Kohopenkin tekemisestä ja sen eduista erilaisissa oloissa voinemme vaikka tässä otsikossa praatailla
Vaikka jonkun mielestä voi tuntua omituiselle, että kohopenkistä on hyötyä myös hiekkaharjulla, todistan kyllä, että jos maa on halutussa istutusalueen kohdassa hyvin täynnä esim. männyn juuria, on kohopenkki äärettömän paljon helpompaa rakentaa kuin yrittää löytää juurten seasta riittävästi istutuspaikkoja.
Ensimmäisen kohopenkin rakensin talon takapihan puolelle, missä on hieman jyrkemmin alaspäin lähtevä loivan rinteen rajakohta. Alkuperäiset kanervakasvustot olivat tuhoutuneet lasten leikeissä ja koirankopin paikalla.
Siellä huonoimmalla ja rumimmalla pihan alueella pidin monia vuosia avokompostia ja tuon kompostin sekä pienen traktorilastillisen ostoturvemultaa (neljä jättisäkkiä juolavehnän juuria tuli mukana ilman säkkejä) lopulta kärräsin hyvin pitkäksi valliksi siten, että kaksi suurta mäntyä jäi vallin sivureunamalle. Muotoilu oli aika haasteellista, koska piti ottaa huomioon niin moneen suuntaan laskeva pihan yleismuoto ja ainekset tottakai loppuivat kesken loppupäätä kohti mennessäni.
Tuolle syntyneelle mullokselle hankin ja siirtelin sitten mm. marjatuomipihlajat, pari syreeniä, kotakuusaman, mongolianvaahteran, marjapensaan alkuja, pari pensashanhikkia, sormivaleangervoita, puutarhamansikoita, pari pionia, arovuokkoja, syysmaksaruohoja, varjorikkoja ja mitähän lie siellä vielä jotain muutakin...
Yllättäen tuo kohopenkki kuivalla hiekkamaalla, toinen pää hyvin aurinkoisena, toinen pää puolivarjoisena, on ollut ihan kunniakas menestys, vaikka se jo aiheena sotii kaikkea järkeä vastaan.
Kohopenkin talon kohdan alueen sain samalla muotoiltua suurin piirtein aika tasaiseksi, vaikka sekin toki viettää ainakin kahteen suuntaan alaspäin. Kuvassa ei näy puolet kohopenkissä oikealle päin, sille alueelle suunnittelen tekeväni tänä kesänä aineksen lisäämistä ja kasvien siirtoa.
Alkuperäinen kirjoittaja: Sand