Onneks olkoon Tahvolle ja hyvää kesän jatkoa!
Erittäin hyviä uutisia! Rapsutuksia Tahvolle.
Voi meidän koiraparkaa. Sillä on kuuma ja ötökät ovat sen syöneet, ja nyt vielä jännitystäkin: yksi tytöistä on saamassa rottia lemmikiksi, häkki on jo valmiina, ja nyt on jo purutkin paikallaan ja siitäkös koira nyt innostui. Siellä se nyt kyttää tytön huoneessa, että mitähän otuksia ja koska niitä tulee. Kyllä se tietää, että purut tarkoittavat jotain pikkueläintä.
Pikkueläintä, eli syötävää 
Nii just. Onneksi ei ihan mahdoton metsästysvaisto tuolla ole. Marsut varsinkin saavat olla rauhassa, jollei niitä ota syliin, mutta kani tuntuu olevan aivan erityisen kiinnostava, tosin se kani kyllä tekee kiusaa itse.
Erikoista muuten on se, että meillä on taas pihassa supikoira, jota koira käy välillä "katsomassa". Supista kuuluu kamala rääkyminen, mutta näyttäisi siltä, ettei koiraa paljoa kiinnosta. Se tulee heti pois, kun käskee, eikä edes taakseen vilkaise. Koira asettuu iltasella pihatielle vahtiin, eikä suinkaan vahdi autoja tiellä, vaan sitä, ettei supi mene meidän autovajaan, jossa on metalliroskis, ja roskissa tietysti herkullisia hajuja, kun ei ole tonnikalapurkkia ja maksalaatikkofoliota pesty kunnolla. Ja minä kun syytin koiraa roskiksen penkomisesta. Todellisuudessa se vaan kanniskelee niitä purkkeja, jotka ovat jo pihalla.
Soitin eilen kolmelle eri kasvattajalle ja sain todeta ettei myynti ilmoituksia päivitellä…haave kaniinimäykystä siirtyi syksyyn-talveen.
Niin ikävä on tassujen rapinaa ja iloisia huspauksia että meinattiin ukon kanssa et uus kaveri olis YES ! Suruaika on Emmin lähdöstä kohta kaksi vuotta ja Miran lähdöstä kolme keväällä. Olen haaveillut kaniini kokoisista karkkarista ja pitkäkarvaisesta eli sileästä…ne olis veikee yhdistelmä.
Katoitko mäyräkoiraliiton sivujen kautta kasvattajien kotareita?
Miikos…en … kaniinikokoa ei monikaan kasvata sen katsoin mäyräkoiraliiton sivuilta. Haaveilen kahdesta pikkuisesta kaverista koska huomasin jo tyttöjeni aikaan et kahden aina kaunihimpi 
Ja huolella koetan välttää epämääräisiä myynti ilmoituksia joita netistä löytäs jos vähän surffaisi. Kaniini kokoiset kiinnostaa koska jaksan heitä sitten kipeillä käsillä myös nostaa ja kantaa jos tarvetta on.
Kalliiksi tulee ötökänpuremat. Iho pääsi tulehtumaan, ja eilen meni eläinlääkärille yli satanen. Antibiootit, kipulääkkeet ja betadine sekä parturointi. Kipulääkkeen tehon huomasi kyllä heti, kun jatkuva vinkuminen loppui. Nyt on sitten se onneton pönttökin päässä jatkuvasti ja sekös harmittaa. Miten niitä rottiakaan pääse katsomaan, kun tötterö kolisee häkin seiniin ja on koko ajan tiellä muutenkin. Edes yläkertaan ei uskalla yrittää.
Kreeta… meidän ekaa koiraamme kultsia pisti kolme ötökkää kreppanoiden kohdille ja leikatulle urokselle kasvoi kreppanat takaisin.
Eläinlääkärireissu siitä tuli ja kallis sellainen kun piikit poistettiin ja sai kortisonia ja kotiin viel lääkkeet. Punkit minusta on aina olleet erityisen karseita ja inhottavia ! Ekan koiramme kanssa asuttiin viel lähellä merenrantaa ja niit piisasi…opittiin hyvin äkkiä kävelyttään koiraa asfaltilla eikä viety rantsuun kesäaikaan.
Kyllähän sitei taia monestikkaan elukkalääkäri reissulta alle huntin selevitä, mut ei se auta ku maksaa ja syyä itten vaikka käpyjä seuraavat kolome viikkoa
Mutta kuinka tyhmä voi koira olla? Eikö se voi oppia, ettei ampiasia jahdata? Likka sanoo, että nyt se laskee sen kaulatötterönsä ampparin päälle, ja tyttö käy pelastelemassa molempia, koiraa ja ampiaista.
Meillä kun koirat oli niin meillä oli aina lipaston laatikossa käteistä jolla pääsee taxilla ja maksaa laskun Meillä oli niin ihana omalääkäri joka otti kotiinsakkin jos oikea hätä tuli…sellasii ei kasva joka puussa
Voi tuota pönttöpäätä, mulla on kohta kaikki perennat liiskana. Joka kerta, kuusi kertaa päivässä, kun putsaan sen ihon betadinella, sitä alkaa kutisemaan aivan julmetusti, ja kun se ei voi raapia, eikä tunkea itseään syreenipensaaseen sen tötterön takia, se pyörii mm. kuolanpionipuskassa. Parempi menettää pionin varret, kuin mun tapettini sisällä.
Hankalin …missäs haUskat kuvat hauvavauvasta…on tai murkkuikäisestähän jo pitää puhua ?
Täällä on koira kuume nousemassa vaikka se tietää sitä että matot ylös ja korkeakiiltoinen lattia saa huutia…
Täältä tulee. 
Eipä tuota oo palio viittiny kuvata kun makaa vaan ketarat oikosenaan tai löntystelee kuono maassa. Tänään oltiin ekalla kunnon metsälenkillä sitten viime kevään.
Pikkuusen taitaa olla suuruudenhullu koira. 
Hankalin…kiitos…ihanan ihkulainen koiruus Mäyris eli mäykky on minun koira…sitten kun otan Mut Collie on aina ollut suosikki ihan mukulana kinusin ns.Lassieta tuloksetta…iskä ei halunnut stadin nokisille kaduille pitkäkarvaista.
Riiseninarttuni alkoi perjantaina ontaamaan takatassuaan. Vaikka miten yritin katsoa ja käpälöidä, en löytänyt mitään erikoista. Koiruli liikkui aika normaalisti ja oli meidän muiden koirien kanssa ulkona.
Lauantaina koiruus oli miltei koko ajan kolmijalkainen ja huomasin yhden kynnen ympäriltä vähän verta. Ajattelin että oli taas koheltanut ulkona ja oli satuttanut varpaansa. Illalla varpaasta alkoi tihkumaan verensekaista nestettä. Suihkutin tassua lämpimällä vedellä ja kuivasin kuivaksi. Näköjään kutisi tai sattui, mutta oli pakko laittaa tassu pakettiin ettei yöllä tassuaan kalttaisi.
Tänään kävin koiran kanssa päivystyksessä. Onneksi oli pätevä tuttu elli paikalla. Kun hän näki miten varpaasta tihkui nestettä, ja miten turvonnut varvas oli, määräsi hän suoraan röntgeniin. Silloin sain ne huonot vibat, minulla oli epäilykseni mutta en sanonut mitää. Kuvista näkyi että varpaan yhdestä luuosassa oli selvä muutos. Koska koiruli oli humautettu, alkoi elli varovasti kääntää kynttä. Kynsi ja kynsiluu irtosi, oli mätä. Koira vietiin leikkaussaliin jotta haava puhdistettaisiin ja sidottaisi.
Diagnoosi epäilys kynsivallin melanooma.
Hoidetaan nyt kovalla antibioottikuurilla ja särkylääkkeellä. Tassu suihkutellaan ja kuivataan huolella ja tassupaketti vaihdetaan päivittäin. Lyhyitä hihnalenkkejä. Ulkoilun aikana tassupaketin päälle kuminen sukka, paketin pitää pysyä kuivana. Näin mennään kaksi viikkoa.
Kahden viikon kuluttua varvas amputoidaan. Näytteet lähetetään patologille ja silloin selviää levinneisyys. Ellin mukaan havaittiin ajoissa, mutta varvas on poistettava. Toipuminen leikkauksesta kestää 2-4 viikkoon, ja koiruli pidettävä pienessä tilassa, ei saa revitellä, riekkua tai rymytä.
Tämä ei voi olla totta. Risukkatyttöni on 7 vuotta ja elämänsä kunnossa. Tähän asti. On niin syvä pahaolo. Itkettää ja vihastuttaa. Mennään päivä kerralla koirulin mukaan. Pakko uskoa että kaikki selviää ja tyttönen saa monta vuotta vielä olla tässä vierellä.
Voi itku Chali, tosi kurjaa. Mutta nyt on pakko vaan pitää uskoa ja toivoa yllä, että kaikki kääntyy vielä hyväksi.
PPPPUUUUUHHHH!