Hei! Mökillämme tulee keittiöjätettä, ulkovessajätettä ja puutarhajätettä. Jostain kompostointi kirjasta luin että ulkovessajätteelle olisi hyvä olla oma kompostinsa sillä kompostoituminen kestää pidempään.
Siis kuinka monta kompostia rakennan pihallemme?
Kirjassa myös toisaalla sanottiin ettö kompostin täytyy saada ilmaa jotta ei ala käymään ja toisaalla sanottiin että kompostin on hyvä olla ilmatiivis jottei haitalliset eläimet pääse tonkimaan. Siis miten tämä nyt on?
Vääntäkää oikein rautalangasta : )
Tahtoisin niin kovasti päästä kompostoimaan mutta tuntuu niin hankalalta kun sieltä täältä saa vähän eri infoa.
Hei, en ole mikään asiantuntija mutta alkuapua tulee tässä: Puutarhajätettä tulee yleensä paljon, joten sille voi tehdä esim. ison lautakehikon jonnekin pihan perälle. Aika moni tekee kaksi kehikkoa: kun toinen on täynnä, aletaan täyttämään toista sillä aikaa kun siihen ensimmäiseen laitettu valmistuu.
Keittiöjätteelle tarkoitetun kompostin on hyvä olla jyrsijäsuojattu jotta ei ala tulla rottia ym. elukoita. Mikäli laitatte kompostoriin lihaa tms. ruoanjätteitä niin lämpökompostori olisi hyvä, sillä siinä lämpötila on korkea ja kompostoituminen tapahtuu nopsaan. Olen nähnyt jossain ohjeen että tällaisia on tehty esim. vanhoista päältätäytetyistä pakastimista joista on ensin poistettu tietysti freonit sun muut.
Ja ulkovessajätteen tulee saada kompostoitua pitkään ennenkuin sitä voi käyttää. Siihen osaa viisaimmat sanoa millaisen kompostin ne vaativat.
Tuli mieleen, että jos keittiöjäte koostuu lähinnä pienistä kasvisjämistä ja kahvin puruista niin tarviiko niille omaa kompostia eli voisiko heittää puutarhajätteen kanssa samaan. Meillä on koira joka kyllä huolehtii että mitään isompaa keittiöjätettä ei tule:)
Jos puutarha ja keittiökompostin voisi näin yhdistää niin sittenhän siihen kompostiin voisi varmuuden vuoksi laittaa sen jyrsijäsuojan vai miten? Entä tarviiko sitä suojata jollain päältäpäin (ettei supikoirat tms käy tonkimassa)?
Antakaa vaan lisää infoa. Kaikki on tervetullutta!
Vabu, minulla on puutarhajätekompostori johon menee puutarhajäteen lisäksi kaikki keittiöstä tuleva kasvis/kahvisuodatinjämä. Se on verkolla suojattu maata vasten, sellainen valmis 900 l Biolanin puutarhajätekompostori.
Kaikesta sisäjäte/puutarhajätekompostointiin liittyvästä on täällä jo olemassa vastaukset - myös niihin kysymyksiin joita et vielä ole keksinyt edes kysyä Tutki ja lueskele näitä täällä jo olemassaolevia ketjuja.
Sensijaan olen hiukan epävarma onko huussijätteen kompostoinnista asiaa ja kuinka paljon. Siitä toivottavasti joku asiaa tunteva kertoo enemmänkin - tosin moni saattaa olla just nyt kesälomalla mökillä, siellä ulkohuussimaisemissa
mökkikompostorin tein muovisaavista, porasin pieniä reikiä kylkeen, ilma kulkee muttei hiiret. kannellista ei ollut mökillä, mutta muoovi+siisti kattopellinpala ajaa samaa asiaa painokiven kanssa. ( ulkopuolelle voisi kietaista rullatavarana myytävää jumppamaton tapaista routaeristysmattoa ja tehdä siihenkin reikiä.)
puutarhajätteellä on puukehikkokompostori, sinne kippaan myös keittiöjätekompostorin keväällä kun siinä ei ole enää syömisestä kiinnostuneille eläimille mitään, saaressa emme myöhäsyksyllä tai talvella edes ole. (tämän järjestelyn kehittelin kun supikoira kävi tonkimassa herkkupalojen toivossa kompostikehikkoamme puukannesta piittaamatta.
huussin kompostoinnin olen ratkaissut kolmella muovisaavilla, joissa ei ole reikiä: saavi huussin alle, kuivikkeena männyn neulasia ja haravoinnista tullutta multaa/ turvetta. täyttynyt saavi peitetään yläkautta paksulla haravointijätekerroksella ja heivataan täytenä kumihanskojen kanssa ulos ja tyhjä tilalle. täysi saavi saa olla paikoillaan huussin takana pelti kantenaan talven yli eikä sille tehdä yhtään mitään. kipataan vasta seuraavana keväänä puutarhajätekehikkoon muun lakaisujätteen sekaan, peitetään presulla ja jätetään muhimaan.
toimin näin kun käytän kaiken liikenevän vihreän katteena. jos olisimme mökilla syksyllä ja talvella hankkisin edullisimman lämpökompostorin, jossa tuotanto nopeutuisi. nyt käytetyt saunavesisaavit saavat kierrättyä tontilla kun niitä kuitenkin pitää uusia, meneehän kompostorin rentamiseenkin muovia ja vielä pitää veneellä kuskata paikalle. (Ullan Mullat kirjassa on ideaa esitelty ja sieltä sen omin järkevämpänä käyttöön monien kokeilujen jälkeen)
Vanhempani ovat käyttäneet nelisenkymmentä vuotta mökillään kolmivuotista kompostijärjestelmää ja pärjänneet hyvin yhdellä kompostilla.
Aloitusvuoden syksyllä kootaan haravoidut lehdet lautakehikkoon. Vuoden 1 keväällä ja kesällä sinne lisätään kahvinporot ja perunankuoret, ei viljatuotteita eikä lihajätettä.
Ensimmäisen vuoden lopuksi, taas syksyllä, kehikon sisältöön sekoitetaan sinä kesänä kertyneet huussinaluset ja tämä yhdistelmä siirretään kehikon viereen kasaksi. (Ja kehikkoon kerätään uudet haravointituotteet)
2. vuonna tämä kasa saa olla sillään, syjksyllä se käännetään sivuun uudeksi kasaksi
3. vuoden keväällä ja kesällä valmis komposti käytetään
Me ollaan muksuina kaivettu kasoista onkimadot ja kompostilla on parannettu äiteen kukkapenkit ja lannoitettu marjapuskat. Koskaan ei kukaan ole vatsatautia niistä saanut eikä muutenkaan huussilannan kanssa ole ongelmaa ollut. Eikä jyrsijöiden tai lintujen.
Äitini ei ole koskaan kerännyt kompostiin “vihreää” eli heinää tai muuta, en tiedä miksi. Ne voisi ihan huoletta heittää tuonne sekaan.
Jos puutarha- ja keittiökompostin yhdistää, se pitäisi suojata myös päältäpäin ettei linnut, supikoirat ym. käy tonkimassa. Ja se pitäisi suojata pienireikäisellä verkolla joten verkkoa menee paljon. Moni laittaa nämä kompostit erillisinä: puutarhajätettä tulee yleensä paljon ja niille käy esim. iso puukehikko tai harva metalliverkko = halpa ja nopea tehdä. Keittiöjätettä tulee yleensä vähemmän joten niille riittää pienempi=halvempi kompostori. Mutta ei mikään estä niitä yhdistämästä.
Huussin tuotokset vaativat pitkän kompostointiajan, ja ns. jälkikompostoitumisen voi tehdä kuten puutarhakompostin. SIinä vaan odotetaan että pöpöt kuolee, haju -ym. haittoja ei pitäisi enää olla.
Kannattaa myös tarkistaa omasta mökkikunnasta, esim. verkkosivuilta, onko niissä jotain kompostointia koskevia määräyksiä. Taajama-alueillahan määräyksiä riittää, mutta on varmaankin kuntakohtainen onko haja-asutusalueella kompostointiin ohjeita tai määräyksiä.
Erilaisten kokeilujen jälkeen on tultu käsitykseen, että paras kompostori on metallikauluksella varustettu iso jäteastia, josta on pyörät otettu pois. Astian kansi on tiivis, aukeaa talvellakin, (biolan puutarhakompostorin kannen alle jää iso rako ja itsetehdyn styrox-eristetyn lämpökompostorin kansi jäätyi talvella kiinni ja myös itse kompostori jäätyi)ja kosteus pysyy sisällä. Jos on erilaisia kompostoitavia aineita kuten keittiöjäte, puutarhajäte ja käymäläjäte, tulisi kompostorin olla kyllin suuri, jotta voidaan kaikki ajaa samaan astiaan. Käymäläjätteen kompostointia voidaan rajoittaa viranomaismääräyksissä, mutta jos on sallittua, kannattaa jatkuvasti (vaikka joka kerta) kärrätä käymälätuotoksensa kompostoriin, jossa se suuresti edistää huonommin kompostoituvien ainesosien, kuten puutarhajätteen, muuttumista. Kesäaikana voi puutarhajätettä tulla ylimäärä, mutta sen voi vanhan harjuviljelyn hengessä (muiden kuin monivuotisten juuririkkaruohojen yms osalta) hoidella kaivamalla lapionsyvyyden verran maata pois ja panemalla kasvijätteen kaivetulle alueelle ja sitten maat taas päälle. (Kylvää voi vaikka heti.) Puutarhajätteen päälle mätetty käymäläjäte kompostoituu nopeasti toisen näköiseksi, mutta hygieniakysymykset saattavat vaatia pidempiaikaista käsittelyä. Eri ainesosien suhteellinen määrä vaikuttaa suuresti kompostointitulokseen, joten (ikäviäkin) yllätyksiä voi tulla.
Jos jotakuta sitten sattuisi kiinnostamaan, mitä on se edellä tarkoitettu ‘harjuviljely’, niin todettakoon, että se on Noora ja Maiju Pöyhösen kirjassa ‘Kodin kasvitarha’ (vuodelta 1950) suositeltu ja Haapaveden puutarhakoululla (lienee aika pohjoisessa) käytetty menetelmä, jossa vihannekset ym kasvatetaan harjuissa kasvukautena ja välillä annetaan olla leveät käytävät. Kasvukauden lopussa mätetään sitten käytettävissä oleva lanta, naatit ym orgaaninen aines käytäville ja lapataan multa tämän massan päälle harjuista pois, jolloin entisten harjujen paikalle tulevat nyt käytävät ja entisten käytävien tilalla on nyt harjut. Tämä kierto jatkuu vuodesta toiseen. Tämän menetelmän toivat aikanaan Suomeen kuulemma venäläiset kauppapuutarhurit, joilla oli erikoinen sahransakin mullan siirtämiseen paikasta toiseen. Edellä mainitun kirjan kompostiosiossa tekijät kehottavat myös hyödyntämään käymäläjätteen (makkilanta) puutarhaviljelyssä.
Tutki ja lueskele näitä täällä jo olemassaolevia ketjuja.