Karakali nuo Jontun pesukuvat on kyllä hyviä 
. Ja jos Jonttu kerran nauttii, niin suotakoon se 
suklaan väriselle Jontulle 
.
Missä se on? 
AHAA! Löytyi!
Hyvää syntymäpäivää, Jonttu-vaarille, 17-vuotta!!
Täällä muutama toinenkin kuva, Jontulla ei elämä hirveästi muuttunu tämän päivän myötä 
Paljon onnea Jontulle! Kehräykset ja korvataustan pesut pojilta!
Onnea ja rapsutus Jontulle!
:set 17v. SyntymäpäiväOnnittelut Jonttu--kissalle!
Awa keksi runon: "kissi kissi kissittää - aina niitä pissittää - hih...hii ja kurnaut sulle - makoisat naurut mulle"
:sesti toivottavat: Awa ja Musu perheineen
Onnea Jontulle!
Kerroin tässä aiemmin meille tulleesta The Boss-kissasta. Riesukolli on varsin ärhäkkä muille kolleille vaikka näyttääkin budhalta, joten emme ole oikein vielä antaneet niiden toisiinsa tutustua kasvotusten. Sen sijaan olemme kanniskelleet Bossia alas ja Riesua ylös niin että ovat saaneet nuuskia ja käyttää toinen toisensa hiekkalaatikkoa.
Tänään toimme Bossin alas tutustumaan Riesun kanssa. Välittömästi Riesu hyökkäsi Bossin kimppuun mutta nostin ne erilleen, toinen isännän, toinen minun syliini, ja hiljaisella äänellä puhuen siliteltiin karvat alas.
Pikkuhiljaa Riesukin pystyi nuuskimaan Bossin nenää, ja tämähän nuorena ja positiivisena kissana teki mielellään tuttavuutta Riesun kanssa vaikka ensin vähän kahinoivat. Tästä kahinoinninsta muuten välihuomautus - aina pitää muistaa että näissä on pitkälti kysymys huudon ja teatterin yhdistelmästä, hyvin harvoin kollit tappelevat tappaakseen. Tämä kannattaa pitää mielessä kissanomistajana ettei mene paniikkiin ollenkaan.
Pian saimme syöttää pojille herkkuja niin että söivät yhdessä. Shelbykoirakin osallistui herkkuosioon. Mutta nuoret kissat on piruja täynä joten Bossin pitää "vähän" käydä tassulla kokeilemassa onneaan, ja Riesu joko sähisee, mouruaa tai antaa pikku tomuutuksen.
Soitin äsken kotiin ja isäntä sanoi että yksi valetaistelu käytiin, parin sekunnin mittainen, kun Riesukissa olisi halunnut nukkua sohvalla ja Boss meni siihen huumorimielessä vähän täppäilemään. Nyt kuulemma Riesu kuorsaa sohvalla ja Boss ikkunalla.
Kirrekissa on seurannut pojujen edesottamuksia melko lailla etäisesti, sillä näyttää tuo dementia vaivaavan näiden päivänpoltamien tilanteiden seuraamista.
Sovimme kuitenkin, että kun isäntä lähtee asiointireissulle hän vie Bossin yläkertaan, ja varsinkin ennenkuin pojat tulevat koulusta. Sen jälkeen meillä on aina paljon meluisampaa joten Riesulta menee helpommin hermo.
Tuttu tilanne, hyvin taas tapaus kuvattu, Temskukka.
Tyttären kanssa oltiin kyllä kauhistuneita, sillä meillä ei ole ollut aikaisemmin kokemusta riitelevistä kissoista.
Nämä ovat tosin sukulaispojat, jotka erotettiin ensimmäistä kertaa toisistaan niin, että tyttäreni otti 4-vuotiaan Tontun ja minä sen 5-vuotiaan sedän Nessun. Nyt ei Nessu ollenkaan siedä veljenpoikaansa.
Olen siitä kyttäystilanteesta laittanut tänne kuvia joskus.
Asiaakin oli.
Tyttäreni haluaisi ostaa tyttökissan Tontun ystäväksi.
Tyttäreni seuraa monessa asiassa jalanjälkiäni: opiskelee hortonomiksi, haluaisi mielellään pelastuskissan etc...
Hän olisi kuitenkin kiinnostunut nimenomaan lemmikkitasoisesta itämaisesta tai siamilaisesta tytöstä. Näyttelytoiminta ei lainkaan kiinnosta, eikä sijoituskissa.
Aikuista kotia tarvitsevaa kissaa mietittiin.
Täältä löytyy varmasti kokemusta, kumman sukupuolen kanssa tulisi leikattu 4-vuotias Tonttu-poika toimeen ja pitäisikö kuitenkin mieluummin olla pentu?
Me oletamme, että tulisi juttuun paremmin tytön kuin pojan kanssa , mutta iästä emme osaa kuvitella mitään.
Odotan hyvin kiinnostuneena mielipiteitä!
Toiseksi kysyn samalla, että tietääkö teistä kukaan, onko jollain yksityisellä tai kissalalla tällä hetkellä sopivaa, tyttäreni toiveiden mukaista kissaa?
Joskushan myös kissaloilla on aikuisia kissoja, jotka myydään/annetaan eri syistä pois laumasta.
Tässä näette, kuinka tyttäreni Tonttu alistuu.
Ja 
tässä ystävää kaipaava Tonttu.
Samaa rotua oleva pentu olisi kaikkein ihanin vaihtoehto Tontulle. Pikkuhiljaa tutustumista alkuaikana ja vain ihmisen läsnä olevaa tutustumista. Itsekkin veikkaisin tyttö-pennun sopivan paremmin. Itse oppisin, että vastedes kannattaa ottaa kissalle heti kaveri ja mieluiten saman vuoden sisällä syntynyt. Meidän edesmennyt Tomppa oli jo vanha kissa kun meidän pikkuneiti kissamme tulivat ja muutama päivä oli sähinää ja totuttelua mm.kuka määrää kaapin paikan eli syömisjärjestys ym. Vanhaa Tomppa kissaa piti kehua ja paijata äärettömän paljon oli ohje jossakin kissa nettisivuilla, ettei vanha kissa luule, että hänen paikkaansa kodissa ollaan valtaamassa ja viemässä. Klematis Apulan kissasivuilta saattaa löytyä kissakaveriksi samaa rotua tai ainakin rotu, joka on luonteeltaan saman oloinen kaveri. Toivotaan, että Tonttu löytää ystävän/kasvattisiskon tai veljen pian Onnea etsintään .
Tänään kissaneidit nukkuivat tavallista enemmän, koska täällä satoi lähes koko päivän...
Tämä on normaali halius-nukkumisasento,
toki sitten ollaan vielä päät päällekkäin yhdessä.
Voi kuinka lempeästi kissasi halailevat toisiaan, Kesäheinä.
Olisin niin kovasti toivonut, että meidän Toscalla ja Nessulla olisi tuollaiset välit.
Mutta kumpikaan ei välitä toisestaan. Nessu yritti alussa viedä Toscan aseman, mutta Tosca otti kylmän rauhallisesti ja kääntyi aina pois Nessun uhotessa ja me ihmiset taas sellaisella hetkellä siliteltiin ja kehuttiin Toscaa. Molemmat kissat huomasivat, että ihmiset ovat rauhanomaisuuden puolesta ja niin rauha astuikin maahan.
Mutta sen kissalan, josta Nessu ja Tonttu ovat lähtöisin, emäntä sanoi, että sellaisetkin kissat, jotka ovat elämänsä yhdessä eläneet, voivat muuttua vihamielisiksi toisilleen, kun ne ovat jonkin aikaa olleet erossa toisistaan. Ikävää jo siksikin, että minullehan Tonttu hoitoon tulee, jos tyttäreni lähtee matkoille.
Klematiksen esittelemä Tonttu on hurmaava. Ihanasti villin näköinen!
Epelistä sain kerrankin naamakuvan niin, etteivät silmät salamasta menneet ''pilalle''.
Epeli onkin hyvin syöneen näköinen, tainnut kermat ja silakat maistua.
Tyyriin näköinen:)
Eilen nauroin Minni-kissan kanssa. Pihalla loikki rusakko, sitä ei Minni nähnyt, mutta huomasi melkein heti sen jättämät jäljet. Haisteli niitä ja hieman tassullaan kaivoi, silloin hyppäsi selkä kaarella ainakin parikymmentä senttiä ilmaan ja häntä suorana kotiin. Oikea saalistaja:D
Se meidän uusiokissa, joka viime kesänä saatiin, on osoittautunut suureksi mustikkajogurtti- ja jäätelötikkufaniksi.Siltä oikein kuola tippuu, kun se vierellä tuijottaen ja välillä aina tassulla muistuttaen odottaa jogurttipurkin sisäkannen ja kielen ulottuma-alueen nuolentaa tai jäätelötikkua, johon on pitänyt osata sopiva määrä jättää nuoltavaa.