Oon kuuklettanut ja kuuklettanut, mut en oo osunut oikeaan ratkaisuun: eli mistä erottaa metsäkortteen ja peltokortteen? Siis niinku mikä se ero sitten ihan näkökyvyllä selkeästi on?
Poikani teki sen kasiluokan kasvikansion ja siinä oleva korte on mielestäni peltosellanen (ja vielä keskeltä peltoja kerätty), mut ope oli korjannut sen metsäkortteeksi.
Asialla ei ole aikuisten oikeesti yhtään mitään väliä, mut mua nyt kummastuttaa, et mikä se varmasti KUIVATUSTA kasvista tunnistettava ero on (ettei sit pikkusiskot toista samaa virhettä).
Kuules taketeesi, ollaan ihan samoilla hommilla oltu. Samaa minäkin olen kuuklettanut. Ja vaikka kuinka luen tunnistamimerkkejä, niin siltikkin pelkään, että osaanko niitä erottaa toisistaan.
Metsäkortteella haarat haarottuu, peltokortteella haarat lähes haarattomia ja ylöspäin kohenenvia.
Toinen on syötävä ja toinen tappava, siksi se hirvittää.
Varsinkin kun ovat molemmat yleisiä ja kasvavat samanlaisilla paikoilla, molempia pelloilla ja metsissä. Enpä tiedä, uskaltaisinko itse suuhuni pistää, vaikka kuinka hienosti kirjan kuvasta erot näkisin.
Moonriverin pointin tajusin, mut K-E: "haarat haarottuu, peltokortteella haarat lähes haarattomia ja ylöspäin kohenenvia.": en tajunnut. Tuijotan tota kuivattua kortetta ja en enää tajua yhtään mitään (niinku sanottua, asia vaivaa VAIN minua!).
Tässä kasvissa ne mielestäni haarottuu kyllä ylöspäin, mutta mitkä on täsmälleen haarat? Ne ikäänkuin oksat? Miten sen kuivatusta kasvista erottaa? Jos ne kaikki haarottuvat sojottaa ylöspäin? Mitäs jos ens vuoden siskon kasviossa on kaks samasta paikkaa napattua kortetta, eri ikäisiä ja tahallaan vilunkina laitettuna 2 eri nimeä? Miten ne erottaa? Empäs usko et ihan heti tavisopeilla tietää kukaan.
Muutenkin harmittaa koko kasvikansion teko. Mielestäni tarpeetonta ja ikäänkuin luonnontuhlausta (tavallaan, eihän suurin osa kakaroista sitä edes säästä tai siitä etsi tietoa tulevaisuudessa, munkin poika uhos, et hän myy sen seuraavalle luokkalaiselle (ja ei todellakaan sitä tee, sanoo äiti ja antaa kasvion varmuuden vuoksi mummulaan turvaan).
Sai kansiostaa jopa 7:n arvosanan, koska määrättyjä kasveja puuttui 13, mutta ylimääräisiä oli "vain" 44 ja ne eivät suoraan korvaa puuttuvia. (Sitä siinä monisteessa ei lukenut, että jotkut on siis ehdottoman pakollisia ja niitä EI voi korvata)… eli ens vuonna jos pikkusisko kuivattaa vain ne 37 "pakollista" kasvia niin sitten saa kympin - hitotko sillä väliä, vaiks oikeesti tunnistais jotain harvinaisempiakin?
Ja ainakaan latinankielisillä nimillä lisänä suomenkielisiin nimiin ei saa edes yhtään plussaa, koska "noihan löytyy netistä"…Poika teki tavallaan siis turhaa työtä (mikä kyllä toisaalta tolle lusmulle oli ihan oikein =)).
Suomalaisten lasten ja nuorten kasvituntemus on niin kehno, että siksi kasvion teko on otettu takaisin koulun biologian opetukseen. Kasvituntemus ja yleensäkin lajintuntemus nähdään edellytyksenä antoisan luontosuhteen kehittymiselle, ekologisen ymmärryksen ja ympäristövastuullisuuden kehittymiselle sekä kestävän kehityksen edistämiselle. Koulukasvioiden tekemiseenhän on pitkät perinteet Suomessa, mutta muutaman kymmentä vuotta kasviot jätettiin tekemättä. Sinä aikana suomalaisten nuorten kasvintuntemus romahti. Tätä tilannetta nyt yritetään korjailla.
Tehtävä voidaan tietysti antaa monella tapaa - vähemmän tai enemmän motivoivasti. Se on tietysti kurjaa, että tehtävään aina välillä liittyy näitä vähemmän kivoja lieveilmiöitä kuten valmiin kasvion kauppaaminen seuraaville kasvion tekijöille. Mutta on niitäkin,joille tehtävä on hyvin antoisa ja jotka säilyttävät kasvionsa pitkään.
Tehtävä tarvitsisi kyllä hyvät ohjeet mukaansa. Pitäisi myös ehdottomasti kieltää kovin harvinaisten ja varsinkin uhanalaisten lajien kerääminen. Niistäkin voi tehdä digikasvion!
Peltokorteen kesäversot ovat pääasiassa vain kertaalleen sädehaaraisia. Metsäkortteen kesäversojen sädehaarat taas ovat pääasiassa toistamiseen haaraisia. Auttaskohan toi mitään? Yleishabitukseltaan metsäkorte on selkeästi sirompi kasvi johtuen just siitä sädehaarojen toistamiseen haaroittumisesta.
Ai niin, ja vielä piti sanoa, että suokorte on myrkyllinen. Peltokortetta on käytetty / käytetään paljon rohdoksena, mutta käsittääkseni myös metsäkortetta on jonkin verran käytetty rohdoksena. Muistaisin kuitenkin, että peltokortettakaan ei ole hyvä käyttää liialti.
Voi Tuomipihlaja senttäs! En tullut hullua hurskaammaksi ton kortteen kanssa.
No ei se mitään - koska satun tietämään, ettei opekaa ihan kaikkea tiiä…
Ymmärrän kyllä ton tunnistusongelman jne - mutta mitä oikeaa elämäntietoutta sillä onkaan? Ei mitään. Lyön vaikka vetoa, että asiasta kiinnostumattomat eivät muista nimiä 5 vuoden päästä yhtään ja toisaalta kakarat (kuten mun, toivottavasti ja EHKÄ) tunnistavat juolukat mustikoista ja kanttarellit kärpässienistä (jotka olen itse mummunsa johdolla heille opettanut).
Olisin kovin innoissani, jos olisi nykymaailmassa olisi mahdollista digikuvata kasvit kansioon, vaikka sähköiseen sellaiseen (pitäähän mein vanhempienkin kuulemma sähköisesti jopa täällä maalla seurata lastemme koulunkäyntiä netin kautta joka ikinen arkipäivä nettitunnuksien kautta), ja antaa tää kuivatusvaihtoehto valinnanvapautuksena.
Noo, ei tää peltometsäkorte ikinä siis selvinnyt oikeesti mulle. Minusta se on peltokorte (olen katsonut sen kirjoista ja kuuklesta ja niihin vedoten se todellakin on peltosellenen , olihan se peltojen välissäkin ja kysynyt ja näyttänyt äiteelle ja tädilleni, jotka näitä luonnon kasveja edes vähän tietää) ja jos todellakin ens vuonna seuraavalle lapselle vaaditaan ne hikiset VAIN 37 kasvia kympin arvosanaan, ni en anna lapsen turhaan kerätä 70 kasvia, 7 arvosanaa kohden, turhaan.
Meillä tuo on sitten varmaan metsäkorte, oon pitäny peltokortteena - en oo asiaa ees ajatellu, vaikka aikoinaan olen kasveja kerännyt kouluaikana - mutta siitä on niiiiiiin piiiiitkä aika.
Metsäkorte kasvaa 40 cm korkeaksi, peltokorte jää 15cm, ja tosiaan molemmat kasvaa pellolla, sitä ei voi käyttää tunnistukseen. Onko sulla siellä Tagetes nyt muka molemmista kuivattu versio? Ehkä ovat kuitenkin sitten samaa? Mulla on vaan kuva Suomen suurkasviossa, kuivattuna voi tietysti näyttää vaikka miltä.
Mun viestinlisäyksessä on taas jotain kummaa.
Tagetes: noin silmämääräisesti pelto ja metsäkorteen ero, metsäkorteen lehdistö kasvaa alaspäin ja peltokorteen lehdistö nousee ylöspäin, heti huomaat kun kasveja vertailet.
Uups, minä puolestaan tarkoitin juurikin, niinkuin Tuomipihlaja sanoi, että suokorte on myrkyllinen. Pelkään sekoittavani metsä/peltokortteen siihen.
Peltokortekin on myrkyllinen ainakin sen mun suurkasvion mukaan, mutta siinä ei tietysti sanota, että kuinka myrkyllinen ja miten käytettynä. Suokortteen haarat ovat lähes varren paksuisia.
Kun kuuklettaa sanoilla peltokorte vai metsäkorte tulee sellainen linkki, kuin sakari.kuvat.fi/kasviot2/kortteet.html . Mulla se ainakin tulee siinä ihan ekana. Siellä on aika selkeät kuvat.
Eikö solis parempi ku ei söis kortetta ollenkaan niin ei varppina sit oikia ketarat
Peltokortekin voi hyvissa oloissa kasvaa kyllä 40 senntiseksikin. Minusta niiden haarojen ylös tai alas sojottaminen ei kuitenkaan ole hyvä tuntomerkki (eikä se tietysti kuivatussa, prässätyssä näytteessä päde ollenkaan). Metsäkortteen haarat ovat ohuita ja toistamiseen haaroittuvia siroja, kun peltokorteella haarat eivät juuri uudelleen haaraudu ja ovat ronskimpia. Metsäkorte on yleisin kosteissa korpikuusikoissa. Sitä on monesti laajat tosi kauniit kasvustot (jopa aarien laajuisia), sellainen metsä on aivan satumetsän näköinen, sellainen keijukaismetsä. Peltokortekasvustoa ei nyt ehkä kauniiksi voi sanoa.
Kasveja on tosi vaikea tunnistaa irti kasvupaikoistaan, ainakin minulla tunnistus lähtee aina siitä liikkeelle, mistä kasvi löytyy.
Taketeesin korte voi ihan hyvin varmaan olla peltokorte.
Mä en nyt osaa tehdä linkkiä, mutta ainakin tuolta valokin nettikasviosta löytyy aika mukavia metsäkortekorven kuvia. Paitsi ei kyllä niin kaunis kuin se yksi, jossa olen vain kerran käynyt ja joka on unohtumattomasti mun mielessä keijukaismetsänä. Tässä osoite:
http://kasvio.avoin.jyu.fi/suotyypit/suotyyppi.php?id=7&tyyppiid=1
MoonRiver, innostuin nyt tutkimaan kortteita, kun halusin itsekin muistaa, millä varmasti erottaa suo- ja peltokortteen, vaikka suunnitelmissa ei olekaan niitä popsia :). Ne helpoiten voi sotkea. Pitää osata katsoa kortteen alinta nivelväliä. Suokortteella alin nivelväli on lyhyempi kuin vastaava tuppi, peltokortteella alin nivelväli on tuppea pidempi. Lisäksi voi vielä varmistaa tunnistustaan tupista, niissä on eroja: tuppien hampaiden lukumäärä ja niiden väritys. Molemmilla tupen hampaat on tummat, mutta suokortteella valkolaitaiset ja hampaita on 5-10. Peltokortteella tupen hampaat on kokonaan mustat ja hampaita on enemmän , 8-20. Metsäkortteella taas tupen hampaat ovat selvästisuurempia ja tupet ovat väljiä varressansa. Tuppien väri on punaruskea. Tupen tutkimisessa tarvitaan luppi tai suurennuslasi. Käy katsomassa asiaa esim. valokki-nettikasviosta. LuontoPortista en vielä tsekannut. Taidanpa ihan uteliaisuudesta mennä katsomaan, onko siellä yhtä hyvät tunnistusohjeet.
Ärsyttää, kun mun retkeilykasvio on duunissa. Se on paras. Se kannattaa kirjastostakin lainata, jos tosissaan haluaa erottaa jotkin samannäköiset kasvit toisistaan.
Tuppien avulla voi tietysti myös varmistaa peltokortteen ja metsäkortteen eroa. Varsinkin siis jos voi verrata tai on joskus verrannut.