Palstamme keskustelujen innoittamana aloitin viime syksynä kompostikokeilun.
Eli kasasin kerroksittain purukuivikkeista hevonpeetä ja havuhaketta (erittäin vihreää sellaista eli neulasvoittoista). Molemmat on täällä mainittu lähinnä puutarhalle vaarallisiksi. Purukuivikkeinen hevonpee kun kuulemma ei maadu sitten millään ja syö vain typen maasta johon sitä laitetaan, ja havuhake typpeäsyövänä ja pihka-aineita erittävänä hurjimuksena jonka näkemisestäkin puutarhakasvit voivat pahoin
Konmposti on avoimessa lautakehikossa, kokoa n 1,5x2,5x1,2m mistä reilussa puolessa vuodessa on korkeus painunut n 80cm:iin eli kolmanneksella.
Käänsin kompostin männäviikolla kehikon viereen jossa se saa maatua syksyyn saakka avoimena ja talveksi peitetään mustalla muovilla. Väri oli muuttunut tummanruskeaksi, hveonpeepalluroita eli "munkkeja" ei enää erottanut muusta massasta. Neulaskerrokset erottuivat vielä hieman, neulaset olivat muuttuneet mustiksi ja puuaines samassa kerroksessa oli valkoisen sienirihmaston peittämä. Kasa kuhisi lieroja.
Ensi keväänä istutan tuohon kompostimultaan suuriin ruukkuihin mm tomaattia. Loppukasa päätyy kasvimaalle tavalliseen tapaan, onhan tuo seos (heinällä ja naateilla sekä havuvesahakkeella lisättynä) normaalistikin kompostieni tärkeä ainesosa.
Jatkossa tulen edelleen sekoittamaan purukuivikkeisen hevonpeen ja havuhakkeen vain osaksi kompostia, luonnonheinän kanssa kerroksittain kasattuna se maatuu nopeammin ja on käyttökelpoista ja vuodessa.
Kokeileisin ennen tomaatti-istutuksia pH-mittarilukeman. Tai jos rehellisesti sanon, laittaisin tuhkaa joka tapauksessa.
Meillä tehdään näinä päivinä juuri aumaa takamarkin multavarastolle. Hevonpeekomposti (kuivikkeina höylälastua ja turvetta) ajetaan vuorotelen kerroksittain niin, että tulee hevonpeetä, hiesumultaa rikkaruohoineen läjästä viereltä, hevonpeetä ja nyt isäntä on hakemassa Susihaasta (tykkään paikan nimestä) ojankaivuusta läjälle jätettyä turvetta. Johonkin väliin tuikkaan vielä sen kuution lautalaatikollisen tämän vuoden perkuu- yms leikkujätettä, jossa osa on oksia. Muutama pihdan ja kuusenoksakin läjästä taitaa löytyä.
Hiesu on hankalaa puutarhassa. Se on kuivana kuorettuvaa, möyhittynä kuin tuhkaa ja lönttöilee märkänä tiiviiksi möhnäksi. Ja kun yrität kastella lieruu vesi kuin elohopeapallerot kukkapenkiltä pois. Yritän maustaa takamarkin läjien loput tuolla kompostointikokeilulla eloperäisemmäksi, joten tuo tiivistyminen ja vedenhylkiminen saataisiin pois.
Vanhempi poika hommailee sitä ihan ilokseen, sillä aineksia käsitellään tukkikärryjen hiiapilla, jonka kouriin on kiinnitetty umpinaiset kahmarit. Siinä on sitä joystickkäsittelyä kovemmalla metelillä ja näyttö on valtava
Niin minäkin olen käyttänyt sitä hevonpeen ja havuoksasilpun sekoitusta sellaisenaan lähinnä rhodoille, atsaleoille , pioneille ja pensasmustikoille. Muut kasvit ovat saaneet sen tuhkalisän vielä päälle. Itse kyllä seisotin sitä vihreää havunoksasilppua parisen vuotta sellaisenaan aumassa ennen kuin aloin käyttämään sitä. Nyt se on tosi hyvää kompostiin ja pensaiden juurelle. Siinä on runsaasti sienirihmastoa. Joskus kompostissamme kasvaa sellaisia hauskoja pieniä sieniäkin. Meillä on runsaasti lihavia kastematoja mullassa möyrimässä. Ja tietenkin kasvit kasvavat hyvin ja joskus niiden suuri koko suorastaan naurattaa. Minusta nämä luonnon omat aineet ovat aivan ehdottomat maan ja kasvien hyvinvoinnille.
Aivan aikuisten oikeasti minulta melkein ratkesi aivosuoni eilen. Minulle täysin selkeä ja kaunis auma-ajatus on nähtävästi meidän miehille käsittämätön ja monimutkainen matemaattinen yhtälö.
Jouduin lopulta piirtämään paperille kartan takamarkista, sekä kaaviokuvan ja läpileikkauksen selitteineen. Sitten vasta valkeni.
Mutta sellainen seuraus siitä oli että auma on nyt taivaalta katsoen L-kirjaimen muotoinen, mutta ajattelin ettei se lentokapteeneita haitanne. Älkää kysykä miksi se on L. Uskon että kompostoituu vaikka olisi Ö.
Onko kellään Gröna Johanna-lämpökompostoria? Toimiiko hyvin? Talvesta ja jäätymisestä viis, kunhan toimisi edes kesällä. Kyselen siksi kun noita keittiöjätteen kompostointiin tarkoitettuja kompostoreja on vähän ja ne ovat turkasen kalliita, tämä olisi edukkaampi vaihtoehto.
Käytöstä poistettu jää-viileäkaappi tai pakastin oikein ympäristöystävällisesti riisuttuna toimii kiitettävän hyvin, eli käyminen on yllättävän aktiivista.
Olen aivan saamaa mieltä Kiiltomadon kanssa siitä, että vanhat pakastinarkut sopivat vallan mainioasti kompostoreiksi, joskin hieman hankalahan niitä tyhjentää. Varsinkin tällaisen lyhyemmän puoleisen naisen immeisen (vähän pidempi kuin vaahtosammutin).
Mutta ennen käyttötarkoituksen vaihtoa on vain freonit muistettava ottaa (siis otattaa) talteen asianmukaisesti. Se on niitä pahimpia kasvihuonekaasuja.
Kokeilun etenemisestä sen verran että kävin penkomassa tuota 1,5v ikäistä, kerran käännettyä "myrkky"kasaa ja mittasin PH:n.
Myöhäissyksyllä 2006 koottu purulanta-havuhake -kasa käännettiin kerran kesällä 2007 ja on nyt, eli keväällä 2008, maatunut käyttökuntoon. Rakenne on tiivis, väri tumma, puunpaloja ei seasta erota.
Yllätys oli ph joka huitelee lähellä 8. Eli on selkeästi emäksinen. Vertailuna mittasin turvelantakasan ph:n joka oli n 5,5.
Että ei, en lisää tuhkaa tuohon testikompostiin ennenkuin siihen mitään istutan.
Tarkoitus on siis kasvattaa pelkässä tuossa kompostissa isoissa ruukuissa mm tomaatti ja jotakin muutakin mukavaa mitä nyt sattuu ruukkuihin päätymään. Reilun kuution verran kärräsin tuota kompostia jo kasvimaalle.
Palaan asiaan syksyllä, katsotaan sitten miten kasvatuskokeilut ovat onnistuneet.
Laitanpa tähän kokeiluketjuun nämä avokompostin tai auman kuvat. Vähän haittasi nuo auringon ja koivun yhteistyönä tekemät varjot, mutta kaipa tästä keon kuvasta jotain selviää. Eli siinä ei ole mitään ihmeellistä, tänään se on pelkkä multakasa peitettynä/kaunistettuna/maastoutettuna havunoksilla, joita sattui olemaan saatavilla. Mutta olen sen koonnut viime syksynä suoraan maan pinnalle, alimmaksi risuja ja karkeampaa kamaa, sitten vuorotellen syksyn lehtiä, kesän kitkentäjätteitä, nurmiturpeita jne, vaihdellen kosteudeltaan erilaisia kerroksia ja vaikka vettäkin väliin heitellen. Kanankakkaakin saatoin ripsauttaa sinne tänne kootessani sitä. Nyt se on mitä ihaninta multaa. Toki siinä ei kaikki kama ollut syksyllä enää tuoretta, vaan keräilin vanhojen lautakompostien pohjat sinne sekaan elukoita "vilisemään". Tämän jälkeen en enää lautakehikoissa yritäkään maaduttaa, pidän niitä vain välivarastona. Siis ei mitään ihmeellistä !
Kompostointi kiinnostaa, mutta ei ota onnistuakseen. Meillä on ollut vuoden päivät keittiöjätekompostina käytöstä poistettu suuri roskis (siis sellainen kannellinen, joita taloyhtiöiden ja kierrätyspisteiden roskakatoksissa). Alle laitettiin heinää ja risuja, samoin väleihin ja keväästä saakka laitoin käynnistintä. Syksyllä kukkapurkkien mullat kipattiin kompostiin samoin epäonnistuneen idätysmullat keväällä. Siitä huolimatta päällimmäiset ruokajätteet näyttävät homehtuvan. No nyt julistin koko kompostin käyttökieltoon. Niitin päällimmäiseksi ison kasan heinää ja kippasin käynnistintä vielä sankollisen päälle. Muhikoon nyt siellä yksikseen kun ei toimi niin kuin emäntä tahtoo.
Kysymys kuuluu, kuinka käynnistää uusi komposti, jotta se tällä kertaa varmasti käynnistyisi. Meillä on odottamassa toinen samanlainen vanha roskis, jonne jo niitin heinää. Mitä muuta kannattaisi laittaa ennen kuin alkaa ruuanjätteillä täyttämään?
Paikallisella kiertsillä on niitä arkkupakastin kompostoreita myynnissä, pitäisikö sittenkin hankkia sellainen, ja mitä ihmettä sit nuille roskiksille tekisi…
Hippi hei, onkos sinulla porattu reikiä siihen kannelliseen roskikseen, kylkiin ja pohjaankin? Onkohan liian tiivis ? Oliskohan roskiksista käyttöä myöhemmin esim. kuivan ja karhean välimateriaalin säiliöinä kompostorin vieressä ja toisaalta valmiin mullan säilytysastiana ?
Pohjassa on reikä, mutta ei muuten. Käsitin, että edellisellä omistajalla oli onnistunut ko. roskiksessa, mutta ei sit tiiä. Mullan säilytykseen olisikin varmaan hyvä, ja lannan, ettei hyvät aromit haihdu pois
Jaa eikö ne päällimmäiset jätteet saisi homehtua? Meidän kompostissa on kai lähdestulkoon aina jotain homeen näköistä pintakerroksissa, mutten oo tajunnut että se haittaisi. Multaa tulee alaosasta ulos, niin oon ollut ihan tyytyväinen vaikka pinnalla homekasvustoa onkin.
Salaojaputkia voisi laittaa sinne pohjalle ristiin, niin että päät nousisivat ylös ja myöhemminkin pätkiä aina kerrosten väliin.Minulla oli tuollaisessa styrox levyt sisäpuolella lämmöneristeenä ( ei eteläpuolella)ja reiät niin pieniä ettei jyrsijät pääse sinne Kyllä kompostissa hometta voi olla. Sehän osoittaa että jotain tapahtuu.Vähän sekoitusta ja jotain ruoho/risusilppua kunnon kerros ja sitten taas niitä keittiöjäteitä. Komposti kannattaisi sijoittaa sellaiseen paikkaan, että aurinmko lämmittäisi mahdollisimman paljon. Mustaksikin voisi maalata.Ei kannata luovuttaa. Ei se pakastinkaan sen kummempi ole. Eristeet tosin paremmat.
No hyvä! Mie käsitin, että jos pinnalle tulee hometta, on satsi pilalla, mutta siis todella hyvä jos näin ei ole. Meillä toinen roskin on harmaa ja toinen musta, joten luulisi, että värinsä puolesta kerää lämpöä. Täytyy möyhiä sitä nyt vielä sulien aikaan, jos se vaikka auttaisi. Talvella ei kyllä tapahtunut mitään (näkyvää) kuumasta vedesä ja käynnistimestä huolimatta. Ilmastointiputkia on jäänyt remontista, joten täytyy kokeilla niitä tuohon uuteen. Kiitos vinkeistä! (mieluusti otan niitä vielä lisää)
Lähes 2 vuotta maatunut, kerran käännetty purukuivikkeisesta hevonpeestä ja kuusenhavuhakkeesta koottu komposti on ihan kelvollinen kasvualusta.
Käytin pelkkää sitä muutamiin isoihin ruukkuihin joissa kasvoi mm tomaatti, samettiruusu ja keväällä väärästä paikasta ilmestynyt talvivalkosipuli.
Samoin käytin tuota kompostia kasvimaalle sekä lannoitus- että maanparannusmielessä.
Ruukkukasvit kasvoivat kohtuullisesti, tarvitsivat lisälannoitusta kuten yleensä kaikki ruukkuistutukset. Lisätyppeä olisi ehkä voinut antaa enemmän kuin ns ostomullassa tai kypsässä normikompostissa kasvaneille vastaaville, lehdet olivat vaaleammat.
Kasvimaalla riitti hyvin turvaamaan porkkanan ja punajuuren kasvun, samoin paransi savimaan muokattavuutta hyvin.
Eli olen tyytyväinen tämän “kauheuden” käyttöön. Idean kokeiluun sain tosiaan siitä kun aikanaan keskusteluissa teilattiin sekä havuhake että purukuivikkeinen hevonpee aineina joista on lähinnä haittaa puutarhalle. Jääräpää-suomalaisen piti siis itse nähdä ennenkuin uskoi
Tulen edelleen käyttämään näitä aineita savimaani parantamiseen tarkoitetuissa komposteissa. Tosin en usko että teen enää vain näistä kahdesta koostuvaa kompostia vaan kasaan sekalaisempaa maatuvaa kuten normaalistikin olen tehnyt. Kokeilu saa siis jäädä kokeiluksi.
Sekalaisempi jäte maatuu nopeammin, onhan rakenne parempi. Uskon myös että monipuolisesta jätteestä kootussa kompostissa on ravinnetasapaino varmemmin kohdallaan kuin vain muutamasta ainesosasta kootussa.
Kaksi kertaa vuodessa koirani luo turkkinsa eli karvaa irtoaa kerralla ämpäreittäin kun vanha nypitään pois. Olen miettinyt tuon kompostoimista. Toimisiko hyvänä kivennäislisänä? Eikös vanhoja linnun höyheniä lisätä kompostiin siinä tarkoituksessa? Kuinkahan kauan karvat maatuu? kokemuksia?
Kaikki karvat kompostiin, sanon minä! Muistan lukeneeni jutun parturista, joka tarkkaan kompostoi kaikki ihmisten hiukset ja sai aivan älyttömän hyvää multaa, muistaakseni kasvatti ruusuja jotka ällistyttivät ohikulkijoitakin.
Olen villakoirankarvoja käyttänyt sekä kompostiin että istutuksiin siten, että “vuorasin” istutuskuopan villakoirankarvalla ja sitten hevonpeetä, hyvää multaa ja beta-viiniköynnöksen. Ja kyllä se kasvaa!
.
