Kirsikka, Prunus cerasus ja P. avius

lajeittain A - K
61

Selasin vanhasta pentistä ja siellä Fanal on kirjoittanut Arttulasta seuraavaa: (Fanal, toivottavasti on ok? Kopsasin koko sen yhden kohdan otsikoineen, kun en osannut tehdä linkkiä..)

Lähetä yksityisviesti tälle käyttäjälle Fanal (2028 kpl) tiistai, 14. joulukuuta 2004 - klo 13. 34 (yli 2 vuotta sitten)

Tässä siemeneksi päivitetty versio Arttulasta.

ARTTULANKIRSIKKA on Lapinlahdelta löydetty kestävä amarellityyppinen hapankirsikkakanta. Sen kirsikat ovat pienehköjä tai keskikokoisia. Ne ovat niin lievähappoisia ja makeahkoja, että niitä kelpaa syödä sellaisenaan. Väriltään kirsikat ovat kuulaan punaisia, kypsinä tumahkoja. Niistä saatava mehu on väritöntä.

Lajike on ainakin osittain itsepölytteinen, mutta kuten amarellityyppisillä kirsikoilla yleensäkin, myös sillä on kukkien pölyttymisessä ongelmia. Kuulasmarjakirsikoiden siitepölyn itävyydessä on suuria eroja, joita korostaa se, että siitepölyn laatu vaihtelee vuosittain. Ristipölytys on siksi suositeltavaa, ja se nostaa satoa. Pölyttäjäksi sopivat Huvimajankirsikka ja Fanal.

Arttula kasvaa melko rento-oksaiseksi pikkupuuksi, jonka oksat pyrkivät nuorena pystyyn. Se menestyy IV-vyöhykkeelle asti. Hirvensalmen taimitarhaa pitävän Anssi Krannilan mukaan se selviää jopa V vyöhykkeen edullisimmilla kasvupaikoilla. Se ei sinällään ole mikään ihme, sillä kirsikan kotitienoo sijaitsee IV- ja V-vyöhykeen rajamailla.

Muiden kirsikoiden tapaan Arttula pitää eniten hiekkapitoisesta maasta ja valoisasta kasvupaikasta.

Omaan puutarhaan istutin Arttulan kesällä 2004. Puun sain Krannilalta, joka kehui sitä kestäväksi ja satoisaksi. Kesän mittaan omajuurisessa puussa ilmeni kumivuotoa, mikä toivottavasti oli sateiden eikä tautien syytä. Kumivuoto saattoi johtua myös toukokuun pakkasista. Taimitarhalla pakkanen kävi useina peräkkäisinä öinä -8 C:ssä, mikä riittää vahingoittamaan kasvuun valmistautuvan puun solukkoa.

Märkää, pitkää ja lämmintä syksyä seuranneen lokakuisen lumisateen se otti muiden kirsikoiden tapaan vastaan lehdet vihreinä.

 

62

Pitäiskö tehdä tänne uuden pentin puolellekin vähän rajaavammat otsikot eri kirsikoille? Esim. tohon etusivulle että

kirsikat / hapankirsikat A-G
kirsikat / hapankirsikat E-O jne. ?

kirsikat / imeläkirsikat A-G jne.?

Sitten vois puhua tarkemmin lajikekohtaisesti?

63

Mielestäni otsikkoja ei tarvitsisi lajikkeiden välillä erotella, sillä lajikkeista keskustellessa usein niitä vertaillaan. Tässäkin keskustelussa vertaillaan hapan- ja makeakirsikoita sekaisin.

Itse horisin tuolla jotain Sinikasta... Sikkola tietenkin, tosin Sinikka-luumua löytyy meidän puutarhasta myös.

Fanalilta ja muilta kirsikkaviisailta olisin mielellään kuullut kommenttia muistakin makeakirsikkalajikkeista, onko muita pensastavia kuin suklaakirsikka, ja mitä muita voisi tulla kysymykseen tuon mainitsemasi suurikokoisen lajikkeen lisäksi.

Hapankirsikoista: onko amarelleilla ja morelleilla makueroja?

Entäs semmoinen lajike, jossa irtoaa kivi helposti ja makukin olisi ok, eli voisi olla näppärä säilöntäkirsikka? Minulla on puutarhakirja, jossa kerrotaan joidenkin lajikkeiden kohdalla kiven irtoavan kannan mukana.

64

Niin ja sitten lisäksi kirsikan tuholaiset. Pakko ruveta kuukkeloimaan, kun meidän kirsikoista osalla selvästi lehtisilmut ei avaudukaan. Onko niilläkin joku äkämäpunkki?

65

 

Paljon kysymyksiä. Pensaskirsikoita on tarjolla runsaasti. Suklaakirsikka on satoisa ja kestävä, mutta myös Nordia menee pohjoisessa. Latvian matalakin on kestävä. Kirsa jäänee kolmosvyöhykkeelle. Pernilla lienee yleisesti tarjolla olevista pensaskirsikoista aroin. Myös arokirsikat jäävät matalaksi ja kukkivat komeasti. Niitä voi kysellä erikoisuuksiin keskittyneiltä taimitarhoilta.

Hapankirsikoissa on laaja maku- ja väriskaala. Hyvin tummat Fanal ja Mustila ovat kypsinäkin ärtsyn happamia. Amarellit ovat usein lempeämmän makuisia. Esimerkiksi Sikkola on kypsänä lähes "makeahko" (joten se on lintujen suosiossa). Harvoin tarjolla oleva Iso kuulasmarja lienee hapan- ja makeakirsikan risteymä, joten niitä syö puusta ihan ilokseen.

Omista hapankirsikoistani Fanalin kivet ovat hyvin herkässä, kun marjat ovat kypsiä. Kivien poistoa helpottaa se, että Fanalin marjat ovat todella suuria ja mehukkaita. Se on talousmarjana ykkönen, sillä puu on kaiken lisäksi satoisin Suomessa menestyvä kirsikka.

Tihulaisia vastaan auttaa kevätruskutus. Viime talven jäljiltä aroilla kirsikkalajikkeilla on myös pakkastuhoja. Hapankirsikoilla ne tosin ovat harvinaisia kasvusilmuissa. 

66

Jeh, näillä mennään sitten eteenpäinsilmän isku. Mieleen tuli vaan, että eihän tätä koko ketjua jaksa tulevina kuukausina saatika vuosina lukea läpi jos etsii tarkempaa tietoa erilaisista kirsikoista, siksi ajattelin tuota aakkostamista. Mutta onneksi on sitten tuo vanha puolikin käytössä ja sieltä voi hakea sitten lajikekohtaisesti.
Nyt itse odottelen suurella mielenkiinnolla, voisiko olla niiin hyvä tuuri että juuri istutetusta Pihtiputaan kirsikasta jo tulisi kirsikoita tänä kesänä! Se kun kukki kovasti! Heh, ihme on jos niin hienosti kävisihymy.

67

Osaako joku antaa vinkkejä siihen, mitä ovat keskimäärin lajiltaan vanhoissa pihoissa Pohjois-Savon lounaiskolkan ja Keski-Suomen itäosissa juurivesoja kasvattavat kirsikat? Tunnistaako ne lajilleen helpoiten vasta mahdollisesta hedelmästä?

68

Saattavat olla omia siemensyntyisiä lajikkeita. Usein ne ovat amarelleja ja ne on niputettu yleiseksi kuulasmarjaksi. 80-luvulla tutkijat kolusivat ihmisten pihoja ja keräsivät lisäysmateriaalia kymmenistä erityisen hyvinä pidetyistä hapankirsikoista. Sitä perua ovat nämä MTT:n myyntiin laskemat, ominaisuuksiltaan poikkeavat ja löytöpaikkojensa mukaan nimetyt myyntilajikkeet kuten Sikkola, Mustila.. Sen lisäksi yksittäiset taimitarhat ovat ottaneet monistukseen omia löytöjään. Sellainen on esimerkiksi pohjoissavolainen Arttula.

 

69

Oi, miten mielenkiintoista tietoa sinulla onkaan, Fanal. Kiitokseni Sinullehymy

Sain naapurilta hänen jostain vanhasta kirsikastaan kolme alkua, joista suurin on hyvin näköjään juurtunut. koska se on jo availlut lehtiään. Pari vähempijuurista on vielä silmuilla. Kiva seurata niiden kasvua ja sitten joskus tarkistaa, voisivatko ne olla lajiltaan jotain noista mainitsemistasi. Naapurin mukaan kirsikat ovat hyvän makuisia, hän oli pakastanut viime kesän kirsikoita ja tehnyt niistä joulupulliin koristeet.

70

Käväsin eilen paikallisessa kukkatalossa ja siellä oli mm. Sikkolan kirsikan taimia. Nyt pisti mietityttämään, kun ne Sikkolat olivat siellä vasta nupullaan ja oma uusi Pihtiputaan kirsikkani jo lopettelee kukintaansano-jaa. Sikkolan kun piti kukkia samaan aikaa Pihtiputaan kanssa... mutta mitenhän tuo sitten pitää paikkaansa, kun kyseessä oli myymälässä olevat taimet, sehän varmasti vaikuttaa kukintaan`? Sen sijaan siellä kaupassa olevat Arttulan kirsikat kukkivat, joten nyt alan miettiä sitä Pihtiputaalaiseni kaveriksi...

71

Kotimaisten kirsikoiden pölytys on vähän ongelmallista, sillä ne eivät ole siinä mitenkään hyviä. Siksi ristipölytys on tarpeen. Niiden kukinta-ajat onneksi osuvat melko hyvin päällekäin.

Hapankirsikoiden puolella Latvian matala on joskus ehtinyt kukkia ennen muita, mutta se onkin ulkomainen lajike ja hyvin itsepölyttyvä sellainen. Latvian matalat eivät kuitenkaan kaikki ole samanlaisia, vaan niissä on eroja jotka näkyvät kukinta-ajoissa.

Kotimaisista lajikkeista hyvänä pölyttäjänä pidetään Huvimajaa, joka on myös kohtuullisen itsepölyttyvä. Huvimajan vaihtoehtona tai rinnalla pölyttäjälajikkeena voi käyttää Varjomorellia (tai Fanalia).

Sikkola on omien havaintojenikin mukaan myöhäinen kukkija. Yleensä sekin ehtii kuitenkin kukintansa aloittaa ennen kuin muut ovat omansa lopettaneet.

72

Kiitos taas, Fanal!
Kuinka lähelle toinen kirsikkapuu pitäis pölytysmielessä istuttaa? Kyllähän ne pörriäiset tietty lentelevät, mutta varmasti varmempa mitä lähempänä...

73

Fanalille kysymys: kirsikkani (Kirsa, Latvian matala, Varjomorelli ja Raahen kanta) ovat kaikki yli 10 vuotiaita. Nyt ne ränsistyvät kovaa vauhtia. Versot kuivettuvat varsinkin alhaalta ja vain oksien kärjessä on vähän eloa. Vaihdanko vain kaikki pensaat vai joudunko vaihtamaan myös paikkaa uusille pensaille?

74

Optimaalista pölytysetäisyyttä en tiedä. Varmaan se onnistuu sitä paremmin mitä lähempänä toisiaan ovat.

Kirsikan ränsistymistä voi estää leikkaamalla niitä. Minimi on poistaa välittömästi kaikki kuivat oksat tai niiden osat. Ulkomailla käyttävät rajumpia leikkauksia, kaupallisilla tarhoilla makeakirsikalla oksat pidetään leikkaamalla korkeintaan 4-6 vuotiaina.

Kasvun elvyttämiseen saattaa riittää, että leikkaa aluksi vain vähän oksan kärjistä. Leikatessa pitää kuitenkin olla tarkkana, että oksaan jää kasvusilmuja.

Tommolan hedelmätilalla ovat kokeilleet varsin rajuja leikkauksia ja todenneet niiden toimivan myös täällä. Kirsikkapuuta voi siis yrittää nuorentaa leikkaamalla sitä alas. Satavarma lopputuloksesta ei kuitenkaan voi olla.

75

Nyt on meidän pikkuisessa Pihtiputaassa 3 raakiletta. MUTTA, niitä olis varmasti 30, jos eivät kirpat muurahaisineen olis tehneet tuhojaanvihainen. Miten mä en hokannut tarpeeksi ajoissa moista ja ne pienet raakileiden alut -joita oli paljon-ovat mennyttäapea. Tosin, voihan olla, ettei niistä olis hedelmiä tullutkaan... Mutta nyt pitää varjella noita muutamia oikein äidin silmäterinä, jotenkin ne kyllä aion suoja kun vähänkin punertavat, ettei mene parempiin suihinsilmän isku.
Tärkein on nyt kuitenkin todistettu, hedelmiä (hitsi, vai onkos kirsikka nyt sitten marja?) meidän pikkupihtiputaa tekee vaikka lähimmät kaverit on jossakin naapurin pihan perukoillahymy.

76

Hei!

Olen pari tuntia lueskellut aiempia kirsikkajuttuja, mut ei mene kuin pää sekaisin ;) Haluaisin pihaamme kaksi kirsikkapuuta, mutta en itse asiassa tiedä, soveltuuko pihamme edes kirsikalle. Pihaan paistaa aamun ja aamupäivän aurinko, sen jälkeen kirsikat joutuisivat olemaan paljolti muiden puiden varjossa.

Osaisiko joku kertoa, onko seuraavanlaista kirsikkaa edes olemassa:

- n. 2-4 m, siis mieluummin matala kuin korkea

- pärjää puolivarjossakin

- kukkii upeasti valkoisin kukin ;)

- tekee syötäviä, herkullisia marjoja

 

77

Samoja haaveita täällä niinkuin muilla.Kirsikka puu,JUU. Tänään ostin n1,5m ison ja - 50% eli jotain12-13€ siitä maksoin. Lajike sikklan kuulasmarja. EN ollut vielä lukenut mitään näitä kirsikka juttuja koska oli vain kiire saada se raukka maahan. Vahingossa sitten kaivoin sille ainakin 70-80cm syvän kuopan koska tietysti kaivaminen osui kiven kohdalle. Sen verran olen näitä taimia jo istutellut että tiedän ettei kiven päällä kasva kuin kivikukka joten se oli pakko ottaa pois. Muu maa ympärillä oli suhteellisen multavaa hiekka moreenia kuoppa oli noin 70 cm leveä. Pohjalle laitoin sitten biolanin mustaa multaa ja kekkilän puutarhalainnoitetta veden mukana. Vettä juurelle noin 10 l vaikka juuri paakku oli kyllä märkä. Paikkaan paistaa aurinko aamu yhdeltätoista ja ilta yhdeksään.Etelän puolella mutta tuuli osuu kyllä koska ei edessä ole muita puita. Vieressä n 6m päässä on vanha kriikuna n 15 v ja toisella puolella saman ikäinen valkeakuula. Joka jotenkin kituu koska naapurilla isoja koivuja juuri vieressan 4kpl.Hiomoitsen jo nyt lisää kirsikka puita. Ruotsin mammalla ( äiti on sotalapsi) oli mahtava kirsikkapuu ja makeat kirsikat joita lapsena simme syödä mielin määrin.Mikähän lajike mahtoi olla.??Jokin makea marjoja tuottava lajike .Olen myos tässä silmät ristissä lukenut jo kauan ja olen sekaisin koska aina puhutaan happamasta lajista mutta marjat sit saattavat olla kuitenkin kysänä makeita ..jotkut taas happamia,kirpeitä . Mikä makea laike on myös kypsänä makea ja mestyy kolmoisvuohykkeellä. Voisin kokeilla myös sellaista joka juuri ja juuri voi säilyä hengissä. Koska paikka on todella lämmin.

 

78

Jos kirsikan haluaa kukkivan, sen pitää saada aurinkoa. Kivet eivät kirsikkaa haittaa, kunhan maa muuten on multavaa ja kasvupaikka lämmin.

Happamia lajikkeita mainostetaan "kypsinä makeina". Se ei valitettavasti useinkaan pidä paikkaansa. Joku Sikkola saattaa olla kypsänä vähän vähemmän hapan, mutta siitä on vielä pitkä matka makeaan.

Varsinaiset makeakirsikat menestyvät parhaiten ykkösellä. Kolmosella ne ovat äärirajoilla, joten satoa ei tule joka vuosi edes kestävistä venäläislajikkeista. Läntiset lajikkeet taas saattavat kärsiä talvituhoja.

79

Onkohan vaarallista , kun kirsikkapuussani kuivuu oksia (pikkuoksia oksan kärjistä lähtien)  kaiken aikaa - sellaisia oksia, joissa jopa on marjan raakileet?  Kyseessä ei ole samanlainen tapaus kuin viime keväänä, jolloin puussa oli joku versotauti. Sen tuhot sain silloin  rajatuksi poistamalla nopeasti pilaantuneet osat.

80

En tiedä onko vaarallista, mutta itse poistaisin mahdollisimman pian kuivuneet oksakärjet terveeseen puuhun asti.