Lintujen kohtalo minua kyllä surettaa.Sen takia koitankin jättää noille kissa kulkureille paljon hyvää ruokaa useasti päivässä,jos vaikka linnut jäisi rauhaan.ja jotenkin tuntuu että kun täällä on niin hurjasti myyriä ja hiiriä,niin tuskimpa jaksavat lintujen perässä rehkiä.
Aina on ruokakupit tyhjiä,eli kyllä siellä ruokailijoita käy.Sekoittelin alkukeväästä matolääketahnaa sekaan,eli ainakin joku kulkuri sai matohäädön.Tarttis taas jokupäivä uusia sama projekti sillain että näen että kumpikin saa sopivan määrän tai sitten laitan sitä niskatöhnä ainetta.
En usko kyllä että nuo kissat täällä kylmään kuolisivat,kun on lämmitettyjä navettoja ja talleja lähekkäin,ja niissä suurimmaksi osaksi on kissanmentäviä rakoja,eli sisään pääsevät kyllä.Ja jos vaan pikkuiset osaa tulla meille yöksi,niin saavat nukkua saunalla.Talvella pidän siellä sähköpatteria,niin on varmaan lämmin.Ja se on hyvä kun ne on nyt oppinut tulemaan sinne syömään ja päiväunille,niin osaa kylmissäänkin meille tulla.
Näyttää siltä että molemmat kissoista on leikattu(ainakin pallit kuin pienet rusinat).
Tuntuu siltä että on olleet jollain kesäkissoina tai sitten on jäänyt yhdeltä mummolta tästä n.1km päästä,kun se kuoli joulun tienoilla
sillä oli kuulemma monta kissaa,ja ainakin osa löysi uuden kodin,mutta voipi olla että nämä vilperit lähtivät meille turvaan...
Minä en millään haluaisi häkittää ja häätää näitä kolleja meidän kulmilta,ne on niin suloisia...ihan kuin meidän Harmi ja Oiva olisivat taas yhdessä
Ajattelin kyllä pikkuhiljaa opettaa ne luottamaan muhun,hoitaa siihen asti ja sitten laitan niille kaulapannat ja omin ne
.Se voi olla kyllä hankalaa saada ne oppimaan olemaan sisällä,varsinkin kun on omat kissat ja koirat,mutta pikkuhiljaa...Tai sitten annan niiden ulkoilla ja tulla kotiin ihan niinkuin normaalitkin ulkokissat.Sisälle jos vain telkeän,niin varmasti ovat surullisia....
Oivaksi olen sitä toista kutsunut ekasta kerrasta lähtien,se tuli ihan vahingossa...luulin että oiva oli livahtanut mukaamme kun kävimme juuri vanhemmillani,ja sitten tämä uusi Oiva tepsutti auton takaa meidän pihassa ja olin silmät pyöreänä ja huudahdin että"Oiva!!??"
Ja toinen sai heti nimekseen Harvi,kun oli ihan Harmin näkönen ja kyyhötti meidän Harvia kiukaan vieressä saunassa
Veikkaisin että kumpikin on noin 4 vuotiaita,eli ei mitään reppanoita enään.ihan olisi hyviä lapsia meille... (apua ja mä kun juuri vannoin ukolle viikko sitten että 4kissaa ja 2 koiraa riittää)
Kyllä kissa saalistaa vaikka maha täynnä purkkiruokaa olisikin. Ne vietit… Se saattaa olla totta että linnut ei välttämättä kiinnosta, mutta en luottaisi siihen.
Tuntui minusta vähän kummalta tuo “en millään haluaisi häkittää ja häätää näitä kolleja pois meidän kulmilta, ne on niin suloisia”. Mielestäni eläinrakkaus voi myös mennä ns. kieroutuneeksi, eli haalitaan elukoita nurkkiin, sisälle ja ulos, niin paljon ettei hoitamaan pysty. Sitten toiset vajaalla hoidolla koittavat tulla toimeen, ja ne vapaana ulkona liikkuvat touhuavat ja tekevät pahuuksia… Ja voi kun ne on niin söpöjä ja ihania, ja voi kun saisin pitää ne kaikki ihan itsellä.
En nyt Lissu tarkoita ettäkö sinun eläinrakkautesi olisi kieroutunutta, kuitenkaan 
Mutta että siis ehkä kannattaisi ihan oikeasti harkita sitä loukuttamista.
Niin - tässäkin on niin viaton pikku Bosskolli, sädekehä vain taisi jäädä kotiin. Kulkee mielellään yhteislenkillä.
Mainio kuva! Onhan tuossa jotain rehuakin, niinkuin piristeeksi ja aivan saman sävyinen tausta, kuin itse pääasia!
Ei se olisi kissojen häätämistä, vaan niille hankittaisiin ikioma koti!
Olen pahoillani, mutta minusta tuollainen, että ruokitaan (pidetään juuri elossa), mutta kukaan ei ota kissasta täyttä vastuuta, on kissalle julmaa.
Jos kissa sairastuu, tarvitsee leikkausta, eläinlääkäriä tms, ei kukaan kulkukissojen ruokkija ota vastuulleen viedä niitä eläinlääkäriin kalliisiin hoitoihin. Jos kissa on niin pahassa kunnossa, että tarvitsisi kivuttomasti lopettaa, sama juttu.
Ed. asuinpaikassani kävi ilmi, että kulkukissaa oli pidetty kuukausi silloin tällöin öisin kylmässä pyöräkellarissa, viety välillä vähän ruokaa. Voi taivas! Ihminen, joka näin toimi, teki sen ihan hyvästä sydämestä, mutta eihän se ratkaissut kodittoman kissan ongelmaa talvea vasten. Vieressä meni valtatie, sieltä se kai olisi joku päivä löytynyt.
Toimitin sen, niin kuin kaikki muutkin kulkukissat, eläintensuojeluun, ja tiedän, että sille söpöläiselle hankittiin oma, hyvä koti. (Itsellä on luku täynnä, vaikka suloisia ihania kissoja vähän väliä tarjotaan ja olisi tulossa. Sydän verta vuotaen joudun itseni kovettamaan ja kieltäytymään, ja ohjaamaan eteenpäin.)
Siis - joskus tarvii ottaa ihan järki käteen, jopa suuri, lämmin sydän ei riitä! Miettiä, mikä on tälle kissalle pidemmän päälle hyvä. Sinulle voi olla mukavaa, että suloiset kissat pyörivät nurkassa, mutta entä niille? Ihan oikeasti?
Eikös rakkaus ole, että miettii toisen parasta...
annsurfin kanssa ihan samaa mieltä. Jos tällaista kulkukissaa alkaa ruokkia ja pihapiirissään pitämään, täytyy siitä myös ottaa täysi vastuu. Puolihuolimattomasti ei mitään eläintä pitäisi hoitaa, vaan homma pitäisi hoitaa kunnialla loppuun asti. Meillä ei tällä hetkellä ole mitään eläimiä kotona. Rakas Sissi koira vaipui ikuiseen uneen sylissäni tammikuussa.
Juuri noin. Se viimeinen palveluskin tehdään rakkaalle lemmikille.
Kissa lienee kuullut, että teillä on sylipaikka vapaana, Jalomi.
Kukaan ei toista voi korvata, mutta joskus tuntuu oudosti, että kun paikka on vapaana, siihen tulee jostain kummalla tavalla hakija, kissa tai koira, joka kipeästi tarvii kotia.
Tänään juttelin yhden naapurin kanssa,ja pähkäiltiin näiden kahden kissan kohtaloa.Soittelin yhteen löytöeläinhoitolaan,ja sanoivat että ottavat kyllä kissat huostaan,mikäli saan ne tuotua sinne.Kyselin myös että mikäli yritän kesyttää toisen sisäkissaksi,ja jos se ei onnistu,niin ottavatko sittenkin sen...suostuivat kyllä,vaikkakin sanoi että se olisi periaatteessa sitten minun kissani,eikä kulkukissa.
Ajattelin napata sen"Oivan"kiinni ja kuljettaa kantokopassa sinne hoitopaikkaan.Ja taas"Harvi"saattaisi viihtyä meillä hyvinkin,ainakin vaikuttaa sopeutuvaiselta kissiltä...Aika varmasti voin sanoa että se on sen mummovainaan kissa,sillä kuulemma oli kauniin harmaita kissoja,jotka olivat sisällä viihtyvää sorttia,vain harvoin ulkoilivat,eli ehkä sopeutuisikin sisäkissaksi ja ulkoilemaan häkissä ja valjaissa.Niin ainakin naapurin mummeli kertoi...En millään raaski antaa pois sitä kissaa ennenkuin näen viihtyisikö se meillä...mutta mikäli ongelmia tulee,niin sitten pääsee sekin etsimään kotia muualta.Yhdelle kissalle löytyy kyllä meiltä vielä tilaa ja rakkautta.Ja tarpeen vaatiessa maksan kaikki tarvittavat leikkaukset,lääkkeet ja hoidot.se ei ongelma.
Ja asiasta viidenteen...Meidän Hellä oli tänään ihan mahdoton kuin ulkoiltiin valjaissa! se juoksi hirveitä spurtteja ja pomppi kuin kenguru,maukui ja kieri maassa...se nautti kun sai ulkoilla koiran 5-metrin flexi-taluttimessa...Kiipesi innosta hihkuen mäntyyn ja pomppi isojen kivien päällä kuin oikea villieläin
Taisi olla kevättä rinnassa! Ja sitten kun kannoin Hellän sisälle niin se kehräsi tosi kovaa ja puski päällään ja sen sydän hakkasi tuhatta ja sataa...oli oikein onnellisen oloinen
Harmi ei taasen nauttinut yhtään ulkoilusta...sen mielestä oli ihan liian kylmä,liian märkää ja tuulikin liikaa...se pysytteli mamman jaloissa koko ulkoilun ajan ja yritti kiivetä housuja pitkin syliin.Sitten kun vein sen sisälle niin olikin pakko tuolla varpaita varmaan puoli tuntia...hyi,kuraa...Harmi on sellainen hienohelma,joka ei tykkää ollenkaan kastua ja likastua,Hellä taas oleskelee aina lavuaareissa ja läträä kukkamullalla.
Ja meidän Onni on siivousintoilija,jos ei joka päivä imuroi,niin se ei kävele lattialla,vaan majailee kaappejen ja akvaarion päällä ja pöydillä,ja sitten jos joku vaate on pudonnut lattialle,niin Onni makaa sen päällä niin kauan,että joku nostaa sen pois.Jos sänkyä ei ole pedattu heti aamulla,niin se pudottelee tyynyt lattialle ja köllötteelee niitten päällä syyttävä ilme kasvoillaan.Ja jos meidän täystuhotermiitti Manu pudottaa kukkaruukun lattialle,niin Onni tulee salamana paikalle ja alkaa mätkimään Manua tassulla ja päästää suustaan kimeää ääntä,kuin haukkuisi maukumalla
Hitsi kun tulee aina näin pitkiä juttuja,ei varmaan kukaan jaksa lukee,mut ei se mitään,kun ei mulla mitään järkevää asiaa ole
Lissu, oi kun ihana kuulla!
Totta kai kissoista ja koirista jaksaa lukea!!
Jos “Harvi” on ollut rakastettu kesykissa, kyllä se äkkiä kesyyntyy. Kun vain tulisi toimeen toisten kissojesi kanssa!
Kuule oikein helpottaa, kun luen, että asiat ovat hyvällä mallilla. Ihanaa, että jaksat nähdä vaivaa ja ottaa vastuuta! :O))
Arvaan, että Anttipa ja moni muu ajattelee asiaa toiselta kantilta - no on sekin totta, että kissa ei kuulu Suomen luontoon, ja sehän on peto - mutta itse ajattelen tässä kohtaa niiden hylättyjen kissojen parasta. (Onneksi se sattuu olemaan myös linnunpoikien ja pikkujänöjen paras!)
Ja sitten jotkut vihaa kissoja, mutta ei ne kissat itse itseään ole sinne luontoon heittäneet. Kyllä joku julma, välinpitämätön ihminen tai sitten joku onnettomuus on ne sinne vienyt. Olisivat vihaisia kesäkissojen pitäjille!
Onnea matkaan, kerro sitten, tuliko “Harvista” uusi perheenjäsen, ja pääsikö “Oiva” eteenpäin! :O)
Olen jo monen aikaa katsellut netistä uutta kiipeilypuuta kisulle. Sellaista isoa, mikä olisi lattiasta ihan kattoon asti. Minulla on vakkarinettikauppa näissä kissaostoksissa, johon olen ollut enemmän kuin tyytyväinen. Edulliset hinnat, hyvää tavaraa, laaja valikoima ja kaikin puolin onnistuneet ja sujuvat kaupat olleet joka kerta.
Nyt jostain syystä en tilannutkaan heti vakkarikaupasta. Ehkä se syy oli hinta, sellainen mikä oli mielessä maksoi 175 euroa. Ei ole kiipeilypuusta paha hinta, mutta iso raha kuitenkin. Etsin ja kaivelin, kunnes löytyi ihan uusi ja ennestään minulle tuntematon nettikauppa. Siellä samainen puu maksoi 119 euroa! Tunnustelin ja makustelin sivujaan, että ollaankos mistään kotoisin, ja uskaltaako tilata. Otin riskin ja tilasin, onhan tuo oikeasti ihan älyttömän halpa.
Nyt sieltä on lähetetty sähköpostia, että kannattaako postiin pistää, tule hakemaan varastolta täältä Tampereen nurkasta kymmenen kilometrin päästä. Minulla ei ole nyt autoa käytössäni, joten ei onnaa. Muutaman edestakaisen sähköpostin jälkeen ollaan tultu siihen tulokseen, että he kantavat puun kotiovelleni huomenna ilmaiseksi, kun heillä muutenkin on tänne asiaa. Ai että jäi hyvä mieli, tuollaisesta asiakaspalvelusta olisin voinut jo vähän enemmän maksaakin Nyt siis jo huomenna Pumba-kissa saa uuden puun valloitettavakseen, sikäli mikäli emäntänsä saa sen ihan itte pystyyn. Eli ei tartte koskea porakoneeseen 
Laitapa lisätietoa yksärillä jos viitsit… 
No laitanhan minä
Meidän Topi oli ihan onnessaan tästä uudesta kiipeilypuusta vaikkei mikään iso ollutkaan.
Elloksen alennusmyynnistä vähän yli 30e.
Miten minä en ole ikinä tuolta Ellokselta noita kiipelypuita löytänyt, vaikka moni on kertonut sieltä ostaneensa. Onko ne koko ajan valikoimassa?
Enpä tiedä onko koko ajan, vahingossa osui kohdalle kun surffailin…
Mutta hip hei!! Niin vain ne asiat järjestyvät vaikka kivisen tien päässä! Monen pettymyksen ja turhan innostuksen jälkeen voin nyt sanoa melko varmaksi, että meille tulee tyttövauva! Kilpparikuvioinen 10kk vanha kisuneito Pumballe kaveriksi ja emännälle prinsessaksi.
Olen NIIN innoissani, että itku meinaa tulla, vaikka vielä ei saisi… Mutta se on jo niin lähellä, huomenna saan tietää. Sitten perjantaina 23. päivä hän tulisi meille… Voi, miten odotettu ja toivottu perheenlisäys hän olisikaan! Olen yhtä aurinkoa
Onnea Trigonalle tulevasta perheenlisäyksestä!!!!
Sitten heti kuvia kun kilpparinen on kotiutunut!
Meille tarttis kans saada uus raapimapuu,sellainen mikä on kattoon asti.Tuo vuoden vanha alkaa olemaan kangas osistaan jo kulahtanut ja naruja joudun uusiin kuukauden välein,kun on niin ahkerassa käytössä.Olen kans koittanut ettiä monesta paikkaa,mutta ei oikein sopivaa ole löytynyt,kun tarvis olla yksivärinen,beige tai pähkinänruskea,minkä narut olisi sitä perus"juuttinarua"jotta olis siisti vaihtaa.Kapea,sellainen missä ei sellaisia leveitä sivu tasanteita. ja sitten pitää ehdottomasti olla sellanen pesäkolo meidän Hellälle,se on sellanen pieni mökkihöperö:)
Kuulisittepa millaista meteliä noi lapsoset pitää...Niillä on sellainen pitkä touhutunneli,jossa on kaikkia kiliseviä leluja roikkumassa.Annoin niille tunti sitten kissanminttu herkkuja ja nyt sitten virtaa riittää
.Hellä ja Harmi juoksee kilpaa putkeen uudestaan ja uudestaan,tassut vain sutii laminaattilattialla että viuhviuh,ja sitten liukastellaan ja törmätään sohvaan.sitten sohvan kautta kauheaa ravia uudestaan putkeen,sitten raapimapuuta pitkin pitkälllä loikalla akvaarion päälle ja sitten kirjahyllyn päälle,sitten takaisin putkeen...tota ne on jatkanut pian tunnin,eikä loppua näy
Manu taas leikkii meidän isännän kanssa sellaisella kissanongella,jossa on kilisevä karvahiiri perässä,sekin loikkii ja pomppii niinkuin olisi pikku poika
Onni leikkii koirien kanssa,se kierii lattialla ja odottaa että jompikumpi tulee tökkäämään masua kuonollaan,ja sitten kun jompikumpi(yleensä Elvis) koskee niin Onni ponkaisee ylös ja alkaa hakkaamaan tassulla koiraa päähän,sitten se pujottelee sen jalkojenvälistä ja pomppaa kahdelle jalalle ja alkaa mätkimään selkään ja peppuun...(ilman kynsiä tietysti)Samalla se maukuu kimeitä pikku kiljahduksia.Sitten kun koirat lähtee karkuun,niin se juoksee niitten eteen makaamaan ja kierimään kuin lällättelemään hölmöille koirille.On tosi herttaista nähdä kuinka hyvin kaikki meidän muksuista tulee toimeen keskenään.Kun Doris nukkuu lattialla,niin usein Onni painautuu sen kainaloon,ja alkaa nuolemaan sen korvaa,nyt se uskaltaa tehdä sitä jo Elviksellekkin,nopeasti se oppii luottamaan,ettei koirat tee pahaa.
Ihana olo itselläkin nähdä että kaikki eläimet voi hyvin ja vaikuttaa erittäin onnellisilta
Jopa meidän akvaariossa näytetään onnellisilta.Seeprakirjoahven pariskunta huolehtii 3 viikkoisista vauvoistaan mallikelpoisesti,samaten huomasin että partamonnitkin ovat saaneet perheenlisäystä
Nyt taidan kömpiä nukkumaan kaikkien ihanien karvaturrien kanssa,kun olkkarissa tunnutaan jo vähän olevan rauhallisempaa,on kiva olla tälläisen lapsikatraan onnellinen mamma!(ja en yhtään panisi pahakseni vaikka sellainen kulkurikissakin ottaisi minut adoptio mammakseen
)
Trigona, onnea uudesta perheenjäsenestä.
Tässä lainaus erään tamperelaisen eläinsuojeluihmisen sanoista:
KKY = kissalle katastrofi -yhdistys. Harvakseltaan sieltä kissaa saa.... Kissat eivät tule toimeen muiden kissojen kanssa (Hassua, koska kuitenkin ovat ensikodeissa laumoissa, eikä aina ollenkaan hyvissä oloissa...), ne eivät voi sietää lapsia, pariskuntia, muita eläimiä tai yksinjäämistä työpäivän ajaksi.
Tässä Tampereen seudulla on sellainenkin paikka, josta löytöeläimille yritetään löytää (ja löydetään) koti: Löytöeläinhoitola Boondocks Orivedellä.
Vai simmottis. Tuo kisu ei nyt sitten ole KKY:ltä, ihan yksityishenkilöltä. Näin varmuuden vuoksi selvennän Vielä jännitetään…
Käyn nanikka vilkaisemassa ihan uteliaisuuttani tuota, jos kotisivunsa löydän. Kiitos.
Hih, Lissun kotomeininki kuulostaa ihan samalta kuin meillä silloin kun pojat oli pieniä. Pienet kisut juoksi iltahepuleissaan kuin norsulauma tuhoten kaiken tieltään Voi niitä aikoja.
Kilpparivärisen kissat ovat sydäntäni lähellä, kaikkien aikojen ihanin kisuni oli sellainen…tosi kaunis!