Jatketaan tässä juttua koira 3-ketjusta.
Tässä heti alkuun tämmöinen karvanaama.
Ja viä toinenki.
Meidän mäykky on aina syönyt maata, olen sitä täälläkin joskus ihmetellyt. Nyt tuntuu, että se touhu vaan pahenee, koko ajan saa olla kieltämässä. Nyt on pariin kertaan puklannut saviset puklut. Mitä ihmettä tuo on, jonkun kivennäisen puutetta?
Niin mie luulisin, vaikken koirista juuri mitään tiedäkkään.
Mäykyt syö aina multaa…kastematoja…etanoita…pipanoita…
Kyllä meidänkin mäykky multaa syö. Varsinkin semmoset rapsakat, vähän kuivahtaneet multapaakut näkyy maistuvan. Kastemadoilla vaan leikitään.
Piikkis tää meitin toinen jätkä diggaa erityiseen kissan paskaa…se on herkkua. Kävelyllä pitää kokoajan tsiigaa mitä ne popsii…karkkari tykkää myös kieriä esim.lokin skeidassa. Kaikkee syödään myös nurtsia ja multaa ja kotona pölykoiratkin maistuu 
voi vitsi, kun toikin tajuais alkaa syömään pölypalleroita nurkista! Sisälle eksyneet hyönteiset kyllä jahdataan ja syödään. Ja ulkona toi kengurun sukuinen loikkii öttiäiset ilmasta. Saa vaan tarkkailla, ettei nappaa amppareita, kun ei tajua yhtään varoa.
Ennen tuo meidän mäykky söi vain metsämaata, sellaista havunneulasten alta löytyvää ilmeisesti hapanta metsänpohjaa. Aina lenkillä, heti kun päästiin metsään, niin alkoi polun kaivaminen. Nyt pistelee joka välissä oikein kunnon savikkoa ja vähän mitä sattuu. Tänään kaivelin paakkuja suusta, mietin, että voiko se kaikki maa päätyä ja jäädä vatsaan? Ehkä ihan turhaan huolehdin. Joskus muinoin meillä olleet hevosetkin kaivoivat laitumella maanpintaa rikki ja oikein haukkaamalla söivät savimaata.
Milliki on kaikkiruokanen. Sille maistuu teepussit, kävyt, marijat, jopa pihilajanmarijat, kakkendaalit, muta, hetelmät ja vihannekset. On se joskus syöny tiskirätinki 
Niin ja se syö kynnen palaset pois lattialta ku meillon kynsienkatkasupäivä
Leo on nyt 7,5kk kovapäinen räkyttäjä. Kaikki mikä pitää ääntä tai liikkuu, pitää haukkua. Nyt on päästy nauttimaan kesästä ja omenapuunoksista.
Pojat on unohtaneet talvenaikana miten vilkasta on asuntovaunu elämä ja paljon ääniä ja hajuja…räkyräky kaikille tasapuolisesti ku reissus ollaa ja koton ollaa jo hiljaksee.
Haukkuminenhan on koiran virka
aronjalla uusi koira?
Jouduimme saattelemaan Pultin reilu vuosi sitten marraskuussa sateenkaarisillalle. Muru on tiibetinterrieri joka on nyt yhdeksän kuukautta vanha.
Mikä Pultille tuli? Nuorikin oli vielä.
Murulle rapsutuksia.
Sairaus, ei olisi koiran elämä ollut enää hyvää koiran elämää. Kovin vaikea päätös ja suru tuo vieläkin kyyneleet silmiin. Hyvä ystävä totesi että kun surut on surtu jää jäljelle kauniit muistot. Niitä on paljon.
Näinhän se on
.