Suuri Keltainen Metsästäjä ja sen eka saalis.
Hoi Trigona, joko tiedät?
No en
Nanikan kisulle jos laitettaisiin vähän punaisempi puolipitkä turkki päälle, siitä tulisi Timon
Kiipeilypuu on nyt kasassa, tunnin ähräsin sen kanssa. Ihan jees tuli. Pari sellasta juttua siinä on, mitkä nostatti kulmakarvoja ja herätti suurta kummastusta, mutta käytössä sitten näkee lopulta, onko tuosta mihinkään. Pumba on koeajolla (emäntä nosti), tästä näkyy hyvin lähes koko puu:
Kukkuu!
Pumba EI ole enää puussa, ei ollut mikään jymymenestys. Ehkä sitten, kun lakkaa huimaamasta
Trigona hei, annan sulle vinkin.
Hiero vähän mirrin minttua sinne - tänne kiipeilytelineeseen
niin alkavat kiehnätä ja tykätä kiipeilystä enempi.
Hurjan kivan näköinen teline!
Terveisiä kiipeily kissoille, kyllä nyt on kivaa kurnau.
Nostin Pumban puuhun ja leikitin lempilelulla - langanpätkällä. Jo sitten maistui pikku nokosetkin tasolla ylimmällä. Tuota kissanminttuakin minulla muuten jossain on, olinpas unhottanut kokonaan. Sitä siis laitetaan.
Ja nyty olen saanut varmistuksen, tyttö muuttaa meille perjantai-iltana! Kuinka monta yötä vielä? Iiiihaaanaaaa, innostuin niin että minulle tuli hikka
Ja jännittää ihan hirveästi.
Upea kiipeilyteline Trigonalla!
Tuo kissanminttu on jännää, kun jotkut kissat menee ihan sekaisin siitä, mutta joillekin sillä ei ole mitään vaikutusta. Tuttavani kissat ovat ihan hurrnauskis saatuaan sitä, mutta meidän neitoset eivät voi ymmärtää, mitä ihmeellistä siinä on. Tosin kuvassa näkyvä Nöpö nyt on sekaisin muutenkin. Kiepsahtaa aina selälleen kun näkee minut ja jos ei heti tule silitystä tai rapsutusta, kuuluu hyvin kovaääninen ja vaativa ääää-ääni. Kiepsahtaessaan usein myös tipahtaa jostain. Tuosta telineestäkin on tipahdettu vähän monta kertaa... (Kuvassa Nöpön alta näkyvä ruskea ja lelumajavan häntää. Ja älkää kysykö, miten se on jalkansa noin saanut...)
Trigona, vastaan ihan selvennyksen vuoksi: en minä suinkaan tarkoittanut sitä, etteikö KKY:ltä kannattaisi kissa ottaa. Päinvastoin, kaikki kissat pois sieltä, mitä nopeammin sen parempi.
Rentun raapimispuu on vielä vaiheessa. Ei oikein meinaa onnistua köyden pyörittely siihen päälle. Renttu tulee vähän "auttamaan" ja sitten on sormet täynnä juuttiköyden kuitua ja kissankynsiä.
Ehtisköhän tänään iltapäivällä pyöritteleen sen köyden siihen sillä välin kun uunituore konsultti on vielä unessa?
Ooh, Renttuko konsultoituu? Miten musta tuntuu, että se on ihan pikkuruinen vielä. Vanhako se nyt on?
Niin, ja en minä sieltä KKY:ltä saanut kissaa vaikka olisin halunnut
Minustakin Renttu on vielä ihan pentu, reilu puolivuotias vasta. Mutta ensimmäiset kiimanoireet alkaa tuoksahtamaan pissassa ja eläinlääkäri oli sitä mieltä, että nyt on oikea aika.
Muttei siitä narun pyörittelystä eilen mitään tullut. Oli niin jännä päivä mulla itselläni, etten täpinöissäni saanut mitään tehtyä. Istuin vaan keittiön pöydän vieressä ja pölisin kerraten päivän tapahtumia. En ole edes ihan varma kuunteliko kukaan.
Selasin valokuviani ja ihan pakko on laittaa kuvat Pekasta.
Nykyään:
Vuosi sitten:
Ei kai tuo ainakaan nälkää ole nähnyt...
Sori tuo jälkimmäisen kuvan laatu.
Ja menköön nyt samanlainen vertailu Topistakin.
Tänä keväänä lempiasennossa:
Ja pari vuotta takaperin:
Topi on kooltaan huomattavasti Pekkaa pienempi ja sirompi.
Miten noi kissanpennut onkin aina niin hellyyttäviä.. Meillä harjoitellaan geometriaa. Menossa 45 asteen kulma
Ihana tuo Pekka! Jon en olisi kissalle allerginen, meillä olisi varmaan jo monta kisulia. Tietääkö kukaan sellaista kissarotua joka ei niin ärsyttäisi allergikkoa / astmaatikkoa? Onhan koirissakin eroa. En voisi koskaan hankkia esim spanielia mutta leikkaamalla trimmattavat kuten vaikka villakoira tai bedlingtonin terrieri menee hyvin (ja nyt toi tytön kettis kun sen turkkia hoitaa).
Meidän vanhaneiti Mallu päiväunilla. Ikää 11 vuotta.
Tänään perhepotretti:
Pentu avasi silmänsä 9 vrk:n iässä. Nyt jo terhakka vesseli, mutta jalat eivät vielä kanna isoa massua!
Oi Titamiini, kaunista on, ihanat siniset silmät pikkuisella...
Voi kuinka on ihana kissanpentu!
Tässä ollaan niin tiikeriä. Laitoin tyttökissoja tähän edustamaan, ettei mene ihan miesvaltaiseksi.
Ja meillä taas kerran vähän haikeinakin huokaillaan mielessämme, onkohan tämä kesä se viimeinen meidän Vanhan Rouvamme paistatella terassin auringossa??? Ikää Prinsessallamme on 16,5 vuotta - muuten terve, mutta ah! ja voih! niin pieneksi ja olemattomaksi kutistunut. Mutta niinhän meille ihmisillekin käy vanhetessamme.... Päätoiminen harrastuksensa nykyisin on nukkuminen, nukkuminen ja nukkuminen....
Meidän Uffella on ilmennyt mielenkiintoinen piirre, jota en vielä aivan varmasti ole osannut tulkita; se esimerkiksi iltayöstä, kun talossa muut nukkuvat, mutta minä vielä sängyssä luen kirjaa, kävelee makuuhuoneessa huoneen nurkkaan tuijottamaan ylös ja miukaisee sillälailla nätisti. Saman se teki eilen yömyöhäällä tässä minun tietsikkani sijaintihuoneessa, kun istuin naputtamassa koneella ja muualla oli hiljaista.
Mieleeni on tullut kaksi vaihtoehtoa: olen huomioinut sitä liian vähän päivän mittaan tai sitten se haluaa minunkin jo menevän nukkumaan.
Olen reagoinut sille muutamalla sanalla kysymällä mitä se on vailla ja esittelemällä sille puuhellan päällä olevat kuivamuonat purkissa ja heiluttamalla vähän vesiastiaa, että se huomaa veden.
Nurkassa ylös katsova kissa näyttää jotenkin niin hyljätyltä ja yksinäiseltä.