Kuulostaa kaaauuhean työläältä laatikkometodi ;D Mutta varteenotettava vaihtoehto varsinkin just juoliskohdille!
Samoin ihan tuo lapiolla kääntäminen, sellainen meikälle sopiva “tästä vähän äkkiä nopeasti”-tyylinen systeemi 
Puutarhuri muistelee…että lapiolla kääntäminen on uusien penkkien perustamisen esiäiti… muu on tullut kehityksen myötä helpottamaan raskasta kääntöhommaa
Heksu, jos haluat “länttimenetelmää”, jossain kedonperustamisohjeessa annettiin neuvo poistaa lapiolla heinikosta laikuittain pintamaa ja lisätä tilalle hiekkaa, johon kylvetään kukansiemenet tai istutetaan taimet. Siellähän ne heinien seassa sitten saa siementää ja lisääntyä, kun niittää ja köyhdyttää vuosien saatossa ympäryksiä.
Mä oon yrittänyt saada huonolla tuloksella aikaan ketoa pihan reunaan tuolla laikuta - köyhdytä -systeemillä. Vaikka siinä on huono maa, niin vahvaa heinää pukkaa pätkääkään taantumatta viiden vuoden niitosta viis ja laikut hukkuu heinään. Muutaman päivänkakkaran ja idänunikon olen saanut pysymään hengissä.
-tää menee kyllä nyt Off topic -osastoon.
Minä olen kans vähän skeptinen tuon kukkaniityn onnistumisen suhteen… valitettavasti…
Nyt oli iskenyt maa jäähän katteen alle, tosin rautakangella koiteltuna noin 5 cm kovaa ja sitten olikin pehmeää.
Rikkaruohot on rikotun ja käännetyn maan hätähuuto, sanoi yksi asiasta kirjan kirjoittanut. No, sen verran annan periksi, että perustaessa voi turpeet kääntää ympäri ja ehkä rikkoa jyrsimellä, mutta sitten en enää kajoa.
Nyt vaan kevätaurinkoa ja valkosipulit 4 viikon päästä maahan katteen alle. Siitä se lähtee.
En tiedä mihin tämän laittaisi mutta laitetaan tänne. Olen eri kautta tutustunut Mykorritsa ( Mycorrhiza) sienen käyttöön luonnollisena kasvin terveyden edistäjänä. Suomesta on ollut vaikea sitä hankkia koska täällä myydään ainoastaan tätä Myko-ymppiä, jossa on yksi ainoa kanta. Olen ollut yhteydessä moniin toimittajiin ja löytänyt yhden hyvän suuren eurooppalaisen toimijan jolta olen ostanut omiin tarpeisiin tarkoituksena testata eri kasveilla vaikutuksia. Kysehän on symbioottisesta sienestä joka (endomyco) tunkeutuu isäntä kasvin juuressa solun sisään ja kasvattaa ikäänkuin lisäjuuriston joka kuljettaa ravinteita huonommassakin maaperässä.
Josko jotakuta kiinnostaa laittakaa yv:tä, minulla on joku 5 kpl 3 kg ylimääräisiä paketteja omakustannushintaan.Toive on että viljelee jotain kasvia ilman ja mykon kanssa ja raportoi esim valokuvin tulokset ilman muita velvoitteita. 3 kg on paljon ja siitä riittää puolelle pienehkölle kasvimaalle.
Sopii erityisesti luomuviljelyyn joten ainoa mitä pitää välttää on ylenmääräinen väkilannoitus ja kaikenmaailman sienimyrkyt (systeemiset fungisidit)
Muistahan Juso sitten joskus valistaa meitäkin tuon kokeilun onnistumisesta!
Olen aiheesta hieman lukenut ja käsittääkseni kaikki kompostiin ja muuhun humuslisään perustuva maanparannus lisää myös mykorritsojen määrää ja miksei valikoimaakin maassa. Tästä esimerkkinä olen tässä vuosien saatossa huomannut härkäpavun juuriin kertyvien palluroiden koon kasvaneen ja värin muuttuneen ruskeasta vaaleanpunertavaksi, korreloiden maan multavuuden nousuun ja härkäpavun kasvukokoon ja satoisuuteen.
Tunnetusti pihinä kotipuutarhurina olisin valmis olemaan skeptinen, eli ympit varmasti ovat paikallaan siirryttäessä pitkäaikaisesta tehotuotannosta luomuun tarkoituksena pärjätä mahdollisimman lyhyellä siirtymäajalla, mutta ajavatko ne kotipuutarhassa asiansa onkin sitten eri juttu.
Omassa kotipuutarhassani tavoite on saavutettu “ilmaiseksi” käyttämällä kompostia ja eloperäisiä katteita joskin vuosia on kulunut 5-7. Toisaalta maan kuntoutuminen ja laadun paraneminen vie jokatapauksessa monta vuotta eikä kestohumusta synny nopeasti.
Mutta ehdottomasti olen kiinnostunut kuulemaan asiasta lisää jahka tuloksia on kerrottavana!
Ritterina , laitan kun jotain kuvia tms on näyttää. Kotona on chilit jo saaneet annoksen muttei osaa vielä sanoa mitään. Samaten siirsimme syksyllä vadelmia, ja kun lumen alta paljastuvat, niin tarkistamme kunnon. Chilifoorumilla taitaa olla joku 5 kasvattajaa jotka kokeilevat myös.
Mykorritsa lisääntyy kuitenkin ymmärtääkseni kasvien välityksellä “tarttumalla”, vaikka tietenkin on niin että terveessä ja multavassa maassa lisääntyminen ja leviäminen tapahtuu tehokkaammin. Sitä varmaan tarkoititkin. Jenkeissähän tämä on jättikurpitsakisan pakollinen ase ja sieltä sen keksinkin. Parhaitenhan tämä sopii pitkäikäisille kasveille, koska kun myko kerran on kiinni on se elinikäinen seuralainen. Hyvässä kunnossa olevassa maaperässä hyöty on teoriassa vähäisempi kuin huonommassa, jossa ravinteiden ja veden otto paranee mykon ansiosta.
Mutta palaillaan kun
Mutta palaillaan kun jotain asiaa on (laivalla yhteys pätkii, eikä muokkaus toimi) piti sanomani.
Ja sen verran toisesta asiasta että uhosta huolimatta valkosipulit jäi istuttamatta. Toki routaa ei juuri ollut kuin muutaman sentin syvyydeltä oli maa jäässä ja 20 scm syvyydessä matosia ilahduttava määrä joskin melko “hitaina”.
Kaivoin esille kirjan “Luonnonmukainen vihannesviljely” isbn 952-90-2703-6 (1991) jossa on lyhyt luku sienijuuresta eli mykorritsasta. Useimmilla kasveilla on omansa, näistä ehkä parhaiten tunnetaan männyn ja palkokasvien sienijuuret ja niiden toiminta. Tärkein näillä on fosforitalouden vaikutukset, eli sienijuuri auttaa kasvien fosforinottoa vaikuttaen siten kasvuun. Keinolannoitus ohittaa mykorritsojen tarpeen ja toiminnan. Humuspitoisessa maassa niitä on enemmän kuin pelkässä kivennäismaassa ja nimenomaan kompostilla lannoitetussa maassa ne viihtyvät ja voivat hyvin. Omana päätelmänä voisi esittää että kompostin rikas eliötoiminta lienee omiaan pitämään kaikkea eliötoimintaa korkealla.
Lyhyt maininta kirjassa kertoo kokeesta jossa männyntaimien terveys ja elinvoima oli onnistuttu palauttamaan kompostilannoituksella. Sääli ettei tähän kokeeseen ole viitettä tai tietoa kuka ja missä sen on tehnyt.
Ylläolevaan perustuen kannattaisi ehkä kokeilla myös sitä vaikuttako lannoitteen laatu, eli antaa osalle ympätyistä ns luonnonlannotteita kuten lantavettä tai nokkosvettä ja osalle keinolannotteita?
Mykoa on tutkittu paljon tuon jälkeen ja artikkeleita löytyy pilvin pimein. Myko sopii parhaiten luomulannoitukseen ja yleensä soil-foodweb tyyppiseen pysyvän kehityksen ajatteluun. Ja juuri fosforin otto tehostuu kuten sanoit. Liika fosforin käyttö yhdessä mykon kanssa voi aiheuttaa jopa vahinkoa verrattuna ettei mykoa käytettäisi. Jos rankasti väkilannoittaa niin eipä mykon käyttö ole varmasti kannattavaa. Ei muuta kuin enemmän lannoitetta maahan vaan, niin kyllä se siitä…
Lisäksi kannattaa erottaa arbuskeli eli endo myko joka “tunkeutuu” kumppanuuskasvin juuren solun pintakerroksen läpi sekä ecto myko joka jää siihen pintaan kiinni. Ensimmäinen toimii suurimmalla osalla kasveja kuten vihannekset,kukat, pensaat jne (joitain poikkeuksia ovat esim Brassicaceae, lienee kaalin sukuiset). Ecto toimii havu- ja joillain lehtipuillakin. Tuotteissa endo mykoa löytyy yhtenä kantana (kuten Mykoymppi) mutta useimmin usean tyypin “cocktaileina”, koska aika vähän löytyy niin tarkkaa kokemusta, että mikä kanta on paras minkäkin kasvin kanssa. Yhden tuotteen olen löytänyt (Mycogrow) missä on endoa ja ectoa samassa ja mielestäni siinä ei ole kyllä mitään järkeä paitsi jos viljelee vihanneksia ja kukkia männyn alla.
Kokeilen kasvimaalla kateviljelyä ensimmäistä kertaa. Minulla ei ole käytettävissä olkea, heinää eikä ruohosilppua, jotka tuntuvat olevan ne useimpien suosittelemat kateaineet. Kuusen oksa- ja neulassilppua olisi mutta se ei taida olla hyvä vaihtoehto. Sen sijaan kasvimaan vieressä on joutomaata, jossa kasvaa aivan valtavasti lupiinia. Lupiinin lehtiä ja varsia (ei vielä kuki) saa tosi helposti ja nopeasti kerättyä isot määrät katteeksi. Mutta kysymys kuuluu: onko myrkyllisillä kasveilla kattaminen haitallista? Lupiini ilmeisesti sisältää haitallisia alkaloideja, mutta hajoavatko ne kun kasvi maatuu? Kukapa osaisi valaista asiaa?
Lupiinia olen käyttänyt katteena vuosikausia. Ilmeisen hyvin toimii ja satoa voi korjata viikon välein. Kukkiessaan kerrassaan kaunista katetta! Kaikki joutomaalta niitetty ja kerätty on vieläpä ravinteikkaampaa kuin perinteinen yksipuolinen nurmisilppu pihalta!
…ja kun lupiini on vieläpä typensitojakasvi
Lupiini on oikein hyvä kate.
Kaikki myrkylliset kasvit muuttuvat hajotessaan myrkyttömiksi yhdisteiksi (ainakin normaalit Suomessa viljeltävät tai luonnonkasvit).
Kannustan kovasti kateviljelyyn, ei tarvita nurmikenttiä eikä keräävää leikkuria, lupiinikate on soma
Luin täältä jostakin vinkin, että täyttää kylvörivin pussimullalla, niin ei tarvitse etsiä taimia rikkaruohojen joukosta. Käytän ruohokatetta, mutta ongelmana on se ensimmmäinen kitkeminen kun taimet ovat tarpeeksi suuria jotta ruohokatetta pystyy laittamaan. Aivan hirveää yrittää löytää porkkanantaimia liki polvenkorkuisesta vesiheinäviidakosta! Nyt meni hermot ja jalostin tuota ideaa: peitin koko porkkana-, punajuuri-, lanttu-, nauris- ja salaattialueen pussiturpeella (ostin viime syksynä loppusäkkejä halvalla) ja laitoin harson normaaliin tapaan päälle. Logiikkani mukaan nyt pitäisi nousta vain taimia, kun harso estää rikkakasvien siemenien pääsyn turpeen pinnalle. Kylvöt on suoritettu tässä parin päivän sisällä, joten muutaman viikon päästä kurkistan harson alle ja sitten näkee miten kävi. Jos tämä auttaa niin tästä tulee vakitapa.
Kasvimaalla ei ole varsinaisia monivuotisia juuririkkakasveja, ainoastaan vesiheinää. Juolavehnälle ym tämä ei taida tehota.
täällä myös meni kylvömullan jämät kapeiksi raidoiksi siementen päälle. Saapa nähdä, erotanko pienokaisia siltikään kaiken muun joukosta, vaikka olinkin olevinani tarkkana kun perkasin kasvimaata…
Miksi ette tikuta rivejä? Tikku pystyyn puolen metrin välein riittää, jos on pitkä rivi. Sitten voi heiluriharalla harata muutamaan kertaan ennen kunnon perkausta. Rikat jää tietysti juuri rivin kohdalle, mutta on kuitenkin helpompi perata.