(Luonnonkasvit)
Ensimmäinen keltamo kukkii kiven kolossa.
Ei voi olla totta 
riipaisin äsken pari tuollaista kompostiin kun luulin rikkiksiksi. Eivät olleet vielä kukassa. tätä tämä innokas taimivaihto ja varhainen atsalea aiheuttavat byääää. Meen katsomaan jäikö niistä mitää jäljelle.
Meillä tuota ryökälettä kasvaa rikkakasvina pitkin pihaa
Tai niin ainakin minun mielestäni, eikös tällä ole kutakuinkin kirkkaanoranssi maitiaisneste ja turkasen myrkyllinen koko kasvi. Minä olen koittanut nyhtää pois heti kun ilmaantuu kun nuo lapset aina keräävät kaikkia lehtiä leikkeihinsä niin ei vaan vahinkoa sattuisi.
Keltamo kukkii minullakin, kaunis väri ja kukinto ja mahtavan kokoinen puska kaiken lisäksi. Myrkyllinen on tämäkin (kun jotkut myrkkykasveja kammoavat), minusta on kiehtova varren oranssinvriseksi muuttuminen, jos lehden katkaisee. Keltamopuskani pelastin joutomaalta, jonne viedään haketettavaksi oksia puutarhoista. Rikkiksen näköinen oli minustakin, mutta mahtava koko pisti kaivamaan kasvikirjat läpi ja löysinkin nimen, hain lapion ja kävin pelastamassa talteen kaamealta kohtalolta. Ei taidapuutarhamyymälöistä löytyä ja kasvaa villiytyneenä vanhoilla asuinpaikoilla, käytetty rohtona tietty.
Keltamoa on minulla muutama taimi onnistunut siemenkylvöstä (Ketjukirjeestä TerhiK:lta) ja suunnittelen laittavani sitä varjon penkkiini lähimmäksi kivijalkaa, koska Riikosen perennakirjassa sanotaan, että se on hauras katkeamaan ja kaipaa tuulensuojaisen paikan. Sen sanotaan kukkivan koko kesän. mutta hyvin harvakseltaan ja hämmästyin lukiessani sen olevan yleinen luonnonkasvi Etelä- ja Keski-Suomessa! Itse en ole koskaan tuota luonnossa missään hoksannut.
Laittakaa lisää kuvia keltamosta, jos kellään on kuvia siitä isona puskana perennapenkissä?
Mä en edes tiedä, mistä tämä on meille ilmestynyt, eikä viime kesältä ole mitään havaintoa. Ahdasta näyttää olevan tuossa penkissä, kun alaskankleitonia jyrää plvenkorkuisena muut alleen.
Minun täytyy siis kyetä istuttamaan pikkuruiset siementaimet metrin välein
Ehkä panen kepit merkiksi! Tykkään noista lehdistä.
Olkaa kuitenkin pikkuisen varovaisia tuon keltamon kanssa. Sitten kun se viihtyy, se alkaa viihtyä hiukan liiankin hyvin. Juuri viime maanantaina revin muovikassillisen niitä pihaltamme. Ja Sand: se leviää myös pohjoisempanakin eikä vain täällä rannikolla. Kieltämättä se on lehtevä ja rehevä, mutta meille riittäisi kaksi kappaletta eikä yhtään enempää. Mökillekin se on jo levinnyt.
Voi hyvänen aika! Keltamoako nurkissanne hyysäätte? Täällä kasvaa rikkakasvina sekä kaupungissa että maalla. Täysin turha kasvi, jos minulta kysytte. Mutta taitaa taas olla niin, että toisen onni on toisen riesa.
No voi jummi, jos siitä tuleekin hankala rikkaruoho
Pitäisiköhän kerrankin uskoa viisaampiaan sitten ja pistää nyt vaikka ruukkuun nuo siementaimet ja koettaa vahtia, ettei siemeniä ehdi tipahdella kukista kuistin lattian raoista...
Jupisee tässä ja tuumaa, mitä niiden tilalle sitten varjon penkkiin.....no varmaan jotain älyän vanhoista penkeistäni.
Minäkin yhtenä syksynä onnessani pöllin tätä yhdestä pihasta kun luulin joksikin akileijaksi...lähti penkistä aika liukkaasti kun paljastui ettei ookaan 
Keltamo leviää tosi tehokkaasti. Meillä sitä pulpahtelee kalliollekin, jossa on kiven päällä pari senttiä sammalta. Suotuisa kevät tietysti ollut kun oli niitä sateita. Minulle se on rikkaruoho, Onneksi juuri on pienellä yksilöllä pieni eikä sellainen porakaira kuin voikukalla.
keltamosta varoituksen sanat talletan mieleeni! pidetäämpä silmällä ja siemenet poissa.
mökilläni on niin karu maasto ja kova tuuli, että kovasti odottaen keltamoon suhtaudun. laiton venerataan kallion alle, jossa tulvavesi hukuttelee muutaman vuoden välein lähes kaikki kasvit, mutta tuo kalliolle nouseminen arveluttaa.... luonnonkasveja koetan kokeilla ja niiden leviämistä seuraan ja rajoitan. kanerva, sammal ja juolukka on tietty kauniita, mutta jotain kukkivaakin tekee mieli enkä mitään petunioita ole 15 vuoteen edes harkinnut.
Keltamon siementaimet istutin viime kesänä uuteen varjopenkkiini ja vielä eivät muurahaiset sitä olleet kylväneet muihin paikkoihin. Katsoin äsken muualta netistä keltamon olevan muinaistulokas ja unikkosukuun kuuluva.
Keltamossa oli isot kasvulehdet saman tien, kun lumi suli keväällä. Se on minulla akilleijojen vierellä.
Sand, kohta sinulla on keltamoa joka puolella.
Minä siirtelin oranssikeltamoa ja puna-ailakkia eilen kukkapenkin täytteeksi. Jotenkin nuo luonnonkasvit ovat alkaneet kiinnostamaan..
Keltamo on todella kaunis, mutta… katselin yhtä kituvaa yksilöä pari kesää ja odottelin siementaimia, olin kirjoista lukenut, että siementää. Ainuttakaan ei ilmestynyt, joten kaivoin tuon ressukan nokkospuskan keskeltä varovasti ja istutin penkkiin talon päädyssä. Seuraavana kesänä löysin niitä jo talon toisestaklin päädystä…Yksi kasvoi kivirappujen pystyseinässä sammaleessa, siinä se viime vuoden tulokas nytkin kukkii. PALJON olen sitä kitkenyt, mutta haluaisin keksiä paikan jossa saa levitellä siemeniään, on se vaan niin kaunis! Pitkä kukinta, ja kasvin muotokin on kaunis. Nyt koulin juuri muutaman itäneen kerrotun keltamon taimen. Niin kovasti tykkään, että vaikka hirmuisen tunkeilevaksi osoittautuikn, ilmankaan en halua olla. Tuohan on oikeastaan kuin jättipalsami - helppo repiä pois ei-toivotuista paikoista. (siis irtoaa helposti maasta, mutta voi hurja tonttimme jättipalsamien määrää…)
Meillä tuota keltamoa on piha täynnä… Ihan kiva rikka minun mielestäni, parempi kuin voikukka tai vuohenputki 
Annan kasvaa niityssä puna-ailakkien ym. kanssa vaahteroiden alla ja penkeistä sitten nyhdän pois. Jotainhan niillä “joutomailla” saa kasvaa, miksei sitten keltamoa…
En pidä minään pahana rikkanakaan kun on helppo kitkeä pois.
Niin ja jostain luin, että liittyy keskiaikaiseen asutukseen, siksikin annan olla meillä täällä, kun on vähän kuin paikan historiaa kun tässä mäellä asuttu jo ainakin 1300-luvulta.