Ja pakollinen kissakuva väliin. Mau vain kaikille.
Olipa kerran pienessä metsäpuutarhassa...
"Minäpä kerron mihin voit sen kameras pistää..."
Sanokaapas muuten joku viisaampi, mikä tuo minun nauhus on?
Rayalle kiitokset nauhuksen uudelleenistutusvinkeistä. Hyvin kasvoi tänä kesänä kahteen metriin, ja kukkii erittäin paljon! Sai kameran kanssa varvistella, että ylsi kuvaamaan.
Niitähän on paljon paljon ja risteytyvät vielä keskenään. Kallionauhuksen nyt tunnistaa, mutta varsinkin kaikki isommat menee miulla ainakin nimet sekasi. Lapin-nauhus Hietala jonka olen ostanu on valtava kooltaan joka suuntaan. No, vanhat aurinkonauhukset itelläni myös tunnistan , ne on matalampia. Ja Iso kiitos kaikille Penttiläisille, miulla on nyt paljon ihania isoja nauhuksia , joiden nimistä ei hajuakaan, mutta ihania ovat.
Meni vähän ohi aiheen, mutta haitannekko tuo.
Lehdistä ja kukinnon mallistakin niitä voi yrittää tunnistaa.
Tervetuloa minun paahteiselle takaterassille. Värillä ei ole väliä, kunhan on punaista... ja hiukan sinistä korostamaan punaista.
Siemenkasvatuksia. Tämän rimpsuhelman minä haluan säästää. Kaikki muut lukuunottamatta parvekelaatikon raidallisia petunioita ovat siemenkasvatuksia.
Tässä koko reuhake... Pinkit kiinanasterit jäi vähän mataliksi tänä vuonna. Olin suunnitellut ne tuohon petunian korkeudelle. Nojaa. Kukkii ainakin paljon.
Ihana rimpsuhelma Ne petuniansiemenet jotka sain sinulta talvella itivät todella hyvin ja ovat kukkineet niin hienosti koko kesän. Eniten tykkään juuri niistä monivärisistä petunioista.
Ja käännös vasempaan...
Kurkistus vasemman puoleiseen amppeliin...
Tytön kanssa keksimme tarinan, että nämä ovat keijujen lamppuja. Eikä niihin sen vuoksi saa koskea, koska lamppu särkyy koskettaessa. Keijuja alkaisi tällöin pelottamaan pimeässä.
Kauniita keijujen lamppuja
Käännös oikealle... Minä en oikeasti tykkää sammareista. Ne haisee pahalle. Mutta ne pitää muut kukat turvassa, niin pitää olla niitäkin. Tästä tuli sellainen roikale, että piti köyttää aitaan kiinni. Joten hah, ette näe koko "komeutta". Parhaat palat vain.
Juuri kynitty petuniaroikko tuoksuherneen kanssa. Herneet ei ole vieläkään aloittanut kukintaa... Hiljaa hyvä tulee.
Petunian penkin alla. Uh, minä oon varmaan ainoa ihminen maailmassa joka tappaa kaktuksen. En tiijä mitä sille tapahtui, mutta kuollut se on.
Tuo keijunlamppu tarina toimii ihan oikeasti. Niissä on jopa keijupölyä…
Halipula
Onko tämä nyt vauvakaktus vai kukkanuppu? Minä en tiedä oikeasti yhtään mitään kaktuksista... Muuta kuin näemmä miten ne saa hengiltä.
Täällä tuoksuherneet kukkii ja mun on aivan pakko käydä niitä joka ilta nuuskuttamassa, niin ihana tuoksu niissä on Keräsin niitä töihinkin maljakkoon ja jokainen joka käy mun huoneessa päivän mittaan, käy nuuskimassa herneitä
Ihana! Jospa nuokin kohta aloittais. Pitää pitää terassin ovea auki, että tuoksu tulee sitten sisällekin.
Minähän olen ihan unohtanut tämän vuoden orvokkikokeilukuvat! Piti ihan pihalle kipaista ja räpsiä kuvia vartavasten. Onpahan jotain mitä talvella kattella, ja vimmoissaan kylvää siemeniä.
'Panola Pink shades'