Niin paljon kuin tontille mahtuu, niin istuta prunuksia. Eri korkuisia ja näköisiä. Eikös ne ristipölytä?
Kaarina76, kun olet ostamassa imeläkirsikoita selvitä onko ne itsepölyttäviä, sillä useat niistä vaativat toisen imeläkirsikan kaveriksi. Happamet eivät kelpaa niille.
Joten kohta on tontti täynnä kauniita kirsikkapuita. Minulla on ainoastaan neljä happamampaa jo istutettuna ja kaksi imeläkirsikan tainta odottaa istuttamista, kunhan löydän sopivat paikat
Varjomorelli tänään - etsi avoin kukka!
Olihan niitä neljä .
Suklaakirsikan makeaksi mainostaminen on vähän siinä ja siinä. Muuten se on mukava lajike, kestävä ja satoisa. Kirsikoita on tullut joka vuosi niin paljon kuin pieneen puuhun kohtuudella mahtuu.
Onko sinulla Fanal kuvaa ko.puskasta? Olisi mukava nähdä se ihan livenä.
Minulle kävi vanhanaikaisesti, eli koko suklaakirsikka oli loppu sieltä puutarhaliikkeestä. Varasin sellaisen, mutta pitää odottaa heinäkuuhun, ennenkuin uusi satsi tulee. En tiedä maltanko odottaa, ja silloin heinäkuussa sille saa rahdata ämpäritolkulla vettä, jos yleensä lähtee kasvuunkaan. Nyt on siis vielä aikaa miettiä, onko tämä niin "haluttava" , vaiko otanko jonkun toisen tilalle.
Tästä se lähtee, kirsikkapuiston rakennus! Heh, no jos ei nyt ihan puistoa... Ostin Pihtiputaan kirsikan ja siellä hän nyt kököttää lähes yksin keskellä uutta "kukkapenkkiäni". On pikkuinen aivan täynnä kukkia ja suurin osa pysyi kiinni vaikka mies olikin tainta mun kanssani istuttelemassa
.
Huomasin viikonloppuna että naapurilla on kaksi kirsikkapuuta jotka ovat myös kukassa. Jos tuuri käy, niin ne käyvät meidän "Pihtiputaan" pölytyskaveriksi. Tässä nyt makustellaan asiaa ja ostellaan sitten lisää taimia vähän tarkemman harkinnan jälkeen. Isältäni saan vielä luumun ja kriikunan taimet kaveriksi.
Pihtiputaan kirsikka kun on osin itsepölytteinen niin jospa näillä eväillä päästäisiin alkuun! Tässä hiljalleen kun kahlaa läpi vanha pentin kirsikkatietopankkia niin omakin tietämys lisääntyy - ja kirsikkahimo
...
Minulla on Kristan pojille tuoma kirsikkapuu myös kukkapenkissä mutta reuna-alueella. Voisiko sitä kasvattaa hiukan rungonlliseksi niin, että leikkaisin alaoksat pois noin metriin? Milloin olisi leikkausajankohta parhaimmillaan?
Itse kysyy ja itse vastaa:
Niin sitä pitää. Itse vastaamalla saa parhaan vastauksen
.
Minäkin kysyn aina jossain valintatilanteessa toisen osapuolen mielipidettä, ja kumminkin valitsen sen, mistä itse tykkäsin.
Tässä Suklaakirsikka. Se on varsin satoisa kotimaisiin kirsikoihin verrattuna, ja kypsänä tumma. Ei kuitenkaan aivan niin tumma kuin mainoskuvassa. Suklaakirsikka on oikein hyvä talousmarja, mutta makeaksi sitä en kehtaisi kehua.
Kiitos Fanal rehellisestä kuvauksestasi! Minulla oli joskus kirsikkapuu, mutta sen kirsikat olivat niin happamia, että niitä ei syönyt vanha erkkikään, joten se sai kaatotuomion. En ottaisi enää hapanta, vaan ihan syötävän hyvän kirsikan. Jos vielä kertoisit, onko sekään totta, että se kasvaa pensasmaiseksi, kauniin pyöreäksi?
Jos et pidä happamasta, kannattaa valita jotain muuta Suklaakirsikan sijaan. Ruotsalainen Kirsa on parhaimmillaan hyvin kaunis eikä aivan yhtä hapan. Se tosin saattaa kasvaa melko korkeaksi puuksi siihen nähden, että se on pensaskirsikka. Oma Suklaakirsikkani on noudattanut kasvussaan mainostekstiä. Siitä näyttäisi muodostuvan pienen puun sijaan luvattu pyöreähkö pensas.
Onkos Fanal syötävä? Meillä on nyt varjomorelli jonka kirsikoita syödään, mutta saisi olla maukkaampia.
Onko kukaan keksinyt, kuinka kirsikat saa suojattua linnuilta niin, että pääsisi itsekin maistamaan miltä ne maistuvat? Meillä on varjomorelli ja suklaakirsikka pihalla, ja ovathan ne nättejä katsellakin mutta jos muutaman saisi kerättyä talteen niin oisihan se huimaa. Molemmat ovat jo niin isoja että verkkojen virittäminen tuntuu aika mahdottomalta hommalta.
juu sama vika "rahikaisella" jään oottelemaan hyviä vinkkejä. meillä just ja ehkä ylettyis vielä laittaa jonkun hyperverkon mut hankalaa on verkon kanssa telekkuaminen 
Ihana näky odotti eilen töistä tulijaa: kuukausi sitten istutetussa varjomorellissa kolme kukkaa auenneena ja kaksi krjosieppoa hentoisilla oksilla lepuuttamassa .
Kiitos Temskukka superhyvästä linkistä! Sieltä löysin oman "Pihtiputaan-Rauhalan" kirsikkani pölytyskavereiksi sopivat Sikkolan, Yleisen ruskeakirsikan sekä Ison kuulasmarjan. Pitääpä laittaa tuo Sikkola harkintaan. Tai pitäishän Rauhalan olla (osin) itsepölytteinen, mutta varmuudeksi.
Mitähän sen kirsikkapuun juurelle istuttaisi maanpeitekasviksi kosteutta pitämään? Vai katettako vain? Me kun laitettiin taimi tosi aurinkoiselle paikalle...
Pihassani kasvava kirsikkapuu on muistaakseni Arttula, onko mitään kokemuksia siitä? Puu on n. 5 vuotta vanha eikä yhtään marjaa ole tullut, ei kuulemma välttämättä tarvitse pölyttäjää mutta hyötyy siitä...? Riittääkö sille pölyttäjäksi pihassa olevat omena, päärynä ja kriikuna vai tarvitseeko toisen kirsikan?
Haaveissa on kirsikkalajike jota joskus kasvoi mummolan pihassa, mikä voisi olla sellaninen lajike jota on kasvanut vanhojen maatalojen pihassa? Puu oli (muistaakseni) isokokoinen ja marjat vähän happamia, hyvin punaisia. Sellaisen kun saisi omallekin pihalle...
Luulenpa, että Arttula käytännössä tarvitsee pölyttäjän. Minulla on pari vuotta sitten istutetut Arttula ja Fanal. Molemmat ovat tehneet jo muutamia kirsikoita, Fanal tosin enemmän (viime kesänä Fanal n 40 kpl kun Arttula vain n 25 kpl). Fanal on hieman paremmassa paikassa ja selviää talvista paremmin. Pörriäisten puutteessa olen itse pölytellyt niitä ristiin. Viime keväänä oli niiden kukkiessa liian kylmää pörriäisille. Tänä keväänä pörriäisiä on vähän varmaan siksi, että maaliskuussa oli se lämmin jakso, jolloin ne heräsivät liian aikaisin, ja sitten tuli kylmä jakso, joka tappoi niitä.
Tämä Temskukan antama linkki oli niin hyvä ,että laitetaan se tähän vielä uusiksi.
http://www.kotitaimi.fi/runko.htm
Vanhoissa keskusteluissa (linkki keskustelun etusivun alalaidassa) on todella paljon hyvää tietoa kirsikoista ja muista "prunuksista"(kiitos Fanalin ja muiden;).
Tohon vasemman laidan "Vapaasanahakuun" kun laittaa vaikka kirsikka niin tulee vanhan puolen linkkejä ehkä helpoiten.
Itse olen nyt oppinut seuraavaa:
Pölytys:
osa kirsikoista on täysin tai osin itsepölytteisiä sekä lisäksi on sellaisia jotka tarvitsevat toisen kirsikan tai muun prunuksen (mm.kriikunat, kirsikat, luumut) ristipölytyskaveriksi.
Oleellista on tietysti että nämä "prunukset" kukkivat yhtä aikaa.
Hapankirsikka ja imeläkirsikka:
Käsittääkseni hapankirsikkalle (prunus cerasus) käy parhaiten pölytyskaveriksi(tai ainoastaan?)toinen hapankirsikka ja imeläkirsikalle (prunus avium) toinen imeläkirsikka.
Suomessa parhaiten menestyvät hapankirsikat.
Omia pähkäilyjä:
Itselläni on nyt Pihtiputaan- eli Rauhalan kirsikka joka on (osin)itsepölytteinen. Kaveriksi aion hankkia jonkin samaan aikaan kukkivan hapankirsikan, kuten Sikkolan, jotta varmasti saisin joskus satoakin;) Myös kriikuna ja luumu oletettavasti kelpaisivat kavereiksi ja satoa varmistamaan . *ja tiedossa paljon juuriversoja ympäri lääniä*
Korjatkaa jos löpisin ihan puutaheinää;)