Huoh, mistä täällä kaupungissa tosiaan niitä traktorinmunia… eihän täällä ole rakkoreitakaan… kiivasta ajattelua
viime kesänä sain monta traktorikuormaa märkiä heinä paaleja. Helmikuussakin kasa oli sisältä lämmin ja pöyhittäessä hörysi. Savimaalle saa kärrätä miten paljon tahansa eikä muutaman vuoden kuluttua tunnu missääPienistä paaleista saa mukavasti tiiviitä levyjä.Helmikuussakin oli hyvät ilmat laitella kasvimaata.
Ensi kesänä on ainakin kurpitsalle paikka
Mummi, käänteletkö niitä heiniä sinne saven sekaan vai jätätkö ihan vaan pinnalle leviteltyinä? Kysyn kun sulla on sitä tavaraa aika paljon - on varmaan aikamoinen homma kääntää sitä sinne saven sekaan.
Siis asiasta vielä sen verran, että onko siis märät heinäpaalit (olki?)menneet siten piloille ettei niillä enää ole ruokinta tms. käyttöä? Joo, varmasti naurattaa tämäkin kysymys mutta puolustuksekseni sanon että näitä asioita ei opeteta koulun penkillä 
Märät paalit ovat huonoa, olivat sitten heinää, joka on ruokintakäytössä, tahi olkea joka taas lähinnä kuivikekäytössä, mutta jotkut käyttävät myös ruokinnassa. Kuitenkin tilat saatavat käyttää niitäkin jos varastot ovat vähissä. Mutta juuri niitä märkiä kannattaa kysellä, niitä saattaa saada ilmaiseksi, jotkut ovat vaan tyytyväisiä jos vain saavat niitä pois nurkista notkumasta ilman että tarvitsee itse nähdä vaivaa niiden takia. Kostea paali on omasta mielestäni myös mukavampi käytännössä levittää kerrokseksi, kuiva karkaa pitkin pihaa ellei sitä kastele. Tosin märkä paali on tietysti raskaampi käsitellä.
Entä jos heinissä on hometta? Muistan jostain lukeneeni, että homeista heinää ei saa käyttää kompostiaineena. Onkohan siitä haittaa katteena?
Olen käyttänyt nimenomaan homepaaleja kun ne eivät muuhun kelpaa, ja hengityssuojaa tarvitaan jos kovin tyvenellä kelillä niiden kanssa fammustaa.
Home häipyy nopeasti heinistä kun ne levähtävät ilmavasti, enkä ole minkäänlaista haittaa huomannut.
Hyvä tieto, kiitos!
lehdet - multa - heinät = katteet “katoksi”.
vahvistathan temskukka tuon järjestyksen?
Mai-lee, vahvistan, ja tulkoot tässä mainituksi että suurin syy fanaattiseen kattamisuskooni on kyllä em. henkilö… : )
IHAN OIKEASTI homeiden kanssa ei ole leikkiminen! Itiöitä pöllyää kyllä ympäristöön, vaikkei näkyvää hometta olisikaan.
Sinänsä vanha heinä/olki/säilörehukin on käyttökelpoista kattamiseen ja kompostointiin, mutta ei sen takia kannata alveoliittia hankkia itselleen. Kuten jo sivuja sitten sanoin, niin kuonokoppaa peliin.
Se varmasti jossakin jo sanottiin, mutta laiskuuttani kysyn silti: voikos sitä säilörehua käyttää semmoiseen tarkoitukseen, että sitä rikkaruohottuneen pellon päälle levittelisi paksulti ja sitten vaan odottelisi, että se siihen aikanaan pintakompostoituu ja rikkaruohot ehkä paksun kerroksen alle kuolisi valottomuuteen?
Nokkonen on sitkeä eikä kuole yhden vuoden kattamisella minnekään. Tietysti jos aikaa ja hermoja riittää, siitä voi maanpintaisia versoja kerätä pois.
Sama juttu ohdakkeen kanssa.
Katteen käyttäminenhän on pysyvä olotila puutarhassa ja kasvimaalla. Yllättävän nopeasti se hupenee kesän aikana. Osan maanpinnasta täyttävät tietysti hienosti kukoistavat kasvit, mutta “paljailla” kohdilla katetta on oltava aina (ja tukevasti). Maanpeitekasvit pensas- ja perenna-alueilla ovat kateviljelijän toinen ase rikkaruohoja vastaan (Katetta kannattaa muuten laittaa jalisätä sitten vasta maan lämmettyä; estää tehokkaasti myös maan sulamisen). Eikä niistä rikkiksistä ikinä pääse, mutta kuten Temskukkakin totesi, heiveröisiä ovat katteen alta pyngettyään. Vuohenputken kasvupistehän on normaalisti hieman maanpinnan alapuolella, kateviljelijä siirtää katetta ja ottaa mehevän, vaaleanpunaisen pallukan käteensä ja naps, se on irti…Juurta toki jää maahan, mutta ei sekään loputtomiin jaksa yrittää.
Kattaminen on kyllä sellainen keino että ilman sitä en välttämättä jaksaisi/viitsisi isoa pihaa hoitaa. Olen maailman laiskin kitkijä ja siinä hommassa pääsee tosi helpolla katteen avulla, ihan niin kuin Minttumeirami edellä sanoi. Kun sitten perennapenkit on kasvanut tarpeeksi "täyteen" niin ei sinne juurikaan katetta tarvitse väleihin tunkea, mutta uudemman penkin alkuvuosien hoitoa helpottaa hirmuisesti. Viime kesänä tehty muutaman kymmenen neliön uusi penkki odottaa kunnon katekerrosta pintaansa keväällä, kun maa on kunnolla sulanut ja lämmennyt. Katetta saavat myös lavankauluspenkkien kasvit sekä talvivalkosipulit. Todennäköisesti myös tulevassa kasvihuoneessa on kate käytössä, helpottaa kastelua ja kosteuden riittämistä. Mustarastaat tykkää myös katteesta, kyllä siinä heinät saa kyytiä kun ensin pariskunta ja loppukesällä myös poikaset hakee ruokaa katteen alta… Melkoista sotkua saavat aikaan.
Haravoin syksyllä puiden lehdet kasaksi ja käytän sitä kateaineena ohuena kerroksena. Kastematoja tulee hyvin. Rikkaruohotkin ovat pysyneet kohtuullisesti kurissa.
Yhteen lehtikasaan heitin ‘ylijäämäpotut’ ja kyllä kasvoi hyvin. Omalla tontila on muuten tosi vähän lehtipuita. Joka syksy joudun siivoamaan rannat moneen kertaan kun vesi kuljettaa puiden lehtiä. Aiemmin harmitti todella tämä rantojen siivoaminen työllä ja tuskalla. Nyt homma on mielekästä kun saan hyvää kateainetta.
Onneksi mustarastaat laulavat kauniisti ja ovat muutenkin tyylikkäitä ilmestyksiä
Edellisessä kasvihuoneessani oli istutusaltaat ja kate (nykyistä ei VIELÄ ole). Ei tarvinnut kanniskella ämpäritolkulla vettä ja kosteus pysyi tasaisena eli tomaatit ehjinä.
Jonnekin olen jo aiemmin kirjoittanut siitä, että aluksi katettu puutarha näyttää silmään, varsinkin keväällä, todella omituiselta: “siis kuka hullu on levitellyt nämä heinät pitkin pihoja ?!” Nykyään, kun näen paljasta multaa jonkun pihassa, alkaa katse pälyillä…löytyisikö jostain jotakin, jolla voisi viattoman ja suojattoman maan peittää :).
Hyvä, Berino! Meillä haravoidaan metsäkin
Nanikka, jos jollain on sellaista säilörehua, niin saattaa olla tarpeettomia säkkejäkin. Siis paperisia. Ne ensin reunasta auki, että tulee iso lämiskä ja limittäin ja lomittain, säilörehu paksulti päälle. Tulee tosi hyvä! Mutta siellä ei paljoa voi/viitsi kävellä! Pienetkin nurmitupot ovat ikävän limaisia, saatikka tuollainen kerros!
Nanikalle sanoisin, että saattaa toimia, tai sitten ei. Vaarana on, että jää ohuempia katekohtaia, joista ruoho pääsee läpi.
Ajattelen samoin kuin Piivi, että paperikerros alla auttaisi asiaa. Sanomalehtiä siis!
Valitettavasti paperisäkitkin alkavat olla yhä harvinaisempia, kun siemenet ja rehut tulevat usein suursäkeissä...