Nuo nahkahihnat on hienot. Aallon harjalla oleva farkunsininen 
. Kuten Windows 95 man & Ikkuna Piispa asuineen .
Toinen kassi samasta langasta, koska lankaa jäi.
Tässä oli veivaamista, kun on paksumpi kude.
Pohjassa taite, että saa pysymään pystyssä.
Ostin kahvoja lankavasta, samalla kun tilasin nuo langat.
Siellä on joitakin eri mallisia niitä.
Aloitin vielä yhden , siihen tulee myös keinonahkainen pohja, eli pysyy vielä paremmin pystyssä ehkä.
Sininen verkkokassi on ollut jo käytössä.
Se on ollut eväskassina töissä ja eilen kaupassa pikkuostoksille.
On kyllä kiva ja tuntuu herättävän huomiota, heti työkamut huomasi sen ja arvasi kenen kassi kun jätin kärryille vaatteen vaihdon ajaksi.
Ehkä saatan noita verkkokasseja tehdä lisääkin. 
Seuraavaan sukkarinkiin sukat kahdella tekniikalla, kinnasneulalla ja neulomalla.
Taavetti. Kuvassa ei näy rintatasku, jonne taskukello kuuluu.
Tein tuttavan vauvalle pienen suojelusenkelin.
Amppeliaskartelua kassin jämälangoista.
Eväskassi tytölle.
Sain sukkaringistä nämä sukat, kun itse tein yksiväriset sukat kinnasneulalla.
Tein lisää amppeleita.
Tämä on kiva ohje, kun ei tarvii mitään monimutkasia solmuja opetella.
Lankavan sivuilta kvartetti amppeli.
Oli aika kiva myös valkoisena värikkäillä sidoksilla.
Ja vielä yksi keväisen pirtsakka verkkokassi.
Ostin tänään Kouvolan reissulta käytetyn huolletun ompelukoneen. Eihän sitä tiedä vaikka eläkkeellä ollessa innostuisi enemmänkin ompelemaan kuin yksinkertaisia pihamekkoja.
(Aiempi ikivanha Eva kuoli jokin aika sitten)
Äsken testasin ja hyväksi havaitsin.
Puolen vuoden vaihtotakuu tuli mukaan.
Tällainen. Oikein ilo ommella.
Löysin palan pellavaa kaapista ( muistaakseni Viipurin kauppahallista ostettua)
Pihamekko siitäkin tuli. Helteet vaan puuttuu;)
Helsingin reissulla osti 6€:n kangaspalan. Voisi varmaan joskus opetella oikeasti onpelemaan;)
Vaatteiden ompelemista olisi kiva kokeilla. Siis itselle vaatteita. Jotain väljiä vapaa-ajan asuja.Suomi on kyllä niin ahdasmielinen paikka että kummoisia kokeiluja ei voisi tehdä.
Se on kyllä ihmeellistä miten pieniä ihmiset oikeasti on. Jos hiukankaan poikkeasi normista niin ollaan osoittelemassa sormella. Suomalaiset on tosi harmaata ja tylsää sakkia.
Miehellä ainoat sallitut päähineet on lippalakki ja pipo. Eikä kaupassa ole oikein muuta myytävänäkään. Ei kukaan osta.
Muistan koulussa kun eräs perhe oli hiukan köyhä ja sen perheen äiti/tytöt ompeli itselleen vaatteet. Heille naurettiin. Minä en nauranut. Jotenkin on jäänyt mieleen että heidän ompeluissan oli myös luovaa ajattelua. Varmaan luovuus naurun myötä kadonnut, ja on ollut sopeutuminen suomalaiseen tasapäistämiskulttuuriin.
Kiitos tästäkin suomalalaisille!
Mie olen aina haaveillut, että voisi teettää itselle vaatteet, yksilöllisiä. No, ei siihen ole koskaan varaa. Kun täytin 50-lupasin itselleni, etten anna muiden mielipiteiden vaikuttaa.
Miesystävällä on varmaan kymmenkunta erilaista hattua (ainakin;)
Tällä alueella oli aiemmian Myamarin pakolaisia. Kesähelteillä miehillä puolihame. Varmasti vilpoisampi kun housut.
Unicef-nukke Janika. Suunnittelin erilaista, mutta tilkuista löytyi tuollaisia. Mietin pääni puhki, millaisia olivat tennarit ollessani nuori, kun nyt muistuttavat lenkkareita. Noita parempia en osannut, mutta jännää näpertelyä.
Pikkutirrinä on hiukka pakko vähintään lyhennellä valmisvaatteita. Tuntuu, että ovat huonosti tehtyjä, huonosti istuvia tai vähintään epäkäytännöllisiä. Sitä ei uskalla ajatellakaan, millaisissa olosuhteissa ovat loppujen lopuksi tehty. Minä ilkiän laittaa sen ihan omatekemänkin päälle. Haltin popuppi tarjoaa ulkoiluasut suht sopivina, moitin vaan sitä muoviin kääriytymistä.
Tollanen mollamaija tehtii ala-asteella.