Joo kyllä - kertokaa vain näitä hyviä tarinoita niin paljon kuin jaksatte - taas palaa usko ihmisiin ja siihen että hyvät voittaa lopuksi.
hyvin lähellä synnytystä nännit hieman "kasvavat" ja tissit tuntuvat jo ihan selvästi. voi vielä kokeilla lypsämällä, maitoa erittyy ihan selvästi.kaikki kissat ei anna sitä tehdä mutta voi koittaa aina silloin tällöin. se on ihan selvin tapa selvittää erittyyky jo maitoa.
siis erittyykö
Marja-Leena, ei siis ole mitään virallista tapaa adoptoida löytölastaan. Ymmärsin ehkä aluksi väärin.
Temskukka, kyllä ihmisiin kannattaa aina luottaa. Niin kissatkin tekevät.
Pieni polku, ei sen testituloksen saamiseen välttämättä mene kuin pari päivää. Itse miettisin kovasti, ennen kissan testaamista. Siis jos ei ole kysymys jalostuskissasta tai muualle luovutettavista kissanpennuista. Ja riippuen siitäkin, pidetäänkö kissa sisäkissana, vai pääseekö se mahdollisesti ulos muiden joukkoon, onko kissa ainokainen, vai onko taloudessa muitakin kissoja. Sitä paitsi tiine kissakin voidaan leikata (myöhäinen raskaudenkeskeytys), jos kissa selkeästi on riskiryhmässä. (Sääli tietysti syntymättömien pentujen vuoksi.) Minusta hyväkuntoinen ja terveen oloinen narttu voi synnyttää huoletta ja pentuja luovuttaa (12 vkon jälkeen) vastuuntuntoisiin perheisiin. ( Muistaakseni muutaman viikon kuluttua tiinehtymisestä kantavan naaraan nisät muuttuvat ruusunpunaisiksi
No käytin ehkä vähän väärää sanamuotoa, mutta jollei kissalla ole omistajaa eikä kukaan siitä huolehdi ja olet valmis sen ottamaan hoiviisi niin en näe mitään syytä olla sitä tekemättä. Minä aloitn käymällä eläinlääkärillä ja tutkituttamalla otuksen ja siinähän se samalla rekisteröityi minun kisuliksi ... molempien kohdalla. Tosin kivitetty mexicaana pelkäsi muita ihmisiä ja ohikulkijoiden lepertelyyn ja herkkupaloihikin tottunut venäläinen katukissanpoikasraakki vain hyrisi kun sai kaiken huomion osakseen...
Kiitos Rissa vastauksestasi ja kiitos kaikille muillekin keskusteluun osallistuneille. Missään tapauksessa en aio ruveta kissanpentuja välittämään eteenpäin. Pidämme ehkä yhden, mutta asia on vielä niin keskeneräinen,....
Mette on niin kaunis, kasvonpirteiltään suomalainen, mutta turkki on kuin Persiasta. Varsin persoonallinen ilmestys, sanoisin.
"Missään tapauksessa en aio ruveta kissanpentuja välittämään eteenpäin. Pidämme ehkä yhden."
? Entäs loput pennut sitten, jos haluatte pitää vain yhden? Vai olenko nyt ihan pihalla taas..
Ottakaa vain kisuli kotiin! Ja todennäköisesti se pentuja odottaa jos masu on jo kovin iso. Minä en tuota Rissan mainitsemaa "myöhäisaborttia" suostuisi tekemään, ihania vauvoja sieltä tulee!
Voi että kun mulla on vauvakuume... Yhyy!
Cassandra oli viimeyönä ihan mahdoton. En käsitä mikä sillä oli. Yleensä se nukkuu aina rauhassa mun vieressä, mutta viimeyönä poikaystäväni ei saanut nukuttua ollenkaan kun Cassandra riehui kokoajan. Ja jopa minä, joka nukun kuin tukki, heräsin pari kertaa kamalaan meteliin. Äkillinen hulluuskohtaus ilmeisesti iski Cassulaiseen.
Satua, kommentillani tarkoitin vain, etten ole mitään kissatehdasta perustamassa.
Meidän kissamme sai karvaasti kokea, ettei ihmiseen voi aina luottaa... Sen ensimmäinen kevätretki oli ilmeisesti iloinen seikkailu, mutta pari päivää kotona oltuaan se lähti uudelleen lietsuamaan ja lauantai-iltana saimme soiton naapureilta, että kissa on nähty heidän pihassaan. No eikun autoon ja kiireesti hakemaan...siellähän se oli ulkorakennuksen ylisillä ja tuli luokseni hetken juteltuamme. Olin iloinen löydettyäni sen , mutta ilo haihtui nähtyäni missä kunnossa se oli; laihtunut ja surkeannäköinen, toinen silmä aivan verenpunainen... Oletin sen tapelleen toisen kissan kanssa. Kotiinpaluu oli sydäntäriipaiseva, kissa ei kehrännyt eikä jutellut, oli jotenkin vaisu, vaikkakin söi ja toimitti asiansa laatikkoon niinkuin ennenkin. Sunnuntaina soitin päivystävälle eläinlääkärille ja kysyin neuvoa silmän suhteen, sain ohjeeksi odottaa maanantaihin ja mennä sitten näyttämään omalle lääkärille, jos kissa ei ole selvästi kivulias ennen sitä. Maanantaiaamuna sitten menimme tohtoriin ja kävi ilmi, että kissaa on ammuttu haulikolla! Päässä ja takaruumiissa oli 6 haulia. Päälaella olevan lääkäri poisti nukutuksessa, muista hän poisti ainoastaan haulinreikään uponneet karvat, että haavat pääsevät paranemaan. Pahin kaikista oli silmäkulmasta korvanjuureen uponnut kuula, se oli kulkenut luomen alta ja raapaissut haavan sarveiskalvoon, mistä johtui silmän punaisuus. Ilmeisesti sitä oli ammuttu ensin päin näköä ja sitten vielä toinen laaki takamuksille sen paetessa...lähemmin tarkastellessa ilmeni että korvalehden läpikin oli kulkenut hauli. Silmää on seurattava huomiseen, reagoiko mustuainen valoon supistumalla samaan tahtiin terveen silmän kanssa. Punaisuus on jo alkanut vähetä ja toivon totisesti, että silmä tulisi kuntoon. Silmätippoja ja antibioottikuuri saatiin mukaan. Nyt Lellu alkaa jo olla oma itsensä, ruokaakin kerjäsi jo kohteliaasti, mutta kun ei saa antaa ennen aamua, tuntuu hirveältä kieltää kovia kokeneelta kisulta sapuskat... muutenkin on ristiriitainen olo, toisaalta pohjattoman onnellinen kissan löydyttyä, toisaalta suuri suru kun piti noin käydä. Mutta pahemminkin olisi osannut käydä, nyt on kuitenkin paraneminen alkanut. Ja isännälle alkaa kissan ulkoiluhäkin suunnittelu, enää emme uskalla päästää Lellua yksin ulos.
Voi sentään, Lellu parkaa. Onneksi sentään henki säilyi. Rapsutuksia!
Kyllä ihminen voi olla julma, voi kisuparkaa. Paljon rapsutuksia täältä ja pikaista paranemista, voimia tulevaisuuteen
Malvankukka, olipa kauheaa luettavaa. Voi kissaparkaa
Temskukka hei, jos tykkäät isoista kissoista niin nämähän (pojat) voivat painaa jopa 10 kg. Suurin kissarotu. Meillä Jätti 1 vee painaa nyt yli 4 kg. Ihannepaino "aikuisena" noin 5-6 kg...siis tytöillä. Nämä kehittyvät sykäyksittäin ja täydellinen väritys on tullut vasta noin 3- vuotiaana.
Aikas hassua muuten. Kun aloimme etsiskellä kissaa niin miehellä oli ehdoton vaatimus ettei pitkäkarvaista eikä mitään suurta kissaa oteta. Hmm, olenko esittänyt muunneltua totuutta vai mitäs tämä nyt sitten on
No niin. Soitin eläinlääkärille ja eläinsuojeluyhdistykseen. Annan kissalle matokuurin, koska maito ei ole vielä laskeutunut. Raskauden keskeytystä emme tee. Eläinsuojeluyhdistys lupasi ottaa pennut, sitten kun ne ovat luovutusikäisiä. Asia on siis sitä myöten selvä.
Toivon mukaan saamme kuitenkin nauttia muutamasta pentukuvasta kunhan sen aika koittaa...saammehan?
Juu, tottakai
malvankukka, paranemisia kissallesi. se mitä sille oli tapahtunut oli hirveää luettavaa ...
Hienoa Pieni polku, nythän tulee madotuskin suoritettua, hyvä juttu ja pentujen sijoituskin hoituu eläinsuojeluyhdistyksen kautta, tosin on mahdollista ettei luovutettavia pentuja sinne jää, kun tuttavasi niitä alkavat kyselemään itselleen . Olet hieno ihminen kun hoidat kissan asiat järkevästi, pienen kissan maailma pelastuu.
paranemisia Malvankukan kisulle! Onneksi ei käynyt pahemmin.