Awa kuuntelee
Musu sanoo Moi!
Awa sanoo Moi Moi!
Jopas se Kesäheinä heitteli komean kuvasarjan Awasta ja Mususta.Awalla on kyllä ihana turkki,niin hulmuavan puhtoisen näköinen.Ja Musu on vaan niiiiiiiin ihana!!Maailmassa ei kyllä ole kauniinpaa kuin hopeansinertävänharmaa kissa suurine silmineen.Ja tuossa viimesessä kuvassa Musu on kyllä sen näköinen että sille pitäisi antaa suukko.
Parhaillaan Harmi istuu tietokoneen vieressä kehräten ja muutaman sekunnin välein tulee antaan mammalle pusun puskemalla hiljaa kuononsa suutani vasten,se on niin ihana,mamman sydänkäpynen
Meillä meinasi käydä juhannuksena huonosti.Kissat oli kaikki sisällä niinkuin pitääkin,ja jätin yhden hyttysverkolla varustetun ikkunan rakoselleen.Lähdettiin miehen kanssa iltamyöhällä muutamaksi tunniksi ystävien luo,ja sitten kun tulimme kotiin olin ihan ihmeissäni,Manu oli ulkona ja kiiruhti ulko-ovelle,tajusin että sen on ollut pakko tulla ikkunan kautta.Juoksin talon ympäri ja huomasin että hyttysverkko oli revitty riekaleiksi.Olin ihan hätääntynyt ja täysin varma että Harmi,Hellä ja Onni on karannut myöskin.Ja ne reppanat ei osaa ollenkaan olla ulkona...Juoksin sisään ja Harmi kipitti jalkoihini kovaa kehräten,sitten huutelin Hellää ja sieltä se pikkuinen kömpi sohvan takaa nokosilta.ja siinä samassa Onni pomppasi kaapin päältä maukaisten katsoon mitä se mamma hätäilee. Suljin ikkunan ja olin niin huojentunut kun kaikki lapset olikin turvallisesti kotona.
En kyllä enään uskalla pitää edes hyttysverkollista ikkunaa auki.Manu on sellainen tuholaistermiitti,että se keksii mitä vaan päästäkseen ulos.Eikä se edes lähde pois pihasta,vaan heti kun sen päästää ulos niin se raapiikin ovea että haluaakin sisään...omituinen poika,mutta silti niin ihana.silloin kun ollaan pihassa yhtä aikaa ja minä työnnän kottikärryjä,niin Manu hyppää kyytiin ja makailee niin pitkään kuin kärryt kulkee
Sadepäivän ratoksi erehdyin siivoamaan. Niin kävi kuin ennenkin: kun saa lattian pyyhittyä ja leväyttää siihen puhtaan maton, kissat saapuvat sankoin joukoin siihen just'heti riekkumaan.
Tästä se lähtee, sukellus maton alle, vaikka jätin siihen tuolinkin painoksi:
Joku riekkuu mun pyrstöni alla, sanoo Viiru.
On ne nuo tytöt levottomia, Paavo vain katselee. Heti kun kameran silmä vältti, osalistui touhuun täysin palkein.
Vanha rouva Roosa Maria Ruusuntippa valvoo kersojen leikkejä...
- mutta Irmaa ujostuttaa aina vaan. Ei uskalla osallistua...
Voi heitä, ihanaisia! Tuo vanha rouva Roosakos se oli meidän Pekan äiti?
Musu kiittää pusuista .
Hui kauhistus teidän ikkunatarinaa.
Meillä repi Musu samalla lailla hyttysverkon vintissä ja istui tyyriin näköisenä ulkopuolella.
Onni meilläkin Onnettomuudessa, sillä saatiin Musu ehjänä sisälle. Varmasti olisi jalat poikki, jos olisi tippunut vintistä.
ANNAN SULLE HYTTYSVERKKO VINKIN:
Kannattaa tehdä puusta ikkunaan laitettava kehikkoreuna (=niinkuin taulun reunus) nido niittikoneella tai pienillä nauloilla hyttysverkko ja siihen päälle (nidottuna tai naulattuna) metalliverkkoa, otan kuvan niin helpompi ymmärtää:
Lissu85 ja kultaiset kisut turvallisuutta ikkunaan, tässä vielä lähikuvaa metalliverkosta, ja kissatkin saa happirikasta ilmaa:
Niin ja terveisiä Lissu85:n rakkaille kissoille.
MarjaBee, Roosa on äiti ja Paavo ja Irma Pekan sisaruksia.
Voi noita kisuja! <3
No niinhän se olikin. Roosalla ei ollut häntää, mutta entäs Irmalla ja Paavolla? Pekallahan ei ole kuin se lutunen tupsu…
Irmalla on samanmoinen, mutta Paavolla on oikein kunnon saba.
Voi mirrinminttu! Meidän Riitusiirin puolikas eli Siiri (se Poikin) on ollut hävyksissä sunnuntaista lähtien. Olen huolesta melkein sairas. Se reppana on niin arka, että kun meillä oli vieraita, niin ei lauantai-iltana uskaltanut tulla pihaan, kun tultiin mökiltä kissoja ruokkimaan. Sen jälkeen sitä ei ole näkynyt. Riitu tuossa pötköttää päiväunilla, ja tuntuu kuin sekin välillä etsisi siskoaan, niin haikeasti katselee kuistilta pihalle. Ja on niiiin hellyydenkipeä. Tässä vielä kuva tytöistä yhdessä:
On ne niin söpöt. Jospa Poikin vielä tulisi takaisin. Oletko katsonut kaikkien lähipuiden latvat ?
Kyllä se tulee, ja sitten pitääkin olla tarkkana: Ruokaa ja mutta ei painostavaa tunkeilua ensihätiin. Kyllä se siitä sitten.
Bosskuvaa ei olekkaan ollut muutamaan aikaan. Tässä se muuttui lätäköksi polulle, eikä pieneen mieleen juolahdakkaan että voisi olla jotenkin polullakulkijoiden jaloissa. Sillä kaikkihan väistävät The Bossia. (Lisänimen T tonnin ymmärtävät ne jotka ovat katsoneet Terminaattorin jatko-osan)
Meitin Siiri on niin taitava kiipeilijä että tuskin jäisi puun latvaan. Ei auta kuin odottaa ja toivoa, etsintä olisi aika toivotonta, koska ei tiedä mihin suuntaan on lähtenyt.
The boss osaa ottaa rennosti, otetaan mallia. Temskukka, olen muuten itsekin kotoisin Pohjanmaalta, vähän pohjoisempaa, mieheni Etelä-Pohjanmaalta.
Täältä on muutkin löytäneet oikein hyviä miehenvärkkejä : )
Laittakaapas ihmiset hölöä kun seuraavan kerran kissanne jää puuhun. Meidän isäntä silppuaa oksatonta mäntyäkin pitkin salamana ja tuo kissat käden käänteessä alas. Sähkötolppia varten meillä on jopa ne paalukengät.
Tyttären pikku-Pontuksellakin on asiaa, ja paljon.
Tässä sivistyneesti suu kiinni.