Se on totta, mutta kyllä lämpötila kuitenkin menee pakkasen puolelle viimeistään joulukuussa ainakin öisin. Mietin vain, että onko lyhytkin viileä kausi parempi kuin ei mitään, vai onko parempi olla kokonaan ilman, jos ei voi tarjota normaalin pituista lepokautta. Lisäksi kaktukset pitäisi ottaa lämpimään juuri kaikkein pimeimpänä vuodenaikana.
Nyt heitän ihan lonkalta arveluni. Mielestäni se viileä lepokausi eräille kaktuksille on aivan välttämätön, jotta alkaisivat kukkimaan täysi-ikäisenä. Itse pitäisin kasveja parvekkeella niin pitkään kuin mahdollista ja sitten siirtäisin ne sisätiloihin kovien pakkasten ajaksi ja sitten lämpötilojen noustua siirtäisin ne uudelleen viileään. Tällainen roudaaminen on toki hankalaa, mutta… .
Muistathan, että lepäävä kaktus ei kaipaa kastelemista ja sitten keväämmällä uusi kasteleminen pitää aloittaa todella varovaisesti etteivät kuivat juuret suutu.
Kiitos vastauksesta! Mulla on jotkut kaktukset, esim. opuntiat, kukkineet ilman kylmää kauttakin, mutta moni varmaankin vaatii sen kukkiakseen. Mietin vain tuossa sun ehdotuksessa sitä, että sekoittaakohan se jotenkin kaktuksen biologisen rytmin, jos se kesken viileää kautta otetaan huoneenlämpöön ja sitten taas siirretään viileään uudelleen? Jos se sisään tuominen pakkasten ajaksi ehtii jo käynnistää jonkun prosessin, eikä kasvi sitten enää olekaan valmis siihen, että se siirretään uudelleen kylmään. Eli olisikohan yhtäjaksoinen lyhyt viileäkausi sittenkin parempi kuin pitkä kausi, jonka keskellä kaktus on ainakin 2-3 kuukautta lämpimässä? Tosin eihän sitä talvella huoneenlämmössäkään juurikaan kastella, joten kai se lepokausi jatkuu lämmöstä huolimatta. Tää on kyllä ihan vain arvailua…
Voiko isojen kaktusten juuria hieman leikata mullan vaihdon yhteydessä, jos ne eivät meinaa enää mahtua samaan ruukkuun ja ruukku on jo käytännössä isoin mahdollinen? Mulla isoimmat kaktukset ovat jo lähes parimetrisiä, eikä ruukun kokoa voi enää kasvattaa. Kattoon osuessaan ainakin pylväät pitää leikata ja istuttaa kärki uudelleen, mutta opuntioiden oksia ja yksittäisiä lehdyköitä voi hyvin leikata pois.
Wau Meritähti! laitathan kuvia niistä komistuksistasi tänne meidänkin ihailtavaksi ja ihmeteltäväksi? kuulostaa komeilta jäteiltä nuo kaktuksesi.
En osaa enkä uskalla vuorenvarmasti sinua neuvoa tuossa aavikkokaktuksien juurenleikkuussa, mutta tietääkseni useimmilta muilta huonekasveilta niitä ulompia kerroksia voi varovasti karsia, että nim.omaan sopivat kasvutilaansa.
Eihän juurien kasvutilaa tavallisissa kasvuruukuissa voi ihan rajattomasti todellakaan lisätä kuten sanoitkin. Joten pakko kai jotain on tehdä, jos haluaa mullat vaihtaa. Toki kai se juurien karsiminen tuohon kasvin kokoonkin sitten vaikuttaa ettei se enää määrättömästi paisu.
Jos kasvi on jo kookas sanoo järjenvähä ettei ronskilla kädellä kannata juurakkoon kajota kasvin kärsimättä. (Etkä sitä aikonutkaan). Jos raskii leikata isoa kasviaan niin sekin tietysti auttaa "mammuttia" sopeutumaan juurten pätkäisyyn. Älä kuitenkaan sinä sorru siihen! Harvalla on noin isoja ja varmaan komeita kaktuksia kuin sinulla.
Siis maltti on valttia ja vähän on joskus jo paljon. Kuten aioitkin. Toivottavasti sinulla on siinä hommassa joku riski kaveri. Kuulostaa hiukan vaaralliselta puuhalta ainakin yksin tehtäväksi.
Kiitos Bobbie kattavasta ja perusteellisesta vastauksestasi! 
Opuntioiden oksia on tosiaan helppo karsia, eivätkä ne ole ainakaan mulla kärsineet siitä lainkaan. Pylväiden kohdalla vähän harmittaa, jos joutuu katkaisemaan. Mulla on kirjaimellisesti 2 metriä pitkä riski mies, joten apua kyllä löytyy, ja hän ottaa "mielellään" vastaan kaikki piikkisimmät hyökkäyksetkin! Varsinkin opuntioiden ihon sisään menevät väkäset ovat kuulemma mukavia.
Tarvitsisin vähän tulkkausapuja tämän tekstin kanssa, istuksesta ja hoidosta:)
http://www.cactus-art.biz/schede/EPITHELANTHA/Epithelantha_pachyrhiza/Epithelantha_pachyryza/Epithelantha_pachyrhiza.htm
Tekstissä sanotaan, että kyseinen kaktus on erittäin hidaskasvuinen. Se tarvitsee hyvin karkean kasvualustan, joka ei pidätä liikaa vettä (eli siis hiekkapitoisen). Kestää pakkasta -5 asteeseen saakka. Tarvitsee voimakasta auringonvaloa, jotta piikit kehittyvät kunnolla, mutta kesän kuumimpana aikana kaipaa hieman varjostusta. Kastelun pitäisi olla epäsäännöllistä (eli ei jatkuvasti kosteana), koska muuten on vaarana, että kasvaa liikaa pituutta ja jää ohueksi, jolloin saattaa olla, ettei pysy enää pystyssä liian ohuen alaosan takia, vaan kaatuu alaosasta. Jos meinaa kaatua, pitää joko istuttaa uudelleen syvempään tai tukea ohutta alaosaa esim. kivillä. Jos se istutetaan uudestaan syvemmälle, on vaarana, että kastelu aiheuttaa valkoisten piikkien värjäytymistä ruskeaksi. Sitä voidaan ehkäistä kastelemalla sitä aluslautasen kautta. Kaktusta voidaan lisätä joko siemenistä tai pistokkaista, mutta sitä usein myös vartetaan toiseen lajiin, koska sen omat juuret ovat niin hidaskasvuiset ja kestää vuosia, ennen kuin siemenestä kylvetty kasvi kasvaa aikuiseksi. Taimia kasvatettaessa kastelun kanssa on oltava hyvin varovainen.
Kiitos paljon tulkkauksesta, englanti sujuu, mutta nämä kukkatermit eivät. Ehkä onnistun, ehkä en.Nyt sitten istuttamaan ja lisäämään kaktusmultaan enemmän hiekkaa ja ehkäpä kiviä:)
Onnea kasvatukseen! Laitappa joskus kuva siitä.
Taidan laittaa kuvan heti, sitä kun ei tiedä kauanko elää, vähän pimeä kuva…
Onpa tosi hauskan näköinen! Jännä muoto ja mielenkiintoinen tupsu yläosassa. Mistä onnistuit löytämään?
On mukavan näköinen, luulin ensin että siinä on verkko päällä, kun avasin paketin. Sain sen tilatessani kaktuksen Italiasta, oli ilmainen lahja:D
Onko kaktuksille jotain haittaa siitä, jos niille antaa ennen kovia pakkasia eli loka-joulukuussa viileän kauden siten, että ne ovat päivisin viileässä (noin +6 - +15), mutta ottaa ne yöksi sisään, jos on vaarana, että lämpötila laskee liian alas? Kuten olen jo aiemmin kirjoittanut, mulla on lasitettu terassi, jossa päivälämpötila nousee selvästi ulkoilmaa lämpimämmäksi, koska aurinko paistaa siihen, joten ne pärjäävät siellä vielä silloin, kun ulkoilma on jo lähellä nollaa, mutta yöllä lämpötila saattaa sielläkin laskea liian matalaksi, joten ne pitäisi ottaa yöksi sisään. Kovilla pakkasilla ne eivät pärjää terassilla enää päivälläkään. Eli onko tällainen osittainen viileä kausi parempi kuin ei mitään vai onko kaktuksille pikemminkin haittaa siitä, jos viileä kausi ei ole yhtenäinen, vaan ne joutuvat jatkuvasti saman vuorokauden aikana sopeutumaan suuriin lämpötilan vaihteluihin (päivisin viileää ja öisin huoneenlämmössä)? Toisaalta onhan niiden kotiseuduillakin suuret lämpötilaerot vuorokauden sisällä, mutta toisin päin (öisin viileää). Tosin kaktusten talvikautena niillä taitaa olla kotiseuduillaan kylmää tasaisesti vuorokauden ympäri.
Viime vuonna vein pienet kaktukseni ekaa kertaa lasitetulle terassille talvilepoon, mutta lämpötila siellä oli sopiva (n. +2 - +12) vain lokakuun alkupuolelta joulukuun alkuun. Sen jälkeen pakkasta alkoi olla varsinkin öisin terassillakin. Jos aurinko paistoi päivällä, lämpötila nousi pakkaspäivinäkin terassilla jopa yli + 12, mutta yöt olivat liian kylmiä. Otin kylminä öinä kaktukset sisään, mutta ne ei varmastikaan tykkää siitä, että yöllä on sisällä +23 ja päivällä taas ulkona lähellä nollaa. Ja tosiaan jo joulukuun alussa ne oli pakko ottaa kokonaan sisään. Arvatenkin yksikään ei kukkinut kesällä. Nyt päätin yrittää pidentää kaktusten talvilepoa terassilla, ja nostin ne tarjoiluvaunulla pöydän päälle, jonka yläpuolella on keraaminen säteilylämmitin. Sen avulla ainakin pari viimeyötä menivät hyvin. Ulkolämpötila oli -7 ja terassillakin muuten nollassa, mutta lämmittimen alla n. +6. Saa nähdä, miten pitkään ne pärjäävät lämmittimen avulla terassilla. Terassilla olisi lattialämmityskin, mutta se tulisi järjettömän kalliiksi käyttää.
Mulla unohtui kerran vanhapoika parvekkeelle, lumen alta sen pelastin sisään. Ei ollut kuollut vaikka aina välillä pienessä pakkasessa oli kaiken syksyä.
Vanhapoika on Echinopsis, ja monet niistä kuulemma kestävät pakkasta ainakin -10 astetta. Myös mm. Echinocereusten ja monien opuntioiden pitäisi olla pakkasen kestäviä, puhumattakaan Oreocereuksesta, joka kasvaa Andien vuoristossa. Selvittämistäni lajeista sen sijaan mm. Polaskia ei kestä pakkasta juuri ollenkaan.
Mun pienet kaktukset ovat edelleen lasitetulla terassilla katossa olevan keraamisen lämppärin turvin (ks. 28.10.12). Lämpötila on vaihdellut lämppärin alla noin +4 ja +12 välillä. Kovilla pakkasilla olen nostanut kaktuksia ylemmäs lämppäriä. Pienimmät näyttävät voivan hyvin, mutta kahden isoimman kanssa kävi tällä viikolla katastrofi!
Myrtillocactus geometrizans f. cristata (ks. Myrtillocactus-osio), joka teki yli 25 vuotta vanhan mutanttimuodon päälle yhtäkkiä lähes 30 cm pitkän tavallisen pylväsmuotoisen verson, jonka päähän alkoi taas kehittyä uudelleen mutanttimuotoa, alkoi pehmentyä ja väri haalistua. Vanha alkuperäinen mutanttiosa oli vielä suhtkoht normaali, mutta verso oli niin pehmeä, että jouduin poistamaan sen. Saa nähdä, miten vanhemman osan kanssa käy. Tässä kuva poistetusta versosta:
Oreocereus trollii, joka oli 40 cm korkea, puolestaan katkesi alaosastaan, koska se oli pehmennyt.
Leikkasin siitä pistokkaaksi 15 cm pitkän yläosan, joka on halkaisijaltaan 8 cm, koska se vaikutti edelleen kovalta.
Kun leikkasin pehmeät kohdat auki, mitään värimuutoksia ei ollut, vaan pehmeät osat olivat aivan värittömiä ja kaktus sisältä normaalin vihreä. Luin netistä, että sienen aiheuttama mätäneminen voi olla myös täysin väritöntä.
En keksi syytä asialle, koska en ole kastellut niitä lainkaan ja esim. Oreocereus kestää reippaitakin pakkasia. Ehkä mullan olisi pitänyt antaa kuivua kauemmin viimeisen kastelun jälkeen, ennen kuin laitoin ne terassille. Näiden kahden kohdalla ongelma on voinut olla myös se, että kun pakkasten kiristyttyä olen joutunut nostamaan niitä lähemmäs lämppäriä, niin kärjessä on saattanut olla lämpöä jopa + 15, kun taas ruukun tasolla vain +1 johtuen siitä, että ovat niin korkeita. Matalilla kaktuksillani, jotka näyttävät siis edelleen voivan hyvin, ei tällaista suurta lämpötilaeroa ole ollut.
Että silleen sujuu tämä kokeilu…
12.1. otin loputkin terassilla talvilevossa lämppärin alla olleet kaktukset sisään, ja lopputulos näyttää olevan seuraavanlainen. Vanha Myrtillocactus, josta jouduin siis leikkaamaan osan pois jo joulukuussa mätänemisen takia, mätäni lopulta kokonaan. Istutin alaosastaan pehmenneen ja katkenneen Oreocereuksen terveeltä vaikuttavan yläosan uudelleen n. 3 viikon kuivattamisen jälkeen, ja se näyttää voivan hyvin. Molemmat Polaskia chichipe crestit otin sisään jo joulukuussa, koska ne ovat herkkiä kylmyydelle ja niille suositellaan vain lyhyttä talvilepoa. Ne kuitenkin mätänivät molemmat, ja jouduin heittämään ne pois. Sen sijaan Echinopsikset (kermesinat ja subdenudata), Echinocereus rigidissimus ja Astrophytum myriostigma voivat erinomaisesti (otin ne sisään 12.1.). Isot kaktukseni eivät olleet terassilla.
Olen pitkään pohtinut syytä joidenkin kaktusten mätänemiselle ja tullut siihen lopputulokseen, että syy on todennäköisesti se, että kastelin ne vain noin viikkoa ennen terassille laittamista. Kaikki mädäntyneet kaktukset olivat isommissa ruukuissa, joihin kaadan myös enemmän vettä. Sen sijaan kaikki pienissä ruukuissa olleet selvisivät hyvin ilmeisesti siksi, koska multa ehti riittävästi kuivua ennen terassille laittamista. Kylmyys sinänsä ei varmaankaan ole kuolemien syy, koska myös koviakin pakkasia kestävä Oreocereus trollii mätäni ja lämpötila oli aina yli +4, tyypillisesti n. +8. Aiemmin spekuloin myös sitä, että korkeiden kaktusten kärjen ja tyven välillä oli lämppärin alla suuri lämpötilaero, mutta tämä ei selitä sitä, miksi myös matalat Polaskiat kuolivat. Kaikki nyt kuolleet kaktukset talvehtivat hyvin viime vuonna, mutta koska en silloin vielä käyttänyt lämppäriä, ne olivat terassilla vain loka-marraskuussa. En enää muista, kuinka kauan aikaa kastelusta silloin oli kulunut ennen terassille laittamista.
Tässä oli nyt ehkä turhankin pitkä sepustus asiasta…
Tänäkin vuonna osa pienistä kaktuksista talvehtii loppusyksyn ja toivon mukaan myös alkutalven lasitetulla terassilla, mutta tänä vuonna en lämmitä niitä pakkasten tullessa katossa olevalla keraamisella lämmittimellä, kuten viime vuonna (katso kuva 28.10.12). Myös lattialämmitys olisi, mutta se tulee kyllä liian tyyriiksi. Nyt ne ovat olleet terassilla runsaan kuukauden, ja otan ne sisään, kun lämpötila siellä laskee alle +2:een. Eli talvilepo jää hyvin lyhyeksi, noin kahdeksi kuukaudeksi, joten voi olla, ettei se vielä riitä kukintaan. Ongelmana on myös se, että aurinkoisina päivinä lämpötila nousee terassilla vielä nytkin yli +20:n asteen (tosin laseja voi tietysti avata), minkä pelkään häiritsevän muutenkin lyhyeksi jäävää talvilepoa. Kellarissa olisi paikka, missä on tasaisesti +10 koko talven ja sinne saisi keinovaloakin, mutta pelkään sen olevan liian kostean. Kaktusten talvehtipispaikassa ilman pitäisi olla mahdollisimman kuivaa. Muuten uhkaa mätäneminen.