Ohjeita koho/lämpöpenkin rakentamiselle kasvimaalle on siellä sun täällä levällään, hankalasti löydettävissä. Kurpitsalle suositellaan rakennettavaksi lämpöpenkki, ja yleisesti savimaalla olevalle kasvimaalle suositellaan kohopenkkiä. Ne eivät kuitenkaan ole ihan sama asia. Toivoisin että ko. penkkejä tehneet ja niistä kokemuksia saaneet laittaisivat niitä tänne muidenkin hyödyksi. Kasvimaa-kausi on aivan kohta taas alkamassa, rakennusohjeet ovat ajankohtaisia 
Lämpöpenkki suositellaan rakennettavaksi jo syksyllä 
Miksikäs? Ja onko jotain estettä sellaisen tekemiselle nyt keväällä?
Ei ole estettä vaan vallan hyvin sen voi tehdä vieläkin - se on vaan niitä penkkejä, joiden avulla voi siirtää jotain monista kevättöistä syksyyn:) On siinä syksyisessä tekemisessä sekin etu, että kohopenkkiin pääsee istuttamaan aikaisemmin, kun valmiiksi tehty lämpiää ennen muita penkkejä.
Syksyllä tehty kohopenkki lähtee keväällä “käyntiin” aikaisemmin kuin vasta keväällä tehty.
Olisiko teillä tarjolla kasaamisohjeita lämpöpenkille? Lantaahan siihen tulee nähtävästi mutta kuinka se pitää rakentaa että tulee hyvä?
Eikö Strömsössä rakenneltu kohopenkkiä joskus viime syksynä? Kaipa kotisivuilla on ohjekin.
Pari linkkiä lämpöpenkin tekoon:Ihanassa pihassa ja Nicehousessa
lämpöpenkki on lämpöpenkki ja kohopenkki on kohopenkki. nipotanko taas turhaan, kun nuo eivät mielestäni ole synonyymejä?
ihanassa pihassa (onko eden sama ohjelma?) mielestäni rakennettiin (syksyllä) oikein kelvollinen kohopenkki. nicehousen lämpöpenkki on suurin piirten sinne päin…
Totta kyllä turiset, minulla on paljon kohopenkkejä, jotka eivät ole lämpöpenkkejä8]
Tein viime keväänä kurpitsoille oman kasvupaikan, nimitin sitä itsekseni lämpöpenkiksi vaikka kai se oli melkein komposti.
Kaivoin n 1m2 kokoisen, lapionpiston syvyisen kuopan ja nostomaan ladoin kuopan reunoille. Länsi-pohjois-itäreunoille laitoin lisäksi heinäpaalit.
Kuopan pohjalle kasasin risuja jotka saivat jäädä melko ilmavasti. Näiden päälle tuli reilu kerros kulottunutta luonnonheinää jota kevään kunniaksi mailtamme kokosin. Heinän päälle kerros purukuivikkeista hevonpeetä, sitten toinen kerros heinää ja haravoituja lehtiä, jälleen kerros hevonpeetä, heinää, hevonpeetä. Päällimmäiseksi laitoin n 10cm kerroksen valmista kompostia.
Kasa lämpeni nopeasti ja pääsin istuttamaan kurpitsat aika aikaisin kun laitoin vielä matalat tukikaaret ja muovin kasan päälle.
Kasan lämpöä en ole nyt tänä keväänä mitannut, ainakin siinä pysyi lumi päällä ihan yhtä pitkään kuin ympäröivällä maallakin.
Kasvihuoneeseen teen lämpöpenkit myös. Tyhjennän laarit syksyllä, maalis-huhtikuulla haen ne täyteen turvekuivikkeista hevonpeetä. Vaihtoehtoisesti heinää ja purukuivikkeista hevonpeetä. Ja pintaan 5-10cm kerros multaa johon sitten istutan tai kylvän. Lisäharso päälle ja niin saa aikaisin satoa ainakin retiiseistä ja salaatista.
Tänä keväänä laitoin perunaa isoihin ruukkuihin ja upotin ruukut laareihin ja harso päälle. Nätit ruusukkeet on jo pinnassa eikä muutaman asteen pakkanen kasvihuoneessa sisällä ole niitä vahingoittanut.
Aloitin tänään kurpitsojen lämpöpenkkien rakentelun. Alimmaksi maata vasten metrin leveydeltä kompostista syksyllä laitettua sälää - kaikenlaisia varsia, lehtiä ym. maatumatonta kasvien jämää. En kaivanut savimaahan kuoppaa vaan aloitin rakentelun ihan siihen maan pinnalle. Sälän päälle kerros lehmänlantakompostia, osittain aikalailla sitä itteään edelleen. Siihen päälle vastaanvanlaista sekalaista sälää kuin alla. Siihen päälle hyvin olkipitoista aika tuoretta hoopeekompostia.
Tuon penkin pituus on pari-kolme metriä ja korkeus on nyt joitakin kymmeniä senttejä, alle puoli metriä kuitenkin. Se on rakennettu ilmavasti, möyhin vielä ennenkuin lopetin tältä päivältä. Mitä luulette, riittäisikö jos enää kerroksen lehmänlantaa siihen levittelisin, ja sitten se ylimmäinen multakerros lopuksi? Tokihan se painuu aikalailla joten tuo korkeus minua mietityttää.
Ja voiko penkin jättää omineen odottamaan istutusta vai pitäisikö se peitellä jollain? Haittaako alla olevan lannan palamista jos kasa peitellään?
Aivan loistavasta Lena Israelssonin Keittiöpuutarhuri-kirjasta löysin seuraavaa:
-periaate: ottaa talteen lämpö, jota kohopenkki tuottaa kompostin tavoin
-ensimmäisenä vuonna käy parhaiten tomaatin, kurkun ym. kasvatukseen, toisena vuonna on jo jäähtynyt ja käy erinomaisesti esim kaaleille.
-lämpöpenkin korkeus on reilu metri
- jos tehdään nurmikolle, kuoritaan nurmiturpeet pois, ei muuta
-aurinkoinen paikka
-perussääntö: karkein aines alimmaksi, hienoin ylimmäksi
-lämpöpenkki koostuu viidestä kerroksesta, joita sovelletaan eli käytetään niitä aineksia mitä on:
1. kerros: paksuus noin 50 cm, enintään 30 sentin mittaisia risuja, oksia tms.
2. kerros: paksuus noin 20 cm, karkeat painavat jätteet, esim. ruohonturpeet, rikkaruohotuppaat, maa-artisokan ja auringonkukan varret.
3. kerros: paksuus noin 20 cm, hienot jätteet, esim. ruohosilppu, rikkaruohot ja lehdet sekä karjanlanta.
4. kerros: paksuus 10-15 cm, puoliksi maatunutta kompostia.
5. kerros: paksuus noin 10 cm, puutarhamultaa.
Nuu, edellisen viestini perusteella ehdottaisin että peität penkin jotta lämpö ei karkaa.
Oulunseudulta, tuo oli tosi hyvä selvitys, kiitos sinulle! Joudun nyt soveltamaan, eli tekemään useampia kerroksia kuten jo oletinkin, sitä korkeutta ajatellen. Ajattelin tehdessäni sitä lämpöpenkin rakentamista vähän samalla periaatteella kuten Ritterinakin (jonka tietoja ja kokemusta savimaalla viljelystä arvostan suuresti), eli vähän kompostimaisesti - tulipas hyvä mieli kun luin tuon laittamasi periaatteen : ottaa talteen lämpö jota kohopenkki tuottaa kompostin tavoin.
Tuosta peittämisestä vielä sen verran, että ei kai ole vaaraa että palaminen estyy kun hapen saanti on rajoittunutta peittämisen vuoksi?
Et sinä sitä saa peitettyä niin että hapen saanti estyisi 
Jos sinulla on olkea tai heinäpaaleja käytössä niin yhden siivun paksuinen peitto olisi oikein hyvä.
Vaihtoehtoisesti esim vanha räsymatto käy hyvin, tai pariin kertaa taiteltu harso.
Minullakin kohopenkin tekoa ohjelmassa, mutta mitä tämä ritterinan lause "Jos sinulla on olkea tai heinäpaaleja käytössä niin yhden siivun paksuinen peitto olisi oikein hyvä." Tarkoittaa? Siis laitetaanko olkea joku siiv penkin päälle vai oljen päälle joku räsymattopeitto? Tollo kyselee…
Nuu sanoi tekevänsä penkin juuri nyt ja Oulunseudulta vinkkasi laittamaan penkille peiton jottei lämpö karkaa taivaan tuuliin vaan jää penkkiin.
Olki ja heinä ovat erinomaisia peitteitä.
Pienet olki/heinäpaalit koostuvat noin 8 osasta joita kutsutaan nimellä “siivu”, yksi siivu heinää on n 40x40cm kokoinen ja n 10cm paksu hyvin koossa pysyvä laatta.
Siivu on sopivan paksu myös katteeksi, eli jos peittelee penkin näillä niin peitto voi jäädä koko kesäksi paikoilleen, senkun siirtää sen verran syrjään että mahtuu istuttamaan taimet paikoilleen.
Jollei olkea/heinää ole käytettävissä, voi penkin peittää vaikka styrox-levyillä tai vanhalla matolla tai puutarhaharsolla tai vaikka jätesäkeillä joissa on haravoituja lehtiä. Nämä peitot otetaan sitten pois kasan päältä kun siihen kylvetään tai istutetaan jotakin.
Laitan tämän kysymykseni nyt tänne, kyselin asiaa aiemmin tuolla väärässä ketjussa. Sireeni2 vastasikin jo, mutta onko muilla ajatuksia asiasta? Voiskohan palamassa juuri olevasta talousjätekompostin tyhjentää kohopenkin/lämpöpenkin pohjalle? Meinaan että käviskö se lannasta, vai pitääkö ehdottomasti olla karjanlantaa?
Samalla systeemillä on minunkin kohopenkit tehty, hyvin ovat perennat kasvaneet. Eivät ole muuta lannoitetta tarvinneet, ovat kasvaneet rehevästi…jotkut turhankin rehevästi.