olisko kellään punaisen & sinisen kiurunkannuksen siemeniä ?
Mulla olisi Corydalis solida Spring Fumefort:n siemeniä, jotka sain Seedaholicin siementilauksessa viime keväänä muistaakseni. En vaan ole saanut aikaiseksi niitä kylvää eikä meillä sellaista sopivan varjoisaa paikkaa niille olekaan. Voin kyllä ne sulle lähettää bluedreams jos haluut. Itävyydestä ei ole tietoakaan ja jos nuo pitäis tuoreena kylvää niin sitten ovat varmaan jo vanhoja.
Oma Beth Evansini kukkii ihanasti (kiitti Sunshine75:-) ja muistui mieleeni tulla tänne katsomaan mitä muita Corydaliksia voisi löytyä kevätpuutarhaan. Tuo Spring Fumeforthan näyttää hauskan utuisen violetilta, pitänee laittaa muistilistalle.
“Lehdossani” piti olla jossain valkoinenkin, ihan vahingossa lähti yhdestä lepikosta mukaan Saksan reissulla viime vuonna. Hän ei kumminkaan tahdo nyt vissiin tänä vuonna vielä kukkia. Kun en vaan kitkisi pois tavisviolettina pystykiurunkannuksena.
Muille Corydaliksille täällä ei näytä olevan omaa ketjua, voisikohan tän muuttaa yleisketjuksi. Ehkei kellään tuosta tavis-jalokiurunkannuksesta ole niin paljoa juttua?
Voisin vaihtaa yhden Corydalis decipiens-mukulan johonkin corydalikseen. Perus solidaa miulla jo on.
Enitalle terkkuja:
Tämä kaunotar vilkuttelee Ritvalle:)
Craighton Blue.
Takana kullero Cheddar.
Voisiko Nuu muuttaa otsikon vaikka pelkäksi kiurunkannukseksi?
Kerrankin kuva oikein päin, kolmas kuva, jolla kokeilin. Keväällä kuvattu, muistaakseni Corydalis decipiens.
Tykkään! Oliskohan ollut Beth Evans…
Jaahas, tää myös tykkää vähän röyhistellä… mutta onneksi ei riesaksi asti.
Kyllä nämä punaiset on namusia. Vakasta olen nämä ostanut.
Nuu tai Chali, voisitteko muuttaa tämän ketjun nimeksi Corydalis, kiuru kannukset? Täällä on paljon muitakin kuin jalokiurunkannuksia. Kiitos.
Tässä tämän kevään eka punainen Corydalis.
Meillä on yhdellä työpaikalla jalokiurunkannusta. Ja se tosissaan kyllä leviää tarmokkaasti. Joskus onnistuin siirtämään yhden ihan kasvina äitini pihaan, mutta yleensä siirto ei onnistu, kun juurakko on niin hapero. Itselleni en ole viitsinyt tuota haalia, mutta nyt pörriäisten takia olen ajatellut, että kai pitäisi ottaa siemeniä ja kylvää kotipihaan.
Meille se leviää naapurin pihasta, ihan liikaa. En tiedä mikä kuljettaa siemenet ellei sitten tuuli kuljeta. Sitä näkyy nyt jo pitkin nurmikkoa kun ei ruoho vielä kasva. Onhan se hetken nätti mutta mutta…
Jalokiurunkannus on kotiloiden herkkua. Toissapäivänä revin sitä pois pensaiden juurelta, jätin ne nurmikolle odottamann leikkuria. Eilen oli sitten kasapäin kotiloita niitä syömässä. Yök.
Pörriäisetkin taitaa tykätä kiurunkannuksesta kun se tuoksuu hunajalta, ainakin mun vanhaan nenuun.
Taas tää Miu suosikki.
Jalokiurunkannus aloittelee.
Hentokiurunkannus meni ohi, lakastuminen hidastui, kiitos kylmyyden. Myyrän kasassa kukki viimeinen, leviää vain nurmikolle
Kiurunkannukset (Corydalis) on kasvisuku unikkokasvien (Papaveraceae) heimossa.
Pohjoismaissa kasvavat kiurunkannuslajit ovat monivuotisia, jo varhain kukinnan aloittavia kevätkasveja. Niillä on maanalainen juurimukula tai maavarsi. Niiden kukintona on terttu ja kukat ovat kannuksellisia. Keltakukkaista jalokiurunkannusta lukuun ottamatta Pohjoismaiden lajit ovat purppuranpunakukkaisia.
Suomessa esiintyy neljä luonnonvaraista kiurunkannuslajia. Pystykiurunkannus kasvaa Etelä-Suomessa lehtokasvina ja yleisin se on Ahvenanmaalla. Hentokiurunkannus on harvinaisempi, erityisesti pähkinäpensaslehdoissa kasvava samannäköinen laji. Siperiasta kotoisin oleva jalokiurunkannus on edellisiä selvästi rotevakasvuisempi ja keltakukkainen. Sitä viljellään koristekasvina, ja paikoin se on villiintynyt Etelä-Suomessa pihoille ja puistoihin.
Etelänkiurunkannus on harvinainen, mutta äskettäin vakiintuneeksi arvioitu viljelykarkulainen.
Kuva: Etelänkiurunkannus, Corydalis cava
1 tykkäys