Kentuckinkahvipuu,Gymnocladus dioica

(Puut)

Tiedustelisin kaikilta (hullun)uhkarohkeilta kasvattajilta; oletteko talvehdittaneet kyseistä Kentuckinkahvipuuta ulkona.

Komea ainakin taimena, siementen itävyys aina 100%.

Ensimmäistä vuotta kasvattelen kentuckinkahvipuun kolmea siementainta. Hyvin tosiaankin itivät. Muita (harvinaisempia) siemen- tai pistokastaimiani: sinisade (Wisteria sinensis), Robinia pseudoacacia, katalpa (Catalpa ovata, C. speciosa, C. x hybrida), Paulownia tomentosa, Paulownia fargesii, Idesia polycarpa, Ginkgo biloba, Ailanthus altissima, Cercis siliquastrum, metsäsaarni, Buxus microphylla, Aralia elata, näsiä. Hyviä ja iloisia puiden kasvattelutuokioita kaikille puihin ja pensaisiin narahtaneille!

Miten nopea oli itämisaika ja käsittelittekö siementä mitenkään?

Twining Vine Gardenin sivuilta löytyy jotakin, mikä mun telkkuenkulla on paras jättää tässä nyt kumminkin kääntämättä.

Kiitos ohjeesta, jopa vaihtelee nekin. Minulla on 10 siementä, joita hankasin hiekkapaperilla. Näistä osa on kylvetty, kun kuori pehmeni ja turposi, se otti noin viikon. Kylvin 2 cm syvyyteen n. 1,5 viikkoa sitten, itänyt tällä hetkellä 1. Tuon Paulastiinan ohjeen mukaan siemenet kannattaisi laittaa patterin päälle lämmittelemään.



4 papua likoaa edelleen, näiden kuori kivikova, vaikka olen raaputtanut näitä jääräpäitä hiekkapaperilla ja kynsiviilalla uudemmankin kerran.Pitäisikö yrittää tökätä reikä kuoreen? Vettä olen vaihtanut joka päivä.

Kentuckinkahvipuu puhkeaa Suomessa lehteen vasta reilusti kesäkuun puolella tai puolivälissä. Suuri ongelma sen kanssa, että ehtiikö sen vuosikasvut puutua eli tuleentua ennen syksyn halloja.

Kentuckynkahvipuu, Gymnocladus dioica

Se puhkeaa lehteen myöhään ja varistaa lehtensä aikaisin. Reilusti yli puolet vuodesta se on ilman elonmerkkejä, siksi kreikankielinen sana “gymnoeladus” sen tieteellisessä nimessä (alaston oksa). Eteläisen Kanadan ranskankieliset kutsuvat sitä nimellä “chicot”, kuollut puu, nähtävästi samasta syystä. Hyvää kannattaa kuitenkin odottaa; puhjettuaan kentuckynkahvipuun lehdet ovat erittäin näyttävät, 30 - 75 cm mittaiset, päältä harmaanvihreät. Lehdykkäpareja on tavallisesti 6-14. Lehdet saavat keltaisen värin ennen varisemistaan. Kentuckynkahvipuu kuuluu hernekasvien heimoon (Leguminosae ), ja sillä on ns. typensitojakasvina maaperää parantava vaikutus. Hedelmä on 10 - 12 cm pitkä, ruskea palko, joka kypsyy lokakuussa ja säilyy puussa talven yli. Tuore siemen on myrkyllinen ja pahanmakuinen. Uudisasukkaiden sanotaan käyttäneen kentuckynkahvipuun paahdettuja siemeniä kahvin korvikkeena.

Kentuckynkahvipuun siemen vaatii liottamisen huoneenlämpöisessä vedessä n. 7 vrk. ajan itääkseen. Vesi on syytä vaihtaa päivittäin. Veden vaikutuksesta siemen vähitellen turpoaa ja siemenkuori pehmenee (n. 2 vrk). Mikäli näin ei tapahdu, hiotaan siementä varovasti hiekka- paperilla, kunnes vaalea siemenalkiokalvo tulee näkyviin. Liotetaan kuten yllä ja kylvetään 2-3 cm syvyyteen. Idätysaika on noin 14 vrk, itävyys n. 70 %.
Idätysaika pitenee huomattavasti, mikäli lämpötila laskee alle 18 asteen

Sirkkataimi on kookas; 3 viikon ikäisessä se voi olla 15-20 cm korkea, jossa 3-4 jopa 20 cm pitkää kerrannaista lehteä. Kasvi näyttäisi tarvitsevan enemmän tilaa leveys- kuin korkeussuunnassa. Se on todennäköisesti meillä hallanarka, joten asianmukainen suojaus on tarpeen. Jatkokasvatuksessa ns. taimisuojan käyttö lienee perusteltua.

Kentuckynkahvipuu jäänee täällä menestyessään 8-10 m korkeaksi. Tätä ihastuttavaa puuta lienee turha viljellä menestymisvyöhyke I:n ulkopuolella.

Lähde: Mustila.fi