Omatekemää haketta.
Kukaan muu ei käytä kuiviketta vai? 
Minä käytän Biolanin omaa kuiviketta. On minusta parempaa kuin Kekkilän vastaava.
Mä olen ostanut Vapon kuiviketurvetta, 200 litran kiintopaali maksaa maatalousliikkeessä n 10,-. Mahtuu hyvin auton takapenkille tai peräkonttiin.
Teettää vähän töitä eli kun on puristettu tiukkaan niin joutuu käsin pöyhimään.
Tämän kalkitsemattoman turpeen sekaan sekoitan syksyn haravoituja lehtiä, risuhaketta, sahanpurua, mitä sattuu olemaan.
Mä laitan kompostimassan sekaan myös kaiken pehmopaperin ja kartongin mitä taloudesta kertyy, pilkon pieneksi sekaan. Sinne menevät munakennot, hiutalepaketit, vessapaperin hylsyt, talouspaperi, sukkahousupaketit jne. Ne toimivat osaltaan hiilentuojina ja kuivikkeena.
Olen myös kesäisin kuivattanut ruohonleikkuusilppua saavillisen, sitä voi sekoittaa joko turveseokseen tai laittaa etenkin keskitalvella ihan sellaisenaan ohuina kerroksina pönttöön.
Kesäaikaan kaapaistaan lehtikompostista "vaan jotain" ja sekoitellaan pintakerrokseen ja joskus siihen päälle. Näin syksyllä silputaan leikkurilla tammen lehtiä, säkitetään ja laitetaan talvella silloin, kun ei laiteta kissain pellettivessan sisältöä.
muks. Jaa tämä olikin vaan Biolanin kompostorille tämä, no kuivike kun kuivike.
Työkaverin Biolan lämpökompostori alkoi pöhisemään läpi talven, kun hän laittoi marsuhäkin papanakuivikkeet kompostoriin.
Biolanin sivuilla sanotaan että turve ja kutteri eivät sovi kuivikkeeksi. Muistelen kuitenkin että jotkut käyttivät pelkästään niitä kuivikkeena, vai muistanko nyt ihan väärin?
Tarvinnee jotakin karkeampaa sekaan, ilmavuutta tuomaan.
(En omista Biolanin pikapönttöä, sen vaatimuksista mitään tiedä en.)
Kutteri ei ainakaan sovi, meillä jäätyi talvella kun sitä vähän sekoitin tyhmyyttäni mukaan. Sen jälkeen on jo muutama vuosi käytetty vain ostokuiviketta ja pönttö on pöhissyt jäätymättä talven yli. Viime talvenkin, vaikka oli niin kovat pakkaset.
Kauanko menee ennenkuin melkein täydessä pikakompostorissa nousee lämmöt?
Meinaan kauanko odotan ennenkuin menen sorkkimaan.
Enny jaksanut kovin paljon taaksepäin selata, mutta oululle vähäsen omia kokemuksia oman biolanin alkutaipaleesta. Ostettiin keväällä pari vuotta sitten, joten oli lämmin kausi edessä. Ekana vuotena ei saatu lämpöä nousemaan kuin muutaman kerran 40 asteeseen, muuten oli vähän alle. Taisi seuraava kesäkin mennä parhaimmillaan jossain vähän päälle 50°. Tänä vuonna vasta huiteli lähella 70, vaikka mielestäni samat sekoitukset suurinpiirtein.
Jotta nyt saisi lämmön nousemaan, pitäisi tuoretta massaa olla ainakin pari ämpärillistä ja reilusti sitä (mieluusti osto)-kuiviketta. Lämpö nousee muutamassa päivässä. Pohjalle kantsii laittaa vaikka jotain vanhaa puutarhakompostia tai kuiviketta hyvä kerros. Pöyhiä ei juuri kannata, paitsi silloin lisäysvaiheessa sekoittaa kuiviketta myös massan joukkoon, koska lämpö karkaa. Siis lisäät vaan tuoretta,pöyhit sekaan kuiviketta ja lopuksi vielä pintaan kuivikekerros.
Mulla on nyt käytössä kekkilän pussi, se on turvepitoisempaa kuin biolan, jonka kuivikkeessa on kaarnaa yms karkeaa mukana. Kuivaa ruohonleikkurilla silputtua koivun lehteä sekoitan ostokuivikkeen sekaan. Lisäksi, kuten ritterinakin, pienistän kaikki munakennot, pahvihylsyt, servetit ja paperipyyhkeet. Näitä jälkimmäisä käytän keräyskipassa jo vastaavasti seosaineena, ei ala jätteet ollenkaan haisemaan, vaan voi kerätä muutaman päivän, jotta on tarpeeksi paljon kerralla lisättäväksi. Mielestäni pienen määrän takia ei kannata pikakompostorin kantta avata, sisään menee suotta kylmää ilmaa.
Kerrataas taas lyhyesti:
Lämpökompostoriin laitetaan märkää, typpipitoista biojätettä. Kompostimassan kosteus ei kuitenkaan saa nousta liian korkeaksi, hajottajaeliöt kaipaavat hiilipitoista ravintoa typen vastapainoksi ja happeakin tarvitaan maatumiseen joten väliainetta pitää laittaa kaikkien näiden kolmen syyn vuoksi.
Väliaineen tulee olla kosteutta hyvin sitovaa ja toisaalta ilmastavaa. Siksi “ruskeat seokset” ovat toimiva valinta. Turve sitoo kosteutta ja kuorirouhe tai kutteri/sahanpuru taas karkeana pitää massaa ilmavana.
Turve on huono koska se on hapan, suurina määrinä se hidastaa maatumista. Erittäin hitaasti uudistuvana se on toki myös ekologisesti huono vaihtoehto. Pelkkä turve saattaa paksuna kerroksena myös tiivistyä liikaa.
Sahanpuru, kuorirouhe ja kutterilastu taas imevät huonosti kosteutta, ja tällöin vesihöyryä tulee pöntöstä ulos ja siinä katoaa sitten typpeä samalla. Hukkaamme kallisarvoista lannoitetta.
Niinkuin kaikessa kompostoimisessa, mitä sekalaisempaa jätettä pönttöön laitamme, sen paremmin se toimii ja sen varmemmin kosteusolosuhteet ja ravinneolosuhteet tasoittuvat.
Onkos teillä kompostori talvella ulkona vai kylmässä varastossa?
No minä olen ihmetellytkin, miksi se lämpökompostorin lämpötila ei noussut TÄNÄKÄÄN kesänä (vaikka ulkona oli +34) kuin 40 kieppeille. Sen täytyi olla se, että lisäillessä kamaa sekoittelin ja hämmentelin sitä aina niin huolella, että tietenkin siitä on lämpö päässyt karkaamaan! Kummastelin, että mikä on, kun laitetaan jos jonkinlaista jätettä…keittiöjätettä ja vihreämpääkin/tuoreempaa jätettä…kuivikettakin pitäisi olla tarpeeksi. Olen typeryyksissäni sitä jäähdytellyt. Miksi en sitä itse keksinyt?! Jotenkin vaan yritin välttää niin kovasti tuota liiallista tiivistymistä.
ps. Itse olen huomannut sen kanankakkan (eloperäistä) auttavan myös, eli heitän taloussekajätteen mukaan hieman ja niin piristyy (sekoittelemme kyllä myös) ja kompostori on ulkona. Tällä hetkellä asteessa + 50 ja ulkona on lumi maassa ollut jo muutaman päivän. Itse en veisi varastoon, kun sieltä aina vähän tulee tuoksuja, kun kannen aukaisee. Jonkin verran käytämme valmista kompostoriturvetta, mutta se on kallista ja siksi laitamme kuivaa oksasilppua, kutteria, lehtiä mahd. kuivina yms. eli mahd. monipuolisesti, eikä liikaa märkää tavaraa kerralla. Jos emme täytä sitä ns. koko ajan, sen lämpötila hiipuu, mutta jatkuvalla syötöllä ja tyhjäyksellä talvellakin edes kerran, pysyy käynnissä, vaikka saattaa laskea n. + 10-20 asteeseen.
ps. kesällä usein nousee + 70 asteeseen samoin käytettynä, mutta silloin myös eloperäinen maan lisäämminen (esim. rikkaruohot multineen) selvästikin piristävät käymistä.
Meillä on lämpökompostori takuulla ulkona ympäri vuoden ja se on toiminut oikein hyvin. Ei haittaa, jos se kylmimpänä aikana lopettaakin toimintansa. Kevään tulo korjaa kaiken. Kannattaa tosiaan ottaa huomioon kompostorista valuva ns.suotovesi, jota kehittyy kompostointiprosessissa. En ole koskaan lisännyt sinne vettä erikseen. Tämä tumma vesi takuulla likaa sisävaraston lattian ja siksi on parempi, että moiset lietteet jäävät ulos. Keväällä ne on sitten helppo huuhtoa pois ulkolaatoituksen päältä, kun kompostori on tyhjennetty.
(suotovesi kannattaa kerätä talteen ja vipata kukille kastelun yhteydessä lannoitteeksi)
Meillä kompostori on murskeella, joten suotovesi imeytyy maahan.
Kyllä minusta talvi on ollut keskimääräistä kylmempi, mutta komposti käynnistyi helposti ja on päässyt hyvään vauhtiin. Pari viikkoa sitten annoin hiukan lämpökäsittelyä vanhalla rantapallolla, kanisterin puutteessa
.