Nämä taitaa olla lehtokotiloita? Viime vuosina nämä ovat
lisääntyneet valtavasti. Tässäkin yhteen sinivuokko valokuvaan
näitä mahtuu kolme kotiloa. 
Alkuperäinen kirjoittaja: Nuttura
vähän tarkempi kuva
Ja sitten se kysymys ; Jos nyt otan täältä luonnosta
(=kaupungin aluetta, pyörätien piennarta) vaikka kielon tai sinivuokon
juurineen
, ajatuksena istuttaa se vaikka mökille. Niin kuinka silloin
täytyy se kasvi puhdistaa mullasta että varmasti eivät kotiloitten
munat siirry niitten mukana? Riittääkö pelkkä mullan ravistelu pois
juurista vai pestäänkö koko kasvi?
Olikos olemassa jonkinlainen kielto koskien tällaisilta kotiloalueilta kasvien siirtoa?
Mie ainakin pesisin juuret, ettei kotilon munat vaan mitenkään päsisi mukaan. Aamulla kun kävelin vieressä olevan tyhjän tontin kautta niin oli kotiloa kotilon vieressä, eli mukava kesä tulossa:(
Juurten huuhtominen on varmaan sitten viisasta tehdä. Muutamaa kieloa tosiaan havittelen siirtää.
Voi niitä puutarhoja joilla tuo kotiloriesä on. Ruukkupuutarhakirjassakin mainitaan että lehtokotiloitten torjuntaan on toistaiseksi hyvin huonosti keinoja. Puutarhan pitäminen siistinä ja niitettynä, kotiloiden ahkera kerääminen ja hävittäminen sekä talvehduspaikkojen hävittäminen auttavat hieman. Ruukkupuutarha voi olla jopa ainoa paikka pihassa jossa kasvit on mahdollista suojata kotiloilta.
Mutta kuinkapa niitä talvehduspaikkojakaan hävittää jos ne on naapuritontilla
.
Olen myös ihmetellyt kotiloiden runsautta. Olen parina iltana kiertänyt tonttia ja keräillyt kotiloita. Ja päätin turvautua myrkkyyn. Luin jostakin sellaista olevan saatavilla. Olen kokeillut tuhkan, kerännyt kotiloita , pitänyt ruohon matalana ja yrittänyt poistaa piilopaikat. Kaikesta huolimatta kotilot lisääntyy joka vuosi.
Idea pälkähti päähäni: eikös jossain ollut sen chili- ja öljypitoisen luomutorjunta-aineen resepti? Luulisi että etanannahkassa tuntuisi aikas ikävältä semmoinen.
(Ostin muuten jostain poistokasasta puolihuumoripuutarhakirjan nimeltä Etanoista eroon. Siinä on ihan asiallisiakin vinkkejä)
Jostain olen joskus lukenut, että etanat tykkää oluesta. Eli viilipurkki kaivetaan maahan jonkun etenan herkun vierelle. Sinne ne etanat kuulemma sitten kerääntyy ja hukkuu. Alkoholi on vaarallista. 
Mutta eikös tämä ala mennä kuitenkin liian pitkälle, koskenkorvat kilpikirvoille ja oluet etanoille, mitä meille enää jää?
!!
Ihan huvikseni kuukkeloin taannoin lehtokotiloita. Taitavat olla vallankin Lahden seuduilla puutarhojen riesana. (Etelä-Suomen sanomilla oli keskustelupalsta jolle eksyin). Minua hiukan hirvitti, kun tajusin, että saamani leikkonarsissin sipulit olivat vaaravyöhykkeeltä kotoisin. Onneksi en ole lehtokotiloita tontiltamme vielä bongannut :I
Kerääminen, kuivalla säällä maaston kalkitseminen tai tuhkaus, puutarhajätteen pois kerääminen, tappaminen kiehuvalla vedellä, etikkaliuoksella tai tuhkalla. Nämä jäi mieleeni. Ja sitten oma lempparini: ankkalauma 
Alkuperäinen kirjoittaja: Tuntematon tai poistettu käyttäjä
Viime keskiviikkona bongasin ensimmäisen lehtokotilon puutarhasta, ihan pokkana eteni heinäkatteen päällä kohti pionin versoja. Tein huolellisen etsintäkierroksen, mutta onneksi ei löytynyt kuin muutama lisää aidan tältä puolen. Taloyhtiön yhteisryteikön puolelta sainkin sitten kerättyä niitä puoli ämpärillistä.
Siitä lähtien aamurutiineihin on kuulunut lehtokotilokierros, eilen oli saaliina enää viisi kappaletta.
Haku ei löytänyt tätäkään palstaa sanoilla lehtokotilo tai kotilo, joten lisään ne tänne tekstiin, jos se auttaisi.
Unohtui etana.
Yöks, ihan puistattaa koko puheenaihe. Meillä täällä etelä-Lahdessa on ollut etanoita jo ainakin kymmenen vuoden ajan. Kun tonttimme oli raivaamaton ne pääsivät rellestämään aivan vapaasti. Alotimme tonttimme raivaamisen kulottamalla koko tontti. Tämä osoittautui hyväksi keinoksi romahduttaa etana kanta. Sitten sitä manuaalia poistamista aina sateen jälkeen. Aion hankkia sitä Ferramoliakin jahka joudan kaupoille. Ainakin meidän etanat ovat nyrpistäneet olut-syöteille. En tiedä johtuuko sitten siitä, kun laitoin I-olutta ansaan. Koska emme itsekään juo olutta on se kyllä kohtuutonta alkaa juottamaan sitten etanoita. Ilman aktiivista vainoamista ne kyllä jyräävät puutarhan sileäksi.
Oletteko muut törmänneet niihin espanjan siruetanoihin täällä Lahdessa? Olen kuullut, että niitäkin olisi. En itse ole tavannut niitä vielä täältä. Tutustuihin noihin ilkiöihin Ruotsissa 1992. Työskentelimme tuolloin Tukholman pohjoispuolella Täbyssä ja silloin viereisellä tontilla oli sellaisia. Onneksi ystävällinen naapurin rouva informoi minua niiden vaarallisuudesta. Niitä ei vielä tuolloin tavattu Suomessa.
Laitanpas tänne nyt kuvan ukkoetanasta - kyllä siinäkin voi olla kuviota ja se voi olla reilustikin toistakymmentä senttiä pitkä. Tätä ei siis kannata vainota, on ihan hyödyllinen!
Olipa hyvä, että Raakki vinkkasi, ettei tosiaan kaikki etanat ole haitallisia. Mutta olisipa hyvä tietää, minkänäköiset kannattaa samantien korjailla pois pihalta. Olisiko kuvia? Edellisessä paikassa Espoossa olivat riesana pienet n. 1 cm pituiset limanuljaskat - jotka kai markkeerasivat etanoita - ja söivät ahneesti tuoksupielukset, neilikat ym.. ja meni aikaa ennen kuin hoksin että ne pikkuiset "rähmäpallerot" olivatkin syypäitä.. argh.
Nämä kotilot ilman muuta on syytä yrittää pitää poissa kasvustoista. Niitä on tosiaankin sellaisia alle sentin kokoisia ja sitten näitä isompia useamman sentin kokoisia.
Nämä ovat käsittääkseni metsäetanoita, eivätkä ihan niin pahoja tuholaisia, mutta kyllä nämäkin kasvustoista pois kerää silloin, kun niitä huomaan. Mukavia iltakuvia. ;)
Kiitos (uah) ;)
Tätä pientä etanaa en tunne, mutta näkyy hyvin, että sillekin kukkien lehdet maistuvat.