Mun kivikkosuopayrttini oli kesällä vielä hengissä, mutta se olikin vähän varjoisessa paikassa. Hauska yllätys oli, että se oli tehnyt muutaman pienen siementaimen, eivät tietysti kukkineet, niissä oli vain yksi varsi, mutta toivottavasti ovat keväällä hengissä, kun niille olisi kovasti käyttöä. Se oli pudotellut ne siemenensä navettasillalta pohjoisen puolella olevaan viileään ja kosteampaan hiekkakasaan, jossa lapset ovat leikkineet, vaikkeivät enää kovin ahkearasti. Siellä virallisella paikalllaan se ei ole lisääntynyt.
Tässä pieni valkokukkainen kivikkosuopayrtti.
Onpas söpö. 
Näyttääkö tämä alussa ihan vesiheinältä, melkein jo nykäsi pois mutta sitten rupesin miettimään josko olis kuitenkin tätä? Ollut lumihangessa talven ja nyt pitäisi näitä kylmäkäsittelyssä olleita ruveta koulimaan.
Siemenkirjeestäs sain siemenet.
Kivikkosuopayrttiä on vaikea perata vesiheinän joukosta, samoin kuin ajuruohojakin, mutta kyllä ne toisista erottaa, kun tarkemmin katsoo.
Siis aivan ihana on tämä kasvi, niin ihanat pienet kukat ja kasvi tuuheutunut hienosti viime vuodesta. Onneksi säilyi hengissä viime talvesta!
Kurppa, onko sinulla jo tätä valkoista? Lupasin joskus siemeniä tästä, mutten niitä löytänyt, joten voisin katsoa saisko tästä jakopalasen.
Ei ole valkeaa, vielä:). Katso jos kasvuston luona olisi siementaimi, jokopala voi olla hankalampi juttu. Kiitos tuhannesti. Laita hölöihin vaihtaritoiveita.
Jos ei onnistu jakopala, niin voin laittaa pistokastakin juurtumaan ja postitella sitten myöhemmin. Minulla on useasti hävinnyt (myyrien herkkua…) nämä kivikkosuopayrtit, joten olisi ainakin tämä valkoinen tallessa sinulla 
Kerron, kunhan käyn maalla, että miten jakamisen kanssa kävi tai löytyikö siementaimi.
Mennyt talvi tappoi ruusupenkin reunasta toissa kesän siemenkylvöni. Onnekseni sentään yksi ottamani pistokas selvisi hengissä talven yli mökin peruslämmössä. Moni taimisto kertoi täällä Mansessa myös kadon käyneen. Olin sopivaan aikaan liikkeellä Turtolan suunnalla ja pyynnöstäni sinne tilattiin yksi lava tätä ihanuutta Rauman suunnalta. Ei tuosta yhdestä pistokkaasta olisi kovin suurta kasvustoa saanut vielä tänä vuonna aikaiseksi…
Tänä kesänä ajattelin ottaa uusia pistokkaita ja istuttaa taimet kuivemmanoloiseen alustaan, josko sillä saisi parannettua talvenkestoa II-vyöhykkeellä. Toki viime talven lumeton pakkasjakso oli aika killeri perennoille.
http://yle.fi/uutiset/kotipuutarhurin_huoli_mista_uudet_perennat_isoaidin_tuhoutuneeseen_penkkiin/8903912
Yksi parhaista reunakasveista. Pieneen juureen iso kasvusto.
Tykkään myös kovasti! Talvi kuritti kasvustoa muurin reunassa, mutta hengissä sentään ja toisaalla on levinnyt oikein mukavasti.
Kivikkosuopayrtti, Saponaria ocymoides
Pieni 15-20 korkea perenna. Kasvi muodostaa laajoja mattoja. Lamoavat ja pitkät versot. Kapeat, himmeänvihreät, vastapuikeat tai tasasoukat lehdet. Se kukkii runsaasti tähtimäisin, ruusunpunaisin ja tuoksuvin pienin kukin. Myös valkoinen lajike. Kylväytyy helposti itsestään. Melko kestävä, mutta arka.
Kukinta kesä-elokuu. Leikkaa kukinnan jälkeen 2/3 osaa pois. Voi kukkia heikosti toisen kerran. Lumettomilla paikoilla tarvitsee talvisuojauksen.
Sopii hyvin kasvamaan muureille ja kivikkoryhmiin maanpeittokasviksi. Myrkyllinen, pienen määrän syöminen ei yleensä aiheuta oireita.
Lähde: Puutarha.net / Kasvikortisto
1 tykkäys