Mä tykkään että kohtuus kaikessa. Mein katti kyllä pyydystää elävää ravintoa tuolla ulkona, mutta muuten perusravintona on raksut ja valmiit tuoreruuat. Raksuja vaihdan, välillä on markettikamaa sitten välillä “tuhlaan” eläinkaupparuokaan. Tuoreruuasta kelpaa vain ne hyytelössä olevat, kastikelajitelmat jää yleensä syömättä. Lisäksi saattaa natustaa meidän ruuan tähteitä. Monesti oon saanut itseteossa kiinni nuolemasta leivän päältä voit ja syömässä esim. muusia, kun lapsilta on jäänyt keittiön pöydälle lautaselle ruokaa.
Vatsansa tuo toimittaa pihalla, alkuun oli hiekka-astia ja muistaakseni everclear oli hyvää hiekkaa, täytyy kaivella sekin “huonekalu” esille tuolta varastosta kun pentu tulee.
Noita “pinkkejä” myydään lähinnä kai matelijoille, mutta kuka kieltää kissalle antamasta, se on sit eri juttu syövätkö vai jemmaavatko johonki haisemaan…
Minullekkin saa antaa neuvoja, hiekkojen ja ruuan suhteen, vaikka kissoja on joskus ollutkin, on pääsyt unohtuman ne kaikki hoidot sun muut. Valjaat on jo hankittu, mutta kiipeilyteline pitää hankkia, entinen annettiin pois ja kaikki muukin kama, mutta kaupastahan niitä uusia saa.
Pirkkis, sulle on piiiiiitkä viesti privoissa =)
Pitää muistaa että vapaasti ulkoilevan ja saalistavan kissan ja sisäkissan ruokinnassa on melkoinen ero. Vaikka vapaasti ulkoileva kissa saisikin ruoakseen "ei niin laadukasta" sapuskaa niin se tasaa ruokavaliotaan runsaasti omalla saalistuksellaan. Mutta sisäkissa on sen varassa mitä sen kuppiin laitetaan ja "viljakeksit" ei todellakaan ole kissalle sopivaa ruokaa. Ja juu, perusteluita varmaan löytyy kissassa joka söi vaan niitä eikä koskaan sairastunut, mutta eihän kaikki tupakoitsijatkaan koskaan sairastu keuhkosyöpään?
Fiora, kaupassa ei ole mitään sellaista lihaa mikä olisi kissan luontaista ravintoa, broileri lienee kuitenkin lähinnä luonnonlintua mutta tehotuotetun broilerin lihakin on kaukana villilinnun lihasta. Muutaman kerran olen ostanut eläinkaupasta pakasteena myytäviä hiiriä ja tipuja, mutta ainoastaan yksi kissoista tajuaa ne syödä. Yksi tuijottaa sitä liikkumatonta elukkaa, peittelee ja poistuu paikalta. Toinen tajuaa siihen koskea kun sitä elukkaa sille tarjoaa ja liikuttelee, muttei syö. Kolmas sitten syö niin että murina ja rouske vaan kuuluu.
Eevaliisa, vertailepa noiden aikaisemmin mainittujen kuivaruokien ja Whiskassin tuoteselosteita niin huomaat melkoisen eron! Kissan voi totuttaa uuteen ruokaan niin että laittaa niiden tuttujen raksujen sekaan ensin pikkuriikkisen määrän uusia ja päivä päivältä lisää uusien määrää. Tai sitten voi käydä niin että uudet onkin herkkua heti ensi hetkestä! Ja vaikka pussissa sanotaan mitä, niin virtsateitä EI voi pitää kunnossa viljapitoinen ruoka jota lihansyöjälle syötetään, se sotii ajatuksenakin kaikkea vastaan. Lukeehan ihmisten murolaatikoissakin vaikka mitä, mutta sisältävät runsaasti hiilihydraatteja ja runsaasti suolaa ja niidenkin terveellisyydestä voidaan olla montaa mieltä =)
Ansu, tarkoitatko tuoreruoalla märkäruokaa vaiko oikeasti tuoreruokaa? Lihaa, kalaa yms? Pussi- ja purkkisapuskat on märkäruokia, niissäkin kannattaa valita sellaisia joissa ei ole viljaa eikä sokereita.
Minä olen kauhulla katsellut noita kauppojen märkäruokia, on kanaa vihanneskastikkeessa ja kalkkunaaja vihanneksia, kuulostaapa terveelliseltä, ihmiselle nimittäin, mutta mitä ihmettä kissa, lihansyöjä tekee herneillä ja porkkanoilla??
Tuo kuivamuonan merkinvaihtototuttelu meni meillä kätevästi;) Olin nimittäin pitkään ostellut jotain wishkassia tms ruokakaupanraksuja, kunnes yksinkertaisesti eläinlääkärireissulla muistin ostaa kunnon kuivamuonaa kolmen kilon säkin.
Tulin Viirun kanssa kotio eläinlääkäristä ja sinä jäi kissanruoka vähäksi aikaa eteisen lattialle, kun keskirtyin kisuihin ja muuhun. Tunnin kuluttua havahduin siihen, että viiru olikin järsinyt kulman auki pussista ja järsi iloisena kuivamuonaa, totutteluongelmia ei siis ollut. Kissat ovat hulluina Royal Caninin kissaraksuihin:) Mikään muu ei enään kelpaakaan.
Tuoretta silakaa kissani rakastavat, mutta sitä annan erittäin harvoin, kun muutenkin saavat aina välilllä märkäruokaa, jossa kalaa.
Ei meilläkään muihin kuivamuoniin enää kosketa. Jauhelihaa ja pakaste seitä syö lisäksi joka päivä vuorotellen. Joskus vaihteluksi ostan märkäruokia, välillä syö ja välillä ei.
Tarkoitin märkäruokaa, noita valmispusseja. Todellista tuoretuokaahan on sitten nuo linnut, hiiret, myyrät ja muut mitä saalistaa ulkona. Ainoastaan suoliston jättävät syömättä, yleensä keskelle pihaa, josta varikset tai harakat käyvät sitten siivoamassa pois.
Jatketaan sitten vielä kissanruoasta, ynnä hiekasta. MInä ihan kysyin eläinlääkäriltä tämän Kakkosen ravinnon suhteen, mikä on paras tapa ruokkia, kun Ykkösen kanssa tein ilmeisesti kaiken väärin, kuoli onneton 14 vuotiaana, vaikka mitään sairautta ei löytynyt, ei verikokeista, ei mistään, paitsi että Ykkönen oli virtsatiehytdiäätillä puolet elämästään.
Ykkösen diäättiruoka tehtiin itse, lääkärin ohjeen mukaisesti, riisin lisättiin lihaa, sekalaista sorttia ja sitten sinne tuli kolmea erilaista pulveria, niitä ei edes saanut Hämeenlinnasta kuin yhdestä apteekista. Mutta se siitä. Tämän Kakkosen kanssa sovittiin tämän kyseisen lääkärin neuvosta, että syötetään vain ja ainoastaan pelkkää kissanruokaa. Ne on kuulemma niin hyvin tutkittu ja valmistus valvottua nykyaikana, että kissa saa niistä kaiken tarvitsemansa. Ei jokainen kissa saa virtsatiehytoireita, eikä se ravinnosta pelkästään johdu, mikäli kissa juo riittävästi.
Sekin on kissan geeneissä, sairastuuko vaiko ei, leikatut kollit ovat alttiimpia. Eikä Kakkonen ole sairastunut, tämä juokin ihan kiitettävästi, eikä huom. syö raksuja kuin välipalalana kerran päivässä.
Minä nyt vain olen noudattanut lääkärin viisasta neuvoa, kalaa on yritetty antaa, mutta kääntää selkänsä. Muusta tuoreesta puhumattakaan, on saanut parii myyrää ja hiirtä kiinni valjaissa ollessaan, leikkii niillä ja yrittää kantaa sisään näytille, ei ikunas se niitä söisi.
Enkä minä nyt enää rupea ravintotottumuksia muuttamaan, kun on todella hyvänvoivan näköinen ja oloinen, turkki kiiltävä, alunalkaenlin paremmassa kunnossa kuin Ykkönen oli, joka tuli minulla täysin heitteillejätettynä keittiön ikkunasta sisään ja jäi, kun omistajaa ei löytynyt.
Hiekka, ihme ja kumma, tänään ei taas haise yhtään, vaikka pissa seisoi yöstä aamuun laatikossa. Epäilen siinä nyt kuitenkin vahvasti, että se on ollut ajoittain jotain reviirinmerkkaushajua, tuolla ulkona käy joskus joku irrallaan liikkuva kissa, on saattanut taas olla Kakkosen terassireviirillä.
Katsotaan, mitä viestejä tänne ketjuun päivän mittaan tulee...tyrmätäänkö minun ruokintatapani täysin 
Hiiri se kissan terveenä pitää. Kesäisin valmisruuat ovat meidän kissalla vaan pieni lisuke, tulee sisälle syömään, mutta ei aina kelpaa vaan haluaa takaisin ulos hiirijahtiin. Minä en varmaan osaisi sisäkisaa edes ruokkia… kuulostaa vähän turhan monimutkaiselta jos kaupan muonat eivät kelpaa.
Ronkelin kissan kanssa eläminen on aika rasittavaa. Meidän Tiikerillä oli joskus kausi ettei se syönyt mitään muuta kuin pakasteseitä, sitäkin vain pienenpieninä muruina. Lääkärissä ravattiin kun kissa vaan laihtui ja laihtui, mutta ei siitä mitään vikaa löytynyt. Sitten se vaan alkoi syödä ihan yhtäkkiä kuin lopettikin syömisen. Yhä edelleen se on nirsoin meidän kissoista, sille ei kelpaa mitkään lihat, vaan ainoastaan tietyt raksut ja märkäruoan kastikeosa. Se ei ole edes kovin innokas hiirestäjä, ja nekin myyrät mitä se tuo, se jättää syömättä.
Sitten on toinen ääripää eli Aimo. Aimo rrrrakastaa ruokaa. Sille kelpaa kaikki, se pöllii koiran kupista perunamuusit, hernekeiton jämät ja mun pitsasta herkkusienet. Vitamiinipillereitä se himoitsee, samoin antibiootteja (selvä pilleristi :D). Hevosen jauheliha on herkkujen herkkua, samoin lehmän keuhko, kieli ja sydän. Kaikki teurasjätteiden (meidän koiralle haetaan aina noita roippeita teurastamolta) roippeetkin se syö kehräten, siis kaikki kalvot, rustot ja rasvat. Mitään suolaista tai savustettua ei voi jättää pöydälle koska Aimo ei voi vastustaa suolaista ruokaa. Se tuntee myös grillimakkaran kuorimisesta syntyvän äänen, ja kipittää oitis paikalle makkarankuorien toivossa (se jopa pöllii ne koiralta jos suinkin ehtii). Leiväntekotilanteessa se roikkuu etutassuilla apupöydän reunasta ja kehrää. Tämän lisäksi se on todella ahkera myyrästäjä.
Eevaliisa, minun tarkoitus ei ole tyrmätä kenenkään ruokintatapoja vaan yritän kertoa mitä olen vuosien varrella oppinut. Kun mulla on sellainen "paha tapa" että luen ja selvittelen asioita ihan älyttömän paljon ja uskon että ihmisten ja eläinten olisi parasta elää silloin kun ruoka on mahdollisimman luonnonmukaista. Meidän kylällä on hyvä eläinlääkäri (iältään kohta 6-kymppinen) joka sanoi minulle ihan suoraan ettei eläinlääriksi opiskellessaan saanut minkäänlaista opetusta koskien kissan ravitsemusta ja siksi hänestä on varminta sanoa kissan omistajille että valmisruoat on ihan ok. Kun sitten kerroin hänelle mitä olen päätellyt ja ajatellut ruokinnan suhteen niin hänestä se oli hyvin pitkälle mietittyä ja kuulosti terveelliseltä. (Ja tämä tuli silloin kun Sulevi pikkupoikana alkoi hutipissailla ja siltä löytyi kiteitä, ell määräsi liotusruokaa jota en sitten onneksi antanut koska sitä ei edes saanut antaa alle vuoden vanhalle pennulle! Hyvä oli että senkin asian selvitin ja eläinlääkärille infosin koska seurauksena olisi voinut olla kasvuhäiriöitä kissalle ruoan liian alhaisen proteiinipitoisuuden takia. Ja tämä asia selvisi ruokafirman asiantuntijaeläinlääkäriltä. Ja tämäkin vaiva saatiin pois kun opetin kissan juomaan vettä, ei ollut pentukodissaan tottunut juomaan vettä ollenkaan eli kuivui ja pissa kiteytyi.)
Kun en usko ihmisenkään voivan hyvin syödessään runsaasti lisäaineita ja pitkälle jalostettuja elintarvikkeita niin samalla ajatuksella menen myös kissojen suhteen. Ja pyrin tarjoamaan niille niin hyvin sopivaa ruokaa kuin mahdollista enkä suoraan sanottuna ymmärrä miksi raksuiksi pitää valita ne "viljakeksit" kun muitakin vaihtoehtoja on? Kyllä varmaan ihminenkin kasvaa ja elää pizzalla, hampurilaisella ja sipseillä, mutta onko ne parasta ja terveellisintä ravintoa, se onkin kokonaan toinen juttu? Ja kuten kirjoitit niin kaikki kissat ei sairastu koskaan, mutta jos ruokinnalla voi tätä riskiä pienentää niin ainakin minä sen mielelläni teen. Ja halvemmaksi tulee ostaa laadukasta ruokaa kuin käyttää eläintä lääkärissä sairauksien takia jotka EHKÄ olisi vältetty paremmalla ruokinnalla! Severillä oli vuosi sitten virtsatietulehdus ja uudelleen pari viikkoa sitten. Molemmilla kerroilla otettiin virtasanäytteet ja ph ja sedimentit kertoi sen ettei mitään kidevaivaa ollut, vain bakteereita pissassa. Ja mikä sen sitten aiheuttaa? Kumpa tietäisin!
Eilen oli Riitu taas pikkusen väsynyt 
Tää on Siirin paikka 
Hihhih, Siirillä on musta pipo silmillä. 
Ujostuttaa
Emolle ja Emon kissoille terveiset Kakkoselta. Minä olen nyt vähän ymmälläni Fellowin ravitsemusjuttujen jälkeen, ketä minä sitten uskon, jollen lääkäreitä. Onhan meissä ihmisissä jos minkälaista terveysintoilijaa, kaikki pitää olla luomua, taikka sitten ollaan kasvissyöjiä, Enpä tiedä, itse syön aivan tavallista kotiruokaa, meillä valmistetaan kaikki itse, eineksiä ei käytetä, mutta ei raaka-aineiden silti mitään luomua tarvitse olla, eikä edes kotimaista.
Kissan ravinto taas, kun Ykkönen sai lioutusruokinnan jälkeen oman dieettiruokareseptin, olisi tarjolla ollut myös eläinlääkäriltä ostettua ruokaa, mutta päädyimmen itsevalmistettuun lääkelisäyksellä, koska meille sanottiin, molemmat ovat yhtä tehokkaita. Siitä tosin on jo reilu 15 vuotta kun tämä tapahtui, Ykkönen eli vielä pitkän elämän sen jälkeen. Kakkonen tuli meille kaksi viikkoa sen jälkeen, kun Ykkösen sai piikkinsä eli luovutuskirja on allekirjoitettu 27.7.02. Siitä huomaan muuten, että Hän onkin jo 7 vuotias. Ensimmäisen rokotuksen yhteydessä kysyin oikeasta ruokinnasta, kuten jo sanoin, normaali kissanruoka on parasta, eikä suinkaan sanottu, että ostakaa nyt ihmeessä meiltä tätä kaik-kein parasta eläinystävällistä ruokaa.
Koska minäkin olen perusteellinen ihminen, en enää jankuta tästä asiasta, vaan otan ja soitan, tai vielä parempi, menen käymään siellä Eläinlääkäriasema Vethausilla ja otan selvää, mitä tämän päivän nykyaikainen, puolueeton lääkäri aiheesta "kissa ja sen oikeaoppinen ravinto" sanoo.
Kun meillä kotona ihmisetkään ei syö sen enempää roskaruokaa kuin luomuakaan, etsitään nelijalkaiselle perheenjäsenelle myös se kultainen keskitie
Tässä me nyt sitten olemme!
Jaa että kaksi:) Kauniita molemmat!.
Lutusia! Eka kuin Röllin sisko. Tyttöjä/poikia? Onko jo nimet?
Ja tässä yhteiskuva.
Fellow veikkasi oranssia pojaksi, mustasta ei vielä tietoa kumpi on.
Nimet annetaan sitten kun sukupuolet varmasti selvillä.
Oi mitä lutusia…