16.12.15.
Vein joulukuusen metsään suojaisaan,
se sieltä loistaa meille valoaan.
On ympärillä jäljet jänöjen
ja oksillansa suoja lintujen.
Alla kuusen oksain vihreiden
On helminauhajälki hiiren varpaiden.
Ja kun kissat uinuu takkavalkealla,
on Joulurauha meillä kaikkialla.
Yksi pieni sammakko istahti isolle kannon nokalle kymmenen vuotta sitten. Kanto on joka talvi pienentynyt ja sammakko hädin tuskin mahtuu enää siihen.
Tästä sammakosta voi ennustaa niin talven lumisateet kuin kesän vesisateet. Näyttäisi olevan lunta tulossa, eikö vain!
Joulusiivouksen ajaksi ulos komennetun kotieläimen kommentti asiasta.
"Jouluruusun tarina juontaa juurensa antiikin mytologiasta. Kreikkalaisen kuningas Argoksen tyttäret sairastuivat henkisesti. Hippokrateen oppilas Melampos paransi neidot antamalla heille pärskäjuurta eli kauniskukkaisen jouluruusun, Helleborus nigerin, juurakosta valmistamaansa rohtoa. Sen symboliikaksi on vakiintunut ahdistuksesta vapautuminen. Siitä on vähitellen tullut kirkkomaalauksissa Vapahtajan tunnusmerkki.
Legendan mukaan Jeesuksen synnyttyä lumisessa maassa puhkesi kukkaan hentoja valkeita ja vaaleanpunaisia leinikkejä, jouluruusuja."
Päivällä on hämärä kahden pimeän välissä.
Kuunsirppi musteensinisellä yötaivaalla.
Eipä ollut kovin jouluista sateisella Antwerbenin joulutorilla...
Tässä olisi syötävän hyvä joulu'puu'
17.12.15.
