Sitähän se kaikki on, rakkautta rakkautta vaan
(sori kun tungen taas kuvia, mutku… ei noita mössyköitä voi olla jakamatta)
Seinäruusu: annatte kissojen vain varovasti ja oma-aloitteisesti lähestyä toisiaan. Joskus kemiat pelaavat heti kissojenkin kesken ja silloin homma helppo, mutta… Kissatahtisuus on tärkeintä, ei sylissä nokittain törkkiminen. Mutta kannattaa olla läsnä jos tilanne riistäytyy. Vaikea neuvottava, anyone else?
Sitä ollaan niin sävysävyyn 
No Eskimolla on kuulema entisessä elämässään ollu aina joku eläinkaveri, joten kyllä mä luotan siihen, että suht hyvin sujuu ja Eskimoon luotan satasella. Koiria kun on käyny kylässä, niin Eskimo istuu joko tuolinsa alla, eteisen hyllyllä tai kävelee samaan aikaan olohuoneessa- tosin koiran perässä.
Ihan hullua tää kissojen matolääkintä, kun ensin luettiin netistä parhaaksi vaihtoehdoksi Sepantel, jonka pitäisi kelvata kissoille sellaisenaan ja yksi pilleri riittää koko hoitoon. No apteekki lupasi ensin tilata sitä, ja sitten ilmoittikin että se on tukkurilta lopetettu, ja myi meille Drontalia. Drontal tietysti osoittautui sellaiseksi myrkyksi, jota ei saa kissalle alas edes väkisin (kirjaimellisesti). Sitten lopulta ratkaisuksi löytyi Flubenolin purutabletti, joka on koirien matolääke, mutta jota voi silti antaa oikein annostellen kissoillekin, tietiysti kahtena päivänä. Seuraavaksi yritetään hankkia Milbemaxia, jonka pitäisi kuulemma olla yhtä helppo antaa kuin Sepantelin, mutta se on kalliimpaa. Tosi kivaa pyöritystä. No, onneksi saa sentään kisut kuntoon.
Susu on auttanut koko aamun minua ulkohommissa, mitä niistä tulisikaan ilman;)
Minäkään en ymmärrä, miksei kissojen matolääkkeitä (myös heisimatoon tehoavia) ei tehdä sen makuisiksi, että ne olis kissalle namipaloja. Luulis nykytekniikan ja -tietämyksen jo riittävän.
Tuttu kertoi eilen että osti kissalleen matolääkkeeksi Axiluria (se tehoaa hyvin monenkirjaviin loisiin) , liotti tabletin veteen ja struutalla sitten antoi lioksen suoraan suuhun. Aine menee sinne minne pitääkin. Annetaan kolmena päivänä peräkkäin.
Koirilleni käytän just tuota Axiluria koska se on tosiaan niitä tehokkaimpia ja monipuolisimpia, ellei sitten ihan jopa tehokkain ja monipuolisin.
Pyydätkö sitä tuttuas tulemaan tännekin antamaan meidän kissoille ruutalla lääkkeet 
.
Ilonalla on kieli keskellä suuta, mitä nyt vähän tavallista edempänä.
Axilur on minustakin helpoin matolääkeannettava kissalle. Ja juuri tuon Nuun kertoma pruitalla kitaan liotettu tablettimassa kolmena päivänä peräkkain on käyttämäni keino. Tabletti on lähes mauton ja hajuton.
Drontalin kanssa oli ainaista taistelua ja Mirrix-tahna oli pitkin turkkia ja lattioita.
Täytyykin antaa taas keväinen matokuuri kohta puolin.
Jos ei Mirriksin sisältö ei ole muuttunut ei ainakaan ennen autanut kaikkiin loisiin
Mie käytön Axilureksia kissoilla ja pillerin annan suoraan kissan kurkkuun minusta se on helppo antaa kissalle pilleri, mutta jos sitä kissaa alat asetteleen syliin tai jonku vaatteen sisään voin varmuudella sanoa että sen erän voittaa kissa.
Ihan ohi kävellessä se menee kissalle.
Samaa mieltä mumin kanssa, pilleri on helpoin antaa kissalle.
Minulla on vain yksi sana pillerin annon kanssa taisteleville: pilleripyssy!
Hankkikaa sellainen niin johan helpottuu lääkkeen anto. Pari euroa maksaa, apteekista saa.
Ja nestemäisten lääkkeiden antoon kannattaa käyttää gelatiinikapseleita, joiden sisään pahanmakuinen lääke laitetaan, sitten vaan kapseli kurkusta alas (miel. voissa pyöriteltynä että on liukas) samoin kuin tabletitkin.
Minä en ole ikinä kuullutkaan pilleripyssystä 
En kans, toivottavasti apteekissa tietävät ettei (taas) pidettäis erikoisena…=)
Hih, kyllä ne siellä tietävät
Sillä saa "ammuttua" pillerin näppärästi kurkkuun, kannattaa kokeilla!
Kollilla todettiin kilpirauhasen liikatoiminta ja sai siihen pillerit. Vaikka isohko kissa onkin niin käsittely ei ole ongelma. Ne pienet oranssit pillerit saa kyllä helposti suuhun, mutta ne on niin kevyitä että se tahtoo samoin tein yskäistä ne pois. Ei tosin hermostu vaikka pillerin joutuisi moneenkin kertaan heittämään kurkkuun. Katselee vaan vähän kysyvästi että "kokeillaanko uudelleen?". Onneksi kyseinen kisu on hyvin perso herkuille. Suurinta huvia on ottaa herkkunappi sormista. Parin herkkunapin jälkeen se ei enää niin kiinnitä huomiota mitä sormissa on vaan kaikki kelpaa. Ottaa siis pillerinkin suoraan sormista herkkupalojen lomassa 
Matolääkkeenä on käytetty yleensä niitä eläinlääkäriltä ostettavia litkuja jotka laitetaan niskaan. Välillä saavat pillereinäkin jolloin yleensä käytössä on Axilur.
Meidän Miiru söi yli kolkyt vuotta sitten e-pillereitä. Kun antoi pari herkkunappia, niin se söi e-pillerin niiden perään.
Tänään kävi meidän 8kk ikäiset Mimi ja Hemmo sterilisoitavana ja kastroitavana.Samalla saivat sitten rokotuksetkin.
Mimi heräsi jo tunnin päästä leikkauksesta(heti kun tultiin kotiin).Hemmo uneksi viitisen tuntia leikkauksen jälkeen.Ei voi kun hämmästellä tuota Mimiä.Heti kun silmä välttää niin likka kiipeää raapimapuun kattotasanteelle,hyppii pöydälle ja sängyille ja muutenkin teputtaa häntä pystyssä niinkuin ei mitään olisi tapahtunut…
.
Mun mielestä saisi kyllä maata enemmän niinkuin normaalisti ison leikkauksen jälkeen,kun ei ole saanut edes kipulääkettä.
Hemmo kiipesi akvaarion lampun päälle heti herättyään ja siellä se on lämmitellyt koko päivän,laatikollakin jaksoi käydä mutta ruoka ei ole vielä maistunut.
Onneksi siis hyvältä vaikuttaa molemmat mussukat.Tämä äityli tässä onkin jo valvonut monta yötä kauhulla odottaen tätä päivää kun rakkaita lapsia satutetaan…
No nyt keskitytään vaan pikkuisten hellimiseen ja paranemiseen.
Meiltä onnistui tuon matosatsin antaminen vääryydellä ja viekkaudella, kun murskasin pilleri(n osat) hienoksi jauhoksi, sekoitin siihen tilkan kermaa kunnes se liukeni sopivan löysäksi velliksi, ja sitten siihen vielä keltuaista sekaan. Lopputulos maistui kummallekin kissalle tosi hyvin. Lääkkeenä oli siis Flubenol, mutta jatkossa kokeillaan, miten hyvin kaupaksi menee Milbemax.
Eikö sitten profender spot-on valeluliuos tehoa kaikkiin ?
Tuota meillä on annettu kerran