lapiollisen kuivia lehtiä nakkasin päälle. Ja kevät näyttää miten kävi. Ehti se jo levittää versojaan hyvästi ekalla kasvukaudella.
Sen Gunneranjuurakko ei saa jäätyä talvella, ja se on arka keväthalloille.
Mul oli toissatalven ulkona. Keväällä oli viel elossa, mut vietävän vesimyyrät teki tuhoja.
Jännityksellä odotan, siemenet on purkissa.
Tätä menoa tulee lyhyt ja vähäluminen kesä-ehkä jättigunnerani kasvaa pari senttiseksi 
raportoin varmasti myöhemmin miten kävi…
Ne siemenet itää, todella huonosti. Toivottavasti onnistut siinä.
Mulla on pari juurakkoo maakellarissa.
Kun en ole vielä keksinyt varmaa talvehtimismenetelmää ulkona.
Gunnera syyskesällä ruukussa, jonka oon roudannut talveksi maakellariin.
Allekirjoitan toistaiseksi tuon Davidin kokemuksen. Itävät HUONOSTI.
Siemenpussissa oli ohje, että jollei idä tietyssä ajassa niin kylmäkäsittely uudelleen. Omat siemenet on viettäneet kylvettynä jo aikaa ties kuinka (en jaksa nyt nousta ja lähteä tarkistamaan tietoja)ja kun ei mitään näkynyt ne vietti muutaman viikon jääkaapissa ja nyt taas huoneenlämmössä.
Tänään katsoin tallentamani tanskalaisen "Sörenin seurassa-ohjelman, jossa hän vieraili suuressa puutarhassa. Siellä kasvoi lammen rannalla n. 10 jättigunneraa ja rouva kertoi keväisin aina peittelevänsä gunnerat ja aamuisin ennen auringonnousua kastelevansa niistä kuuran pois.
Tunnen sen seinäjokisen gunnera-miehen, ja se kasvattaa kasvejaan turveharkkopenkissä, jonka täyttää kuivilla lehdillä ja muovilla+styroksilla talveksi.
Brysselissä näin, että Gunneraa talvetettiin laittamalla 1 m leveä ja korkea verkkoaita taimen ympärille, ja se täyteen kuivia lehtiä + sadesuoja päälle. Vaikutti järkevältä.
Ei ainakaan kylmiössä pärjännyt talvea, epäilen kuivumista talven aikana.
Tässä Gunneran hoito-ohjeita pohjalaiseen tapaan:
- Turveharkot ympärillä kesät talvet.
- turveharkon sisäpuolella styroxit, ja niiden korkeudelta noin 30-40 cm talvensuojaturvetta täynnä harson päällä (helpompi poistaa keväällä).
- suojaturpeen peittona viltti tms. ja sen päällä sadesuojamuovi ja joitakin lautoja ettei lumi paina systeemiä kasaan. Lunta ei luoda enää lisää systeemin päälle, sitä vain on mitä sataa taivaalta.
- näin on menty 10 vuotta ja elossa on edelleen:
kesällä kiitos seisoo - taitaa olla Suomen suurimmat eli miehenkorkuiset Gunnerat ulkokasvatuksessa…? tämä kuva on vuodelta 2009:
Kateeksi käyyy